{"id":13645,"date":"2025-12-24T11:11:55","date_gmt":"2025-12-24T09:11:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=13645"},"modified":"2025-12-27T18:16:26","modified_gmt":"2025-12-27T16:16:26","slug":"anteeksi-on-vaikea-sana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/12\/24\/anteeksi-on-vaikea-sana\/","title":{"rendered":"\u201dAnteeksi\u201d on vaikea sana"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon lausunto siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen tulisi pyyt\u00e4\u00e4 saamelaisilta anteeksi<\/a>, on historiallinen. Ei siksi, ett\u00e4 sana olisi harvinainen, vaan siksi, ett\u00e4 virallinen Suomi ei ole tottunut lausumaan sit\u00e4.<\/p>\n

Tuore poikkeus on p\u00e4\u00e4ministeri Orpon nopea anteeksipyynt\u00f6 japanilaisille, kiinalaisille ja etel\u00e4korealaisille er\u00e4iden suomalaisten kansanedustajien rasistisista eleist\u00e4<\/a>. Pelko kansainv\u00e4lisen maineen menetyksest\u00e4 vauhditti reagointia. Sen sijaan kotimaan asioissa, joilla ei ole vastaavaa taloudellista tai ulkopoliittista painoarvoa, anteeksipyynt\u00f6\u00e4 on varaa pohtia kaikessa rauhassa.<\/p>\n

Saamelaislausunto annettiin, kun Orpo vastaanotti saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin<\/a>. Asiakirja paljastaa valtion ja saamelaisten haavoittavan historian ja hahmottaa tien kohti tulevaisuutta, jossa tuo historia tunnustetaan ja ylitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Raportti pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se kokoaa yhteen satojen saamelaisten todistukset ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka asuntolakoulujen pakkosuomalaistaminen, kielenk\u00e4yt\u00f6n rangaistukset ja kulttuurinen v\u00e4heksynt\u00e4 ovat j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lki\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4.<\/p>\n

Komissio muistuttaa: sovinto ei voi alkaa ennen kuin valtio tunnustaa v\u00e4\u00e4ryyden ja sen jatkuvan rakenteellisen perinn\u00f6n.<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 anteeksipyynt\u00f6 merkitsee valtiolta? Kenelle se todella osoitetaan? Onko se rituaali, jolla hallitus siivoaa moraalisia j\u00e4lki\u00e4, vai alku uudelle suhteelle alkuper\u00e4iskansaan?<\/p>\n

Valtion katumus \u2013 tunne vai sitoumus?<\/strong><\/p>\n

Katumus on yksil\u00f6llinen kokemus: kyky tunnistaa oma vastuu ja tuntea moraalinen kipu teon v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4. Yhteis\u00f6ill\u00e4, kuten valtioilla, ei ole tunteita samalla tavoin kuin yksil\u00f6ill\u00e4, mutta ne voivat ilmaista katumusta symbolisesti ja institutionaalisesti. Kun valtio katuu, se tekee sen edustajiensa ja kansalaistensa kautta: joidenkin syd\u00e4miss\u00e4 katumus on todellista, toisten tapauksessa se voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 normatiiviseksi eleeksi.<\/p>\n

Kollektiivinen katumus on aina monitahoinen. Sen aitoutta voidaan arvioida vain tekojen kautta: mill\u00e4 tavoin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, lakeja ja rakenteita muutetaan? Siksi anteeksipyynt\u00f6 ei ole pelkk\u00e4 tunne, vaan moraalinen sitoumus \u2013 lupaus oppia menneisyydest\u00e4 ja toimia toisin tulevaisuudessa.<\/p>\n

Sanat ja teot<\/strong><\/p>\n

Orpo ehdottaa, ett\u00e4 kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat anteeksipyynn\u00f6n valmisteluun, jotta ele olisi laaja-alainen ja arvokas. Ajatus on symbolisesti vahva. Totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 todellinen sovinto syntyy teoista, ei pelkist\u00e4 sanoista. Raportissa on 68 toimenpide-ehdotusta \u2013 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6uudistuksista ja maa- ja vesioikeuksista aina saamelaisasioiden koordinaatioyksik\u00f6n perustamiseen \u2013 ja juuri n\u00e4m\u00e4 ratkaisevat, voiko eleest\u00e4 kasvaa todellinen muutos.<\/p>\n

Suomi on t\u00e4ss\u00e4 asiassa j\u00e4lkijunassa. Norja ja Ruotsi pyysiv\u00e4t saamelaisilta anteeksi jo 1990-luvulla<\/a> ja ryhtyiv\u00e4t sen j\u00e4lkeen konkreettisiin sovitustoimiin: vahvistamaan saamenkielist\u00e4 opetusta, lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n neuvotteluvelvoitteita. Viel\u00e4 vuonna 1998 oikeusministeri Jussi J\u00e4rventaus totesi, ettei anteeksipyynn\u00f6lle ole perusteita. Kolmekymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin tuo kanta ei en\u00e4\u00e4 kest\u00e4. Tieto on lis\u00e4\u00e4ntynyt \u2013 ja samalla my\u00f6s vastuu.<\/p>\n

Suomen evankelis-luterilainen kirkko pyysi virallisesti anteeksi saamelaisilta toukokuussa 2025<\/a>. Arkkipiispa Tapio Luoma sanoi, ett\u00e4 kirkko on osaltaan tukenut saamelaisten sulauttamista valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n ja saamen kielten ja kulttuurin tukahduttamista. H\u00e4n my\u00f6nsi kirkon toimineen tavoilla, jotka ovat saaneet saamelaiset piilottelemaan ja jopa h\u00e4pe\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa kulttuuriaan ja identiteetti\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Anteeksi, sovitus, hyvitys ja korvaus<\/strong><\/p>\n

Sana \u201danteeksi<\/a>\u201d on alku, ei loppu. Professori Tuomas Forsberg on todennut, ett\u00e4 todellinen anteeksipyynt\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tunnustuksen, katumuksen ja hyvityksen. N\u00e4ist\u00e4 juuri hyvitys ulottuu pidemm\u00e4lle kuin pelkk\u00e4 anteeksipyynn\u00f6n esitt\u00e4minen.<\/p>\n