{"id":139,"date":"2014-05-07T08:47:21","date_gmt":"2014-05-07T05:47:21","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e3d5ab0ea31442d5ab11e382680b3f7f0fcd67cd67"},"modified":"2019-12-18T22:04:35","modified_gmt":"2019-12-18T20:04:35","slug":"kansallisfilosofiaa-ei-kiitos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/05\/07\/kansallisfilosofiaa-ei-kiitos\/","title":{"rendered":"Kansallisfilosofiaa – ei kiitos"},"content":{"rendered":"
Jonkin katsomustavan pit\u00e4minen jollekin kansalle v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 on parhaimmillaankin arveluttavaa ja pahimmillaan tuhoavaa.<\/div>\n

Kansakunnan k\u00e4site on sumea ja ihanteellistava. Se jaottelee ihmisi\u00e4 esimerkiksi kielen, kulttuurin, historian, maantieteen tai rodun perusteella. N\u00e4m\u00e4 kriteerit ovat sopimuksen- ja tulkinnanvaraisia.<\/p>\n

Eri kansojen luonteesta on paljon kaavamaisia k\u00e4sityksi\u00e4. Sellainen on esimerkiksi se, ett\u00e4 suomalaiset ovat juroja, sisukkaita ja viinaan menevi\u00e4. Yksioikoista, eik\u00f6?<\/p>\n

Filosofinen ajattelu ja kritiikki eiv\u00e4t my\u00f6t\u00e4ile kansakuntien oletettuja tai todellisia rajoja, vaan ylitt\u00e4v\u00e4t ne. Filosofia on siksi synnytt\u00e4nyt monia yleismaailmallisia aatevirtauksia. Jotkin niist\u00e4 eiv\u00e4t tyydy vain selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa, vaan pyrkiv\u00e4t muuttamaan sit\u00e4.<\/p>\n

Erilaisia kansallismielisi\u00e4 ja is\u00e4nmaallisia aatevirtauksia on syntynyt eri puolilla maailmaa. Ne johtuvat kuitenkin muusta kuin filosofisesta kiinnostuksesta. Monet kansallismieliset aatevirtaukset ovat syntyneet pelosta, ylpeydest\u00e4 tai katkeruudesta. Yhteiskunnallisten arvojen ja ihanteiden k\u00e4sittelyst\u00e4 huolimatta filosofit ovat kaihtaneet jollekin kansalle erityisesti omistettua katsomustapaa.<\/p>\n

Miksi kuitenkin J. V. Snellmania (1806-1881) sanotaan Suomen kansallisfilosofiksi? Suomi oli siirtynyt Ruotsin vallan alta Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan kuuluvaksi autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi vuonna 1809. Snellman oli yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista eli suomalaisten kansallisen her\u00e4\u00e4misen edustajista. H\u00e4n pohti kansakunnan synnyn edellytyksi\u00e4, joista keskeisimpin\u00e4 piti kansallista kielt\u00e4 ja koulutusta. Snellmania veti puoleensa Hegelin idealismi, jonka pohjalta h\u00e4n kehitti omaa poliittista ja yhteiskunnallista filosofiaansa.<\/p>\n

On onni, ett\u00e4 Snellman ja muut fennomaanit kehittiv\u00e4t Suomen kansan k\u00e4sitett\u00e4, olkoon vaikka kuinka sumea. Snellman ei kuitenkaan kehitt\u00e4nyt erityist\u00e4 suomalaisuuden filosofiaa. K\u00e4sityst\u00e4 suomalaisuudesta ovat rakentaneet paremminkin taiteilijat, kirjailijat, runoilijat ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n

Filosofia voi olla kansallista siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 harjoitetaan kansalliskielill\u00e4, kansallisissa yliopistoissa ja kansalliseen keskusteluun osallistuen. Erityisell\u00e4 kansallisfilosofialla olisi kuitenkin vaara muuttua ajattelun kahleeksi ja ummehtuneeksi muukalaispeloksi. Aito kansallinen ja kansainv\u00e4linen filosofia sen sijaan avaa silmi\u00e4 ja ajattelun lukkoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jonkin katsomustavan pit\u00e4minen jollekin kansalle v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 on parhaimmillaankin arveluttavaa ja pahimmillaan tuhoavaa. Kansakunnan k\u00e4site on sumea ja ihanteellistava. Se jaottelee ihmisi\u00e4 esimerkiksi kielen, kulttuurin, historian, maantieteen tai rodun perusteella. N\u00e4m\u00e4 kriteerit ovat sopimuksen- ja tulkinnanvaraisia. Eri kansojen luonteesta on paljon kaavamaisia k\u00e4sityksi\u00e4. Sellainen on esimerkiksi se, ett\u00e4 suomalaiset ovat juroja, sisukkaita ja viinaan menevi\u00e4. Yksioikoista, […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-139","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":392,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions\/392"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}