{"id":146,"date":"2014-01-29T07:15:16","date_gmt":"2014-01-29T05:15:16","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e388a45725ecb688a411e3bad7cb15eafd5c3f5c3f"},"modified":"2019-12-19T07:28:50","modified_gmt":"2019-12-19T05:28:50","slug":"nikkelimarkka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/01\/29\/nikkelimarkka\/","title":{"rendered":"Nikkelimarkka"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Suomen taloudesta kuuluu madonlukuja ja talousanalyytikot maalaavat toinen toistaan synkemp\u00e4\u00e4.<\/div>\n<p>Sammon johtaja <a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/Sammon+Stadigh+povaa+Suomen+k%C3%B6yhtyv%C3%A4n\/a1389777328006\" target=\"_blank\" title=\"Helsingin Sanomat, 15.1.2014\" rel=\"noopener noreferrer\">Kari Stadigh<\/a> ennustaa korkojen nousevan ja asuntojen hintojen laskevan. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa kansallisvarallisuudesta on siis uhattuna.<\/p>\n<p>Nordean p\u00e4\u00e4ekonomistin <a href=\"http:\/\/newsroom.nordea.com\/fi\/blogpost\/historian-pisin-laskukausi\/\" target=\"_blank\" title=\"Historian pisin laskukausi, 24.1.2014\" rel=\"noopener noreferrer\">Aki Kangasharjun<\/a> mukaan Suomen talous on notkahtanut yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n viimeksi ensimm\u00e4isen maailmansodan ja kansalaissodan aikana. Matalasuhdanteen kesto on jo <a href=\"http:\/\/www.evl.fi\/raamattu\/1992\/1Moos.41.html\" target=\"_blank\" title=\"1. Moos. 41\" rel=\"noopener noreferrer\">vanhatestamentillista<\/a> tasoa. My\u00f6s reaalipalkat ovat laskeneet pidemp\u00e4\u00e4n kuin koskaan aikaisemmin 1960-luvulta alkaneessa ansiotason tilastoinnissa. Alamme k\u00f6yhty\u00e4.<\/p>\n<p>Kangasharjun mukaan hitaasti k\u00e4ynnistynyt kasvu jatkuu l\u00e4hivuodet niin hitaana, ett\u00e4 el\u00e4mme taloudellisessa mieless\u00e4 menetetty\u00e4 vuosikymment\u00e4. Joku voisi huomauttaa, ett\u00e4 on turha haikailla sellaista, mit\u00e4 ei koskaan ollutkaan.<\/p>\n<p>Olemmeko menett\u00e4neet muutakin? Suhteellisuudentajun kenties? Talouskasvun t\u00e4rkeys on ainakin mennyt \u00f6veriksi. Se on muodostunut yhteiskunnassamme niin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4ksi, ett\u00e4 muuntyyppiset l\u00e4ht\u00f6kohdat ja arvoj\u00e4rjestykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t auttamatta sein\u00e4ruusuiksi. Rengist\u00e4 on tullut is\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n<p>Talouskasvua tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan yll\u00e4pitoon: sosiaaliturvaan, lasten p\u00e4iv\u00e4hoitoon, terveyden- ja sairaanhoitoon, koulutukseen. Talouskasvua tarvitaan my\u00f6s uusien ty\u00f6paikkojen syntyyn sek\u00e4 valtion ja kuntien velanmaksuun. Monesta t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 tavoitteesta siis j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n, kun talouskasvu hiipuu.<\/p>\n<p>Tatu Pekkarinen sanaili <a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=8z8i2qbIpbU\" target=\"_blank\" title=\"Georg Malmsten, Nikkelimarkka\" rel=\"noopener noreferrer\">Nikkelimarkka-laulussaan<\/a> n\u00e4in: &#8221;Ainahan on maksettava eik\u00f6s juu, mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa velkaantuu.&#8221; Voidaan lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 jos velallinen itse ei maksa, niin joku muu sen joutuu tavalla tai toisella tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>K\u00f6yhtyminen ei ole koskaan ollut muodissa ja k\u00f6yhyydest\u00e4 on aina haluttu eroon. Poikkeuksen muodostavat vain er\u00e4\u00e4t uskonlahkot ja ymp\u00e4rist\u00f6liikkeet.<\/p>\n<p>K\u00f6yhyys ja elintaso ovat kuitenkin suhteellisia. Elin lapsuuteni 1970-luvulla, jolloin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elintaso oli selv\u00e4sti alhaisempi kuin nykyisin. Perheeni kuului keskiluokkaan. Lapsuusmuistoni ovat kuitenkin enimm\u00e4kseen onnellisia.<\/p>\n<p>Jos talouskasvun pakkopaidasta vapauduttaisiin, olisi helpompi hengitt\u00e4\u00e4. Nyt siteet kuitenkin vain kiristyv\u00e4t. Miten pieni maa kuten Suomi voisikaan olla riippumaton kansainv\u00e4lisest\u00e4 taloudesta ja siihen kuuluvista sitoumuksista?<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4linen talouskilpailu on kovempaa kuin koskaan. Samaan aikaan t\u00e4rke\u00e4t luonnonvarat kuten \u00f6ljy ja puhdas vesi hupenevat. Yh\u00e4 suurempi ihmisjoukko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4henevi\u00e4 voimavaroja. Saasteet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, maapallon l\u00e4mp\u00f6tila nousee. Kilpailemme itsemme hengilt\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen talous on pieni ja avoin, riippuvuutemme vientikaupasta suuri ja teollisuuden rakenne jokseenkin yksipuolinen. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa k\u00f6yhtymisen pys\u00e4ytt\u00e4minen vaikuttaa toiveajattelulta.<\/p>\n<p>Henkisen hyvinvointimme kohtalon kysymys on, miten luopua turhasta ja laskea aineellista elintasoa koskevia odotuksia. Siihen tarvittaisiin melkein uskomatonta: arvo- ja asennemuutosta, yhteisvastuuta sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa kaikkea elollista kohtaan. Kissanpennun silm\u00e4t aukeavat kahdessa viikossa, ent\u00e4 ihmisen?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen taloudesta kuuluu madonlukuja ja talousanalyytikot maalaavat toinen toistaan synkemp\u00e4\u00e4. Sammon johtaja Kari Stadigh ennustaa korkojen nousevan ja asuntojen hintojen laskevan. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa kansallisvarallisuudesta on siis uhattuna. Nordean p\u00e4\u00e4ekonomistin Aki Kangasharjun mukaan Suomen talous on notkahtanut yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n viimeksi ensimm\u00e4isen maailmansodan ja kansalaissodan aikana. Matalasuhdanteen kesto on jo vanhatestamentillista tasoa. My\u00f6s reaalipalkat ovat laskeneet pidemp\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-146","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/01\/29\/nikkelimarkka\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2014-01-29T07:15:16+02:00\">29.01.2014<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/01\/29\/nikkelimarkka\/\"><img src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2019\/12\/ruokolahden_eukkoja_kirkonmaella_1887-640x360.jpg\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":399,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions\/399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}