{"id":13986,"date":"2026-04-15T12:54:06","date_gmt":"2026-04-15T09:54:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=13986"},"modified":"2026-04-15T12:54:06","modified_gmt":"2026-04-15T09:54:06","slug":"sokea-pollo-ja-iranin-sielu-mita-teokratia-ei-voi-sammuttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2026\/04\/15\/sokea-pollo-ja-iranin-sielu-mita-teokratia-ei-voi-sammuttaa\/","title":{"rendered":"Sokea p\u00f6ll\u00f6 ja Iranin sielu \u2013 mit\u00e4 teokratia ei voi sammuttaa"},"content":{"rendered":"

Maa, johon en matkustanut<\/h4>\n

Olin juuri saanut lisensiaatintutkimukseni valmiiksi 90-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Vailla jatkorahoitusta v\u00e4it\u00f6skirjalleni hain Iranin valtion apurahaa persian ja arabian kielen opintoihin Teheranin yliopistossa. Suureksi h\u00e4mm\u00e4styksekseni sain rahoituksen, ja olin jo intopiukeana suunnittelemassa matkaa, kun v\u00e4it\u00f6skirjaohjaajani piti vakavan puhuttelun.<\/p>\n

H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n apuraha oli iranilaisen teokratian propagandaa, jonka v\u00e4likappaleeksi ajautuisin, jos ottaisin rahoituksen vastaan. Mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, vuosi Teheranissa saattaisi pysyv\u00e4sti sulkea minulta ovet Yhdysvaltoihin, jonne en olisi haluttu vieras Iranin leima passissa. Varmemmaksi vakuudeksi ohjaajani kutsui toisenkin professorin samalta laitokselta vahvistamaan sanomaansa.<\/p>\n

Teheranin vuosi j\u00e4i n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. J\u00e4lkeenp\u00e4in olen usein miettinyt, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4 siell\u00e4 olisi tuonut mukanaan. Tunnen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vetoa maahan, vaikka en ole siell\u00e4 koskaan k\u00e4ynyt ja persian kielen opinnotkin saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4.<\/p>\n

Raketteja ja runoutta<\/h4>\n

Iran on j\u00e4lleen maailman huulilla \u2013 t\u00e4ll\u00e4 kertaa ei runojen vaan rakettien takia. Silti jokaisen uutiskuvan takana, jokaisen ilmaiskun ja geopoliittisen siirron varjossa, on jokin, mit\u00e4 pommit eiv\u00e4t tavoita: kulttuuri. Sivistys. Kirjallisuus.<\/p>\n

Iran on yksi ihmiskunnan suurimmista kulttuurimaista \u2013 maa, joka on antanut maailmalle Hafezin ja Rumin, muinaiset filosofit ja arkkitehdit, ja jonka kirjallinen perint\u00f6 ulottuu tuhansien vuosien taakse.<\/p>\n

Islamistinen teokratia on vuosikymmenien ajan yritt\u00e4nyt kaventaa t\u00e4t\u00e4 perint\u00f6\u00e4, sensuroida sen hankalimmat \u00e4\u00e4net ja pakottaa Iranin sielu uskonnollisesti motivoidun vallan muottiin. Perint\u00f6 kuitenkin el\u00e4\u00e4. Ei v\u00e4hiten yhden pienen, oopiumh\u00f6yryiss\u00e4 kirjoitetun romaanin muodossa.<\/p>\n

Sadeq Hedayatin Sokea p\u00f6ll\u00f6<\/em> on kirja, jota Iranin johto ei haluaisi olevan olemassa.<\/p>\n

Viidenkymmenen kappaleen painos, maailmankirjallisuuden klassikko<\/h4>\n

Sadeq Hedayat syntyi vuonna 1903 Teheranissa aristokraattiseen perheeseen. H\u00e4n opiskeli sek\u00e4 Iranissa ett\u00e4 Euroopassa, omaksui modernistiset kirjallisuuden tekniikat ja toi ne takaisin kotimaahansa \u2013 persialaiseen proosaan, johon ne istuivat kuin avain lukkoon.<\/p>\n

Hedayat kirjoitti Sokean p\u00f6ll\u00f6n<\/em> Intiassa ja otti siit\u00e4 Bombayssa vain pienen, viidenkymmen kappaleen painoksen vuonna 1936 tai 1937. Sensuuri oli l\u00e4sn\u00e4 jo ennen teokratiaa: teos oli liian synkk\u00e4, liian ep\u00e4sovinnainen, liian vapaa.<\/p>\n

Ensipainoksen kanteen oli merkitty nimenomaisesti \u201dei myyt\u00e4v\u00e4ksi Iranissa\u201d. Hedayat ennakoi, ett\u00e4 iranilaiset sensorit est\u00e4isiv\u00e4t julkaisun. Iranissa teos tuli saataville vasta 1941\u201342, kun \u0161aahi Reza Pahlavi oli luopunut vallasta, ja Hedayat julkaisi sen sarjana Iran-lehdess\u00e4.\"\"<\/p>\n

Vaikutus oli v\u00e4lit\u00f6n ja voimakas, ja siit\u00e4 seurannut kiistely ei rajoittunut kirjallisiin piireihin vaan kattoi l\u00e4hes koko lukijakunnan. Yksi varhaisimmista kriittisist\u00e4 viittauksista tuli Iranin kirjailijoiden ensimm\u00e4isess\u00e4 kongressissa vuonna 1946, jossa teos linkitettiin ranskalaiseen eksistentialismiin ja Camus\u2019n ja Sartren \u201ddekadenttiin ja defaitistiseen ajatteluun\u201d.<\/p>\n

Seuraavina vuosikymmenin\u00e4, jotka m\u00e4\u00e4ritteli \u0161aahi Mohammad Reza Pahlavin hallinnon l\u00e4nsimielisyys, teokseen suhtauduttiin ristiriitaisesti. Kriitikoiden henkil\u00f6kohtaiset n\u00e4kemykset taiteen roolista ja modernisaation suunnasta vaikuttivat siihen, miten he kirjaa lukivat.<\/p>\n

Islamistinen vallankumous 1979 muutti kaiken. Se toi mukanaan uuden hallitsevan ideologian ja uudet kulttuuriset tabut. Sokea p\u00f6ll\u00f6<\/em> kiellettiin kokonaan. Paradoksaalisesti kielto vain vahvisti teoksen asemaa: kirjan kielto Iranissa ja postmodernin tutkimuksen synnytt\u00e4m\u00e4 kiinnostus kulttuuriseen aitouteen johtivat siihen, ett\u00e4 Sokean p\u00f6ll\u00f6n<\/em> persialaisia juuria alettiin tutkia entist\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Sokea p\u00f6ll\u00f6\u00e4<\/em> pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 maailmankirjallisuuden mestariteoksista, ja se ilmestyy jatkuvasti uusina painoksina ymp\u00e4ri maailmaa. Siit\u00e4 huolimatta teos on edelleen kielletty Iranissa.<\/p>\n

Kertomus, josta ei voi her\u00e4t\u00e4<\/h4>\n

Romaani seuraa nuorta piirt\u00e4j\u00e4\u00e4, joka on henkisen romahduksen partaalla. Erist\u00e4ytyneen\u00e4 huoneeseensa h\u00e4n suree salaper\u00e4isen naishahmon menetyst\u00e4, vaipuu muistoihin ja uniin, toistuvan kuva-aiheen l\u00e4vist\u00e4m\u00e4n\u00e4: nuori nainen ojentaa kukkaa vanhalle miehelle.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 kertoja tuntee tutun tuoksun ja n\u00e4kee huoneensa ikkunasta naisen, joka muistuttaa t\u00e4sm\u00e4lleen h\u00e4nen piirt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 naista. Nainen astuu hiljaa huoneeseen, asettuu s\u00e4ngylle ja kuolee ilman selityst\u00e4.\"\"<\/p>\n

Seuraavissa luvuissa \u00e4\u00e4nen saa katkera ja osattomaksi j\u00e4\u00e4nyt mies, jonka vanhemmat ovat hyl\u00e4nneet. H\u00e4n on ajautunut avioliittoon kasvatti\u00e4itins\u00e4 tytt\u00e4ren kanssa \u2013 naisen, joka halveksii h\u00e4nt\u00e4 ja jolla mies uskoo olevan useita rakastajia. Kertojan ainoa uskottu on vanha nainen, joka on aikoinaan ollut h\u00e4nen imett\u00e4j\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Tarina liikkuu unien, viinin ja oopiumin synnytt\u00e4miss\u00e4 harhakuvissa. Aika ja paikka hajoavat; samat kohtaukset toistuvat uusissa hahmoissa kuin painajaisissa, joista ei voi her\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Teosta on verrattu Kafkaan ja Poe\u2019een \u2013 ja syyst\u00e4. Sokea p\u00f6ll\u00f6<\/em> on samalla syv\u00e4sti juurtunut persialaiseen mytologiaan ja kansantaruihin. Se ei ole eurooppalainen laina vaan ainutlaatuinen synteesi, joka kasvaa omasta maastaan.<\/p>\n

Eksistentialismi Teheranissa<\/h4>\n

Eksistentialismi \u2013 filosofinen virtaus, jonka tunnistaa parhaiten Sartren Inhosta<\/em>, Camus\u2019n Sivullisesta<\/em> tai Heideggerin kuuluisasta \u201dkuolemaa kohti olemisesta\u201d \u2013 kiteytt\u00e4\u00e4 jotain siit\u00e4, mit\u00e4 Hedayat teki kauan ennen kuin k\u00e4site tuli muotiin Pariisin kahviloissa.<\/p>\n

Eksistentialismin ydin on yksinkertainen ja musertava: ihmist\u00e4 ei ole ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty. Jokainen on heitetty maailmaan ilman k\u00e4sikirjoitusta, pakotettuna valitsemaan oma olemuksensa. T\u00e4st\u00e4 vapaudesta seuraa ahdistus \u2013 perustava kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on hauras, mielipuolinen ja silti omamme.<\/p>\n

Hedayatin kertoja on t\u00e4m\u00e4 ihminen. H\u00e4n ei tied\u00e4, kuka h\u00e4n on. H\u00e4n ei tied\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n on menett\u00e4nyt tai onko h\u00e4n koskaan omistanut sen. H\u00e4n ahdistuu, hajoaa, toistaa itse\u00e4\u00e4n \u2013 ja juuri t\u00e4ss\u00e4 toistossa lukija tunnistaa jotain olennaisesti inhimillist\u00e4.<\/p>\n

Eksistentialistisessa perinteess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kutsutaan rajatilanteeksi: hetkeksi, jossa ihminen kohtaa oman olemassaolonsa sellaisenaan, ilman suojaavia verukkeita.<\/p>\n

Kierkegaard, eksistentialismin varhaisimpia \u00e4\u00e4ni\u00e4, puhui ihmisen ristiriitaisuudesta ja pakotetusta valinnasta. Jaspers puhui vapaudesta totalitarismin puristuksessa. Hedayat eli t\u00e4m\u00e4n kaiken todeksi maassa, jossa \u0161aahin autoritaarinen modernisaatio ja perinteinen uskonnollisuus puristivat intellektuellia joka suunnalta. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi Pariisiin, jossa p\u00e4\u00e4tti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vuonna 1951.<\/p>\n

Mit\u00e4 tuli ei polta<\/h4>\n

Islamistinen teokratia, joka on vuosikymmeni\u00e4 tukahduttanut naisten \u00e4\u00e4ni\u00e4, taiteilijoiden vapauksia ja \u00e4lymyst\u00f6n tilaa, on j\u00e4lleen maailman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Seuraamme henke\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4en geopoliittista shakkipeli\u00e4. Iranin kulttuurin kannalta kysymys on kuitenkin karumpi: mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, kun aseet ovat vaienneet?<\/p>\n

Sokea p\u00f6ll\u00f6<\/em> on er\u00e4s vastaus. Se, ett\u00e4 kirja on edelleen kielletty Iranissa, on paradoksaalinen todistus sen voimasta. Teokratia pelk\u00e4\u00e4 kirjoja, jotka muistuttavat ihmist\u00e4 h\u00e4nen vapaudestaan \u2013 edes hauraan, ahdistuneen, oopiumin h\u00f6yryisen unen vapaudesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Iran on suuri kulttuurimaa, mutta sen omat johtajat ovat kautta historian pel\u00e4nneet sen kirjailijoita.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":13996,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13986","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13986"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13986"}],"version-history":[{"count":43,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13986\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14049,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13986\/revisions\/14049"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13996"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13986"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13986"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13986"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}