Karl Marxin mukaan yhteiskuntaluokat m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t suhteessa tuotantov\u00e4lineisiin: kapitalistit omistavat tehtaat ja maan, kun taas ty\u00f6v\u00e4enluokka myy ty\u00f6voimaansa. Marx n\u00e4ki t\u00e4m\u00e4n jaon historiaa liikuttavana voimana. Luokkien v\u00e4linen ristiriita johtaisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vallankumoukseen ja lopulta luokattomaan yhteiskuntaan. Luokkataistelu oli siis h\u00e4nen teoriassaan sek\u00e4 historiallisen muutoksen moottori ett\u00e4 poliittisen toiminnan perusta.<\/p>\n
Marxin jyrkk\u00e4 kahtiajako on sittemmin v\u00e4istynyt moniulotteisemman luokkak\u00e4sityksen tielt\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n yhteiskuntaluokilla viitataan tavallisesti ihmisryhmiin, jotka jaetaan ty\u00f6n, koulutuksen, tulotason ja varallisuuden perusteella. N\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 tulotasoa ja varallisuutta pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 perustavimpina, sill\u00e4 ne kiteytt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6n taloudellisen aseman kaikkein konkreettisimmin. Ty\u00f6 ja koulutus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tulotasoa heijastelevina tekij\u00f6in\u00e4, mutta yhteys niiden v\u00e4lill\u00e4 ei ole aina yksiselitteinen tai suoraviivainen.<\/p>\n
Korkea koulutus korreloi hyv\u00e4n ansiotason kanssa, mutta poikkeuksia on runsaasti. Hyvin palkattuja t\u00f6it\u00e4 on my\u00f6s niin sanotuissa ty\u00f6l\u00e4is- ja k\u00e4sity\u00f6ammateissa, kun taas monilla yliopistokoulutusta vaativilla aloilla \u2013 kuten kirjastoalalla tai varhaiskasvatuksessa \u2013 palkkataso j\u00e4\u00e4 varsin vaatimattomaksi.<\/p>\n
Tulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pienemmiksi my\u00f6s p\u00e4tk\u00e4- ja osa-aikaty\u00f6t\u00e4 tekevilt\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6milt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 haastaa yksinkertaisen oletuksen siit\u00e4, ett\u00e4 koulutus ja tulotaso kulkisivat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ja ett\u00e4 yhteiskuntaluokka olisi luettavissa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkintotodistuksesta.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on kiinnostavaa tarkastella my\u00f6s erilaisia eliittej\u00e4. Osa nykyajan talouseliitist\u00e4 nousee keski- tai ty\u00f6v\u00e4enluokasta. Heill\u00e4 on valtaa ja varallisuutta, mutta arvomaailmansa ja makunsa he ammentavat massakulttuurista eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n sivistyksen ihanteista.<\/p>\n
Talouseliitin rinnalle muodostuvat kulttuurieliitti, jonka vaikutusvalta perustuu mielipidejohtajuuteen tai taiteelliseen ilmaisuvoimaan, sek\u00e4 poliittinen eliitti, jolla on paljon poliittista valtaa ja verkostoja. N\u00e4m\u00e4 eliitit eiv\u00e4t sulje toisiaan pois, ja sama henkil\u00f6 voi kuulua useampaan. Toisaalta eliittiasema ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita suuria tuloja. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti kulttuurieliitiss\u00e4, jossa taloudellinen niukkuus ja kulttuurinen arvovalta voivat kulkea k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 \u2013 eliittiasema perustuu t\u00e4ll\u00f6in kulttuuriseen p\u00e4\u00e4omaan rahan sijasta.<\/p>\n
Yhteist\u00e4 kaikille eliiteille on kuitenkin valta, joka ilmenee vaikutusvaltana ja valinnanvapautena. Valinnanvapaus ilmenee monella tasolla: kykyn\u00e4 kuluttaa, mutta my\u00f6s kykyn\u00e4 hallita omaa aikaansa, liikkua vapaasti ja rakentaa verkostoja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia. T\u00e4llaista valinnanvapautta jo keskiluokalla on enemm\u00e4n kuin heikoimmassa asemassa olevilla, kuten ty\u00f6tt\u00f6mill\u00e4, pitk\u00e4aikaissairailla, yksinhuoltajilla ja pienituloisilla. Valinnanvapauden puute kaventaa my\u00f6s mahdollisuuksia vaikuttaa: n\u00e4iden ryhmien \u00e4\u00e4ni kuuluu siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin ylemm\u00e4t yhteiskuntaluokat jaksavat kuunnella ja uskovat jakovaraa olevan.<\/p>\n
Suomessa kuten monissa muissakin maissa keskiluokkaa pidet\u00e4\u00e4n yhteiskunnan laajimpana ryhm\u00e4n\u00e4, mutta sen m\u00e4\u00e4rittely on tulkinnanvaraista. Vaikka tulotaso on luokittelun perusta, yksil\u00f6iden k\u00e4sitys omasta asemastaan vaihtelee huomattavasti. Keskiluokkaisuus ei ole vain tilastoja, vaan se muotoutuu arjen realiteettien, el\u00e4m\u00e4ntavan ja odotusten kautta.<\/p>\n
Tunne keskiluokkaan kuulumisesta riippuu monista tekij\u00f6ist\u00e4: palkkatasosta, asumisen laadusta, menojen ja tulojen suhteesta, s\u00e4\u00e4st\u00e4misest\u00e4, lomamatkoista, harrastuksista, terveydest\u00e4 ja perhesuhteista. Kuten vanha sananlasku sanoo: \u201deiv\u00e4t ne suuret tulot vaan pienet menot\u201d. Pelk\u00e4t tulot eiv\u00e4t siis kerro koko totuutta, jos menopuoli on raskas esimerkiksi asuntolainan, muun velan, kalliin harrastuksen tai l\u00e4\u00e4kekulujen vuoksi. Lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4, puolison ty\u00f6tilanne tai sairaudet voivat muuttaa taloudellista tilannetta ratkaisevasti, vaikka omat tulot pysyisiv\u00e4t ennallaan. Ihminen voi siis kuulua samaan tuloluokkaan vuosia, mutta k\u00e4sitys elintasosta ja turvallisuudesta voi vaihdella dramaattisesti.<\/p>\n
Yhteiskunnassa on m\u00e4\u00e4ritelty raja-arvot v\u00e4h\u00e4-, keski- ja suurituloisuudelle, mutta henkil\u00f6kohtainen n\u00e4kemys ei aina vastaa n\u00e4it\u00e4. Ihminen voidaan tilastollisesti sijoittaa johonkin luokkaan, vaikka h\u00e4n ei itse tunne kuuluvansa siihen. Arvot, el\u00e4m\u00e4ntilanne ja vertailu omaan viiteryhm\u00e4\u00e4n \u2013 naapureihin, somessa n\u00e4kyviin ihmisiin tai omiin vanhempiin \u2013 vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten asemansa hahmottaa.<\/p>\n
Jos tulo- ja varallisuusperusteinen luokkajako ei vastaa yksil\u00f6iden omaa k\u00e4sityst\u00e4 asemastaan, yhteiskuntaluokka saattaa n\u00e4ky\u00e4 muissa seikoissa, kuten maussa, tyyliss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntavassa. Pierre Bourdieun klassisen ajattelun mukaan juuri n\u00e4m\u00e4 kulttuuriset valinnat paljastavat todellisen luokka-aseman.<\/p>\n
Porvarillisen eli keskiluokkaisen maun tunnusmerkit ovat v\u00e4itetysti helposti tunnistettavia \u2013 ja juuri siksi melko arkisia. Ne n\u00e4kyv\u00e4t siistiss\u00e4 omakotitalossa tai rivitalossa, jossa on viel\u00e4 20 vuotta asuntolainaa j\u00e4ljell\u00e4. Kotia sisustavat Ikea-huonekalut ja harmaat pellavatyynyt. Pihassa seisoo Skoda Octavia, ja kes\u00e4loma suuntautuu Mallorcalle. Ammatiltaan ollaan poliiseja, sairaanhoitajia tai opettajia \u2013 luotettavia aloja, jotka edustavat keskiluokan selk\u00e4rankaa.<\/p>\n
Ylemm\u00e4t luokat ja sivistyneist\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t toisenlaisessa estetiikassa. Kaavamaisissa mielikuvissa vapaa-aika kuluu teatterissa, oopperassa tai baletissa, ja kotia koristavat design-klassikot ja galleriataide.<\/p>\n
Todellisuudessa n\u00e4m\u00e4 rajat eiv\u00e4t kuitenkaan ole yksiselitteisi\u00e4. Talouseliitin edustaja saattaa viihty\u00e4 Savonlinnan Oopperajuhlilla yht\u00e4 hyvin kuin keskituloinen kulttuurinharrastaja. Sivistys ja kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma eiv\u00e4t ole sidottuja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tuloihin, vaikka lippujen hinnat vaikeuttavat pienituloisten kulttuuriharrastusta \u2013 niin oopperassa kuin rockfestareilla.<\/p>\n
Musiikkimieltymykset paljastavat t\u00e4m\u00e4n selv\u00e4sti. Popedaa kuuntelevaa pidet\u00e4\u00e4n \u201dtavallisena suomalaisena\u201d, kun taas Behm-fania sivistyneemp\u00e4n\u00e4 keskiluokkaisena. Kansanmusiikki kuulostaa arkiselta, vaikka voi olla my\u00f6s eliitin harrastus. Todellisuudessa samat ihmiset voivat kuunnella sek\u00e4 Popedaa ett\u00e4 klassista musiikkia.<\/p>\n
Ent\u00e4 Arppa? H\u00e4nen yleis\u00f6ns\u00e4 ei istu mihink\u00e4\u00e4n lokeroon. Se koostuu yht\u00e4 lailla opiskelijoista, virkamiehist\u00e4 kuin taiteilijoistakin. Musiikkimaun ja luokan v\u00e4linen yhteys on monimutkaisempi kuin pintapuolinen tarkastelu antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, vaikka stereotypiat ohjaavat tulkintojamme. Kulttuuriset mielleyhtym\u00e4t saattavatkin kertoa enemm\u00e4n meist\u00e4 ja ennakko-odotuksistamme kuin todellisista yhteiskuntaluokista.<\/p>\n
Monille ihmisille yhteiskuntaluokka ei ole ensisijainen tapa j\u00e4sent\u00e4\u00e4 omaa paikkaa yhteiskunnassa. Sen sijaan samaistuminen rakentuu muiden, l\u00e4heisemm\u00e4lt\u00e4 tuntuvien viiteryhmien ymp\u00e4rille: i\u00e4n, harrastusten ja muiden kiinnostuksen kohteiden, poliittisten arvojen, uskonnon, etnisen taustan, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai asuinpaikan perusteella. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t voivat olla arjessa merkityksellisempi\u00e4 kuin tulotaso tai ammattinimike, koska ne liittyv\u00e4t suoraan kokemuksiin kuulumisesta ja ulossulkemisesta.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 yhteiskuntaluokkakokemus on intersektionaalinen. Taloudellinen asema riste\u00e4\u00e4 monien muiden henkil\u00f6kohtaisten piirteiden ja el\u00e4m\u00e4ntilanteiden kanssa, eik\u00e4 yksil\u00f6 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe kuuluvansa selke\u00e4sti mihink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4iseen luokkaan. Harva mielt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u201dkeskiluokkaiseksi\u201d tai \u201dty\u00f6v\u00e4enluokkaiseksi\u201d. Luokkatietoisuus kietoutuu aina muihin identiteetteihin.<\/p>\n
Keskiluokkaan liitetty tavallisuuden leima saattaa saada osan keskiluokkaisista vierastamaan omaa yhteiskuntaluokkaansa \u2013 joku haluaisi kokea olevansa tavallisen sijasta erityinen. K\u00f6yhien ja pienituloisten sek\u00e4 toisaalta talouseliitin luokat sen sijaan vastaavat todenn\u00e4k\u00f6isesti paremmin n\u00e4ihin ryhmiin kuuluvien omaa k\u00e4sityst\u00e4 yhteiskunnallisesta asemastaan. Talouseliitin tapauksessa on kuitenkin omat varauksensa: Suomessa ei ole tapana pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n rikkaana, vaikka syyt\u00e4 siihen olisi, ja jos t\u00e4llainen henkil\u00f6 joutuu luonnehtimaan taloudellista asemaansa, on helpompi sanoa olevansa vauras kuin rikas.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s poliittisia seurauksia. Perinteinen talouspohjainen luokka-ajattelu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 innosta \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4, vaikka puolueet asemoisivat itsens\u00e4 erityisen yhteiskuntaluokan etuja ajaviksi liikkeiksi. Yksil\u00f6iden arvot, identiteetit ja kokemukset ovat usein monimuotoisempia ja ristiriitaisempia kuin mit\u00e4 yksioikoiset luokkapohjaiset tulkinnat antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Siksi monet puolueet mielell\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4v\u00e4tkin viittaamatta yhteiskuntaluokkiin \u2013 aiheen monitahoisuuden, poliittisen riskialttiuden tai yksinkertaisesti ep\u00e4selvyyden vuoksi.<\/p>\n
Nyky-yhteiskunnassa luokka on edelleen olemassa, mutta sen merkitys ei ole yksiselitteinen eik\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten kokemuksia, valintoja tai poliittista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Yhteiskuntaluokka on yksi n\u00e4k\u00f6kulma muiden joukossa \u2013 t\u00e4rke\u00e4, mutta ei ainoa. Sen ymm\u00e4rt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 tarkastelemme samanaikaisesti sek\u00e4 taloudellisia rakenteita ett\u00e4 ihmisten monikerroksisia identiteettej\u00e4 ja arkisia kokemuksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Koulutus, ty\u00f6 ja tulotaso piirt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4riviivat, mutta luokka t\u00e4yttyy vasta kokemuksista ja identiteeteist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":13743,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13741","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"