Toisaalta perusasiat ovat monin paikoin kunnossa: luottamus ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 on monilla \u2013 ei kaikilla \u2013 ty\u00f6paikoilla vahvaa, ja ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 vastuuntuntoisesti. Toisaalta el\u00e4mme aikaa, jolloin avoimia ty\u00f6paikkoja on v\u00e4hemm\u00e4n kuin toivottaisiin, yritysten investointihalukkuuden eteen piirtyy kysymysmerkkej\u00e4 ja ty\u00f6yksin\u00e4isyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Miss\u00e4 yhteispeli toimii, ja miss\u00e4 olemme hukanneet suunnan?<\/p>\n
Suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vahvuus piilee edelleen arjen toimivuudessa. Monissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6nantajan suhtautuminen ty\u00f6ntekij\u00f6ihin on asiallista ja my\u00f6nteist\u00e4. Ihmiset kantavat vastuuta sek\u00e4 omasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n ett\u00e4 yhteisest\u00e4 kokonaisuudesta. T\u00e4m\u00e4 luottamuksen kulttuuri on suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n selk\u00e4ranka.<\/p>\n
Emme kuitenkaan el\u00e4 parhaassa mahdollisessa maailmassa. Ty\u00f6markkinoiden kiristyminen ja yritysten varovaisuus luovat ep\u00e4varmuutta. Pahimmillaan yhteinen suunta hukataan silloin, kun ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 vastuullisina toimijoina vaan valvonnan kohteina. Mikrojohtaminen ja silm\u00e4npalvonta sy\u00f6v\u00e4t luottamusta ja viev\u00e4t pohjan aidolta yhteisty\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6yksin\u00e4isyyden kasvu on yksi aikamme huolestuttavimmista ilmi\u00f6ist\u00e4. Erityisesti nuoret ty\u00f6ntekij\u00e4t ja et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ovat vaarassa kokea yksin\u00e4isyytt\u00e4. Vaikka et\u00e4ty\u00f6 on tuonut joustavuutta, se on my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4nyt niit\u00e4 spontaaneja kohtaamisia, jotka rakentavat yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n
Onko yhteis\u00f6llisyys todella heikentynyt, vai katsommeko menneisyytt\u00e4 liian nostalgisesti? Usein ajatellaan, ett\u00e4 kriisit vahvistavat yhteenkuuluvuutta \u2013 kuten sodan aikana v\u00e4itet\u00e4\u00e4n k\u00e4yneen. Ilmastokriisiss\u00e4 n\u00e4in ei kuitenkaan ole viel\u00e4 tapahtunut siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin voisi odottaa. Yksi syy saattaa olla, ett\u00e4 kriisi ei n\u00e4ytt\u00e4ydy kaikille viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n akuuttina.<\/p>\n
Talouskriisit puolestaan ohjaavat huomion omaan selviytymiseen. Kun julkisuudessa puhutaan jatkuvasti irtisanomisista ja ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4, on luonnollista, ett\u00e4 moni pohtii omaa tulevaisuuttaan ennen kuin yhteisi\u00e4 haasteita. Koronapandemian j\u00e4lkeinen et\u00e4ty\u00f6n yleistyminen on my\u00f6s muuttanut ty\u00f6yhteis\u00f6jen dynamiikkaa. Vaikutusta yhteis\u00f6llisyyteen saatetaan liioitella \u2013 monet ty\u00f6paikat ovat l\u00f6yt\u00e4neet uusia tapoja pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 sek\u00e4 et\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 kasvokkain.<\/p>\n
Ihminen tarvitsee kuitenkin aina yhteis\u00f6\u00e4. Olemme niin perint\u00f6tekij\u00f6idemme, ymp\u00e4rist\u00f6mme kuin omien valintojemme \u201dtuotteita\u201d \u2013 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvat perhe, yst\u00e4v\u00e4t, ty\u00f6kaverit ja monet muut ihmiset. Yhteis\u00f6jen muovaava vaikutus on l\u00e4sn\u00e4 koko ajan, vaikka kuvittelisimme olevamme ensisijaisesti itsen\u00e4isi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja henkil\u00f6kohtaista p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 korostetaan yhteiskunnassamme voimakkaasti. Taustalla on monia muitakin tekij\u00f6it\u00e4 kuin julkisen sektorin rahapula ja velkaantuminen. Kun yhteisi\u00e4 resursseja on niukasti, vastuuta siirret\u00e4\u00e4n helposti yksil\u00f6ille: jokaisen odotetaan selviytyv\u00e4n, kouluttautuvan ja ty\u00f6llistyv\u00e4n yh\u00e4 itsen\u00e4isemmin.<\/p>\n
Kulttuurissamme on my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n arvostettu yksil\u00f6n vapautta ja menestyst\u00e4. Yksil\u00f6n ajatellaan olevan sek\u00e4 moraalisesti ett\u00e4 juridisesti vastuussa itsest\u00e4\u00e4n. Kollektiivista vastuuta on vaikeampi hahmottaa, koska se jakautuu monien ihmisten ja instituutioiden kesken. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 vastuu olisi yksin yksil\u00f6llist\u00e4: ihmisten mahdollisuudet toimia riippuvat olennaisesti siit\u00e4, millaisia yhteis\u00f6j\u00e4 ja rakenteita ymp\u00e4rille on rakennettu.<\/p>\n
Monet yksil\u00f6llisin\u00e4 pit\u00e4m\u00e4mme taidot ja ominaisuudet ovat syntyneet suhteessa muihin ihmisiin. Pieni vauva oppii kielen, tavat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t muilta \u2013 ensisijaisesti vanhemmiltaan, mutta v\u00e4hitellen yh\u00e4 laajemmalta ihmisjoukolta. Sama koskee my\u00f6hempi\u00e4 taitoja: koulutus, harrastukset, ty\u00f6yhteis\u00f6t ja kulttuuri tarjoavat v\u00e4lineit\u00e4, joiden avulla opimme toimimaan maailmassa. Se, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n omalta taidolta, on usein pitk\u00e4n yhteisen kehityksen tulosta.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyys tarkoittaa pohjimmiltaan halua toimia yhteiseksi hyv\u00e4ksi, halua olla rakentava j\u00e4sen omassa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 valmiutta ottaa vastaan apua muilta. Se ei ole vain yhdess\u00e4 olemista tai hyv\u00e4\u00e4 ilmapiiri\u00e4, vaan vastavuoroista vastuuta ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Aidosti yhteis\u00f6llisell\u00e4 ty\u00f6paikalla ihmiset voivat luottaa siihen, ett\u00e4 heit\u00e4 kuunnellaan ja ett\u00e4 heid\u00e4n panoksellaan on merkityst\u00e4. Tavoitteet ovat riitt\u00e4v\u00e4n yhteisi\u00e4, tieto kulkee, apua pyydet\u00e4\u00e4n ja annetaan, ja ristiriitoja voidaan k\u00e4sitell\u00e4 avoimesti. Yhteis\u00f6llisyys n\u00e4kyy ennen kaikkea arjen toimintatavoissa, ei juhlapuheissa.<\/p>\n
Ty\u00f6porukasta tulee varsinainen ty\u00f6yhteis\u00f6 silloin, kun sen j\u00e4senill\u00e4 on yhteisi\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 tavoitteita ja kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tavoitteita rakennetaan yhdess\u00e4. Pelkk\u00e4 ty\u00f6skentely samassa organisaatiossa ei viel\u00e4 riit\u00e4. Ty\u00f6yhteis\u00f6 syntyy vuorovaikutuksesta: ihmiset tuntevat toisensa riitt\u00e4v\u00e4sti, pystyv\u00e4t jakamaan tietoa ja luottavat siihen, ett\u00e4 muut kantavat oman vastuunsa.<\/p>\n
Miten erotetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutuva yhteis\u00f6llisyys siit\u00e4, ett\u00e4 sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain ty\u00f6nantajakuvan rakentamiseen? Ratkaisevaa on se, n\u00e4kyyk\u00f6 yhteis\u00f6llisyys ty\u00f6paikan arjessa. Ovatko ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t tavoitteet oikeasti olemassa ja ty\u00f6yhteis\u00f6n jakamia, vai rajoittuuko yhteis\u00f6llisyys markkinointipuheeseen ja yksitt\u00e4isiin virkistystapahtumiin?<\/p>\n
Aitoa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voi arvioida esimerkiksi sen perusteella, kuunnellaanko ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jaetaanko tietoa avoimesti, kohdellaanko ihmisi\u00e4 oikeudenmukaisesti ja annetaanko heille todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. My\u00f6s vaikeat tilanteet paljastavat paljon: yhteis\u00f6llisyys n\u00e4kyy siin\u00e4, miten ty\u00f6paikalla toimitaan ristiriitojen, ep\u00e4onnistumisten ja muutosten keskell\u00e4.<\/p>\n
Kuulluksi tulemisella on valtava merkitys ty\u00f6yhteis\u00f6n luottamukselle ja joukkuehengelle. Kun ihminen kokee, ett\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 otetaan vakavasti, h\u00e4n voi sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja uskaltaa osallistua keskusteluun my\u00f6s silloin, kun on eri mielt\u00e4. Kuulluksi tuleminen ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen ehdotus hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n \u2013 olennaista on, ett\u00e4 n\u00e4kemykset k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kunnioittavasti ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten perustelut tehd\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4viksi.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 voi tulla my\u00f6s vaatimus, joka kuormittaa ihmist\u00e4. Se muuttuu kuormittavaksi silloin, kun sen oletetaan toteutuvan juuri niill\u00e4 tavoilla, joita johto tai muu ryhm\u00e4 pit\u00e4\u00e4 oikeina. Jos osallistumisesta tehd\u00e4\u00e4n jatkuvasti n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 aktiivisuutta edellytt\u00e4v\u00e4 suoritus, kaikki eiv\u00e4t pysty tai halua osallistua samalla tavalla. Olennaista on, ett\u00e4 jokaisella on mahdollisuus osallistua merkityksellisell\u00e4 tavalla ja ett\u00e4 erilaisia osallistumisen tapoja arvostetaan.<\/p>\n
Hyv\u00e4 yhteis\u00f6 on sellainen, jossa erilaisuus ei johda leiriytymiseen mutta jossa yhteis\u00f6llisyys ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkoita samanmielisyytt\u00e4. Yhteis\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tilaa ja todellisia mahdollisuuksia erilaisten \u00e4\u00e4nten kuulumiselle. Erimielisyys ei ole yhteis\u00f6n vastakohta, vaan se voi parhaimmillaan parantaa p\u00e4\u00e4t\u00f6sten laatua ja auttaa tunnistamaan ongelmia. Tarvitaan inhimillist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4, joustavuutta ja kyky\u00e4 antaa tilaa erilaisille ihmisille \u2013 samalla kun pidet\u00e4\u00e4n kiinni yhteisist\u00e4 toimintaperiaatteista.<\/p>\n
Vastuu yhteis\u00f6llisyyden rakentamisesta on yhteinen, mutta eri toimijoilla on siin\u00e4 erilaiset teht\u00e4v\u00e4t. Johdolla on asemansa vuoksi erityisen suora vastuu: sen on luotava edellytykset luottamukselle, avoimelle keskustelulle, oikeudenmukaisuudelle ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden vaikutusmahdollisuuksille. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden vastuulla on osallistua rakentavasti, pit\u00e4\u00e4 kiinni yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja auttaa muita silloin, kun siihen on mahdollisuus.<\/p>\n
Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t ja poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t vaikuttavat siihen, millaiset rakenteet ja resurssit ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat mahdollisia. Yhteis\u00f6llisyyden edellytyksi\u00e4 ei voida rakentaa pelkill\u00e4 yksil\u00f6iden hyvill\u00e4 aikomuksilla. Siksi vastuuta ei pid\u00e4 sys\u00e4t\u00e4 yksitt\u00e4iselle ihmiselle kehottamalla h\u00e4nt\u00e4 vain olemaan aktiivisempi. Jos rakenteet, johtaminen tai resurssit est\u00e4v\u00e4t osallistumisen, yksil\u00f6n moittiminen on sek\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaista ett\u00e4 tehotonta.<\/p>\n
Jos pit\u00e4isi nimet\u00e4 kolme t\u00e4rkeint\u00e4 taitoa tai periaatetta, joita parempi yhteispeli suomalaisessa yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nyt edellytt\u00e4\u00e4, ne olisivat herkkyys, avoimuus ja luottamus.<\/p>\n
Herkkyys tarkoittaa kyky\u00e4 kuunnella toista ihmist\u00e4 ja huomata my\u00f6s se, mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 sanojen ulkopuolelle. Avoimuus on rohkeutta laittaa itsens\u00e4 likoon, kertoa omasta n\u00e4kemyksest\u00e4\u00e4n ja olla valmis tarkistamaan sit\u00e4 uuden tiedon tai toisen ihmisen kokemuksen perusteella. Luottamus puolestaan merkitsee my\u00f6nteist\u00e4 perusasennetta muita ihmisi\u00e4 kohtaan sek\u00e4 uskoa siihen, ett\u00e4 yhteisi\u00e4 asioita voidaan edist\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 kolme periaatetta vahvistavat toisiaan. Herkkyys auttaa kuulemaan, avoimuus mahdollistaa keskustelun ja luottamus tekee yhteisty\u00f6st\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Kun n\u00e4m\u00e4 elementit kohtaavat, syntyy pohja aidolle yhteis\u00f6llisyydelle \u2013 sellaiselle, joka kantaa my\u00f6s vaikeina aikoina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomalainen yhteiskunta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ovat eri suuntiin vet\u00e4vien voimien puristuksessa.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":14185,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-14181","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"