Yleisesti tunnettuja ovat ajatus ihmisest\u00e4 rationaalisena el\u00e4imen\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen on ihmiselle susi.<\/p>\n
Fraasia \u201dihminen on rationaalinen el\u00e4in\u201d pidet\u00e4\u00e4n usein aristoteelisena, vaikka Aristoteles ei sit\u00e4 t\u00e4sm\u00e4lleen t\u00e4ss\u00e4 muodossa esitt\u00e4nyt. H\u00e4n kuitenkin korosti j\u00e4rjenk\u00e4yt\u00f6n, tiedon tavoittelun ja harkinnan merkityst\u00e4 ihmiselle ominaisina kykyin\u00e4. Samalla h\u00e4n n\u00e4ki ihmisen perustavanlaatuisesti yhteis\u00f6llisen\u00e4 olentona \u2013 \u201dpoliittisena el\u00e4imen\u00e4\u201d, jonka luontainen elinymp\u00e4rist\u00f6 on kaupunkivaltio. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemykset punoutuvat yhteen Nikomakhoksen etiikassa<\/em> ja Politiikassa<\/em>, joissa moraali ja yhteis\u00f6 muodostavat erottamattoman kokonaisuuden.<\/p>\n Sanonta \u201dihminen on ihmiselle susi\u201d juontaa juurensa Plautuksen Aasit<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n, jossa sit\u00e4 k\u00e4ytettiin kuvaamaan ihmisten ahneutta ja petollisuutta erityisesti silloin, kun he eiv\u00e4t tunne toisiaan. My\u00f6hemmin Thomas Hobbes antoi ilmaisulle uuden sis\u00e4ll\u00f6n. H\u00e4nen mukaansa luonnontilassa \u2013 ilman yhteiskuntasopimusta ja yhteisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 \u2013 ihmisten v\u00e4linen el\u00e4m\u00e4 olisi v\u00e4kivallan ja ep\u00e4luottamuksen hallitsemaa, kaikkien sota kaikkia vastaan.<\/p>\n N\u00e4iden klassisten luonnehdintojen rinnalle voidaan asettaa v\u00e4hemm\u00e4n kulunut mutta yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 vertauskuva: ihminen yksil\u00f6n\u00e4 on osa yhteis\u00f6\u00e4, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja uudistaa yhteist\u00e4 kielellisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kudelmaa. Kieli ei ole pelkk\u00e4 viestint\u00e4v\u00e4line, vaan yhteisesti kudottu rakenne, jonka avulla ihmiset tunnistavat itsens\u00e4 ja toisensa. T\u00e4m\u00e4 kudelma ei ainoastaan liit\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 toisiinsa vaan muodostaa heid\u00e4t ihmisiksi.<\/p>\n Kieli on el\u00e4v\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4, johon ihmiset kiinnittyv\u00e4t, jota he muokkaavat ja jossa heid\u00e4n identiteettins\u00e4 saa hahmonsa. Jokainen lis\u00e4\u00e4 kudelmaan oman kuvionsa \u2013 omat ilmaisutapansa, n\u00e4k\u00f6kulmansa ja vivahteensa \u2013 mutta riitt\u00e4v\u00e4n samankaltaisesti, jotta yhteisymm\u00e4rrys s\u00e4ilyy mahdollisena. N\u00e4in kieli on sek\u00e4 yhteis\u00f6n ett\u00e4 yksil\u00f6n peili: se paljastaa, mit\u00e4 pid\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ja samalla muovaa niit\u00e4 horisontteja, joista k\u00e4sin voimme ajatella ja toimia.<\/p>\n Viime vuosina t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys kielellisest\u00e4 erityisyydest\u00e4 on suhteellistunut. Tutkimus on paljastanut el\u00e4inlajien kykyj\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 symboleja, osoittaa empatiaa ja viesti\u00e4 taidokkaasti. Samalla suuret kielimallit ja teko\u00e4lyj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat her\u00e4tt\u00e4neet kysymyksen siit\u00e4, mit\u00e4 kielellinen luovuus ja ymm\u00e4rrys oikeastaan tarkoittavat. Koneiden tuottama kieli voi vaikuttaa ihmism\u00e4iselt\u00e4, mutta se j\u00e4\u00e4 riippuvaiseksi inhimillisist\u00e4 merkitysrakenteista \u2013 se ei el\u00e4 kieless\u00e4, vaan j\u00e4ljittelee sen liikkeit\u00e4.<\/p>\n Kieliyhteis\u00f6 mahdollistaa merkitysten jakamisen my\u00f6s sellaisten yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, jotka eiv\u00e4t tunne toisiaan. Kommunikaation kautta yll\u00e4pid\u00e4mme ja p\u00e4ivit\u00e4mme yhteisi\u00e4 normeja, k\u00e4sitteit\u00e4 ja metaforia. Yhteinen kieli on samalla sek\u00e4 vakaa ett\u00e4 joustava: se luo perustan, josta yksil\u00f6 voi ammentaa ilmaistakseen persoonallisuuttaan, kulttuurisia kokemuksiaan ja omintakeisia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 idiosynkraattiset kuviot erottavat ihmiset toisistaan, mutta nekin j\u00e4\u00e4v\u00e4t osaksi samaa kudelmaa.<\/p>\n Yksil\u00f6n identiteetti ja yhteis\u00f6n kieli kietoutuvat toisiinsa. Ihminen ei ole irrallinen toimija, vaan osa verkostoa, jossa h\u00e4n sek\u00e4 sopeutuu olemassa oleviin kielellisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ett\u00e4 muokkaa niit\u00e4 osaltaan. Kudelma-metafora havainnollistaa, miten kielen ja kulttuurin kent\u00e4ll\u00e4 pysyvyys ja muutos el\u00e4v\u00e4t rinnakkain: yhteinen kieli pit\u00e4\u00e4 yhteyden yll\u00e4, mutta on samalla avoin uusille kuvioille ja tavoille hahmottaa maailmaa.<\/p>\n Lopulta yksil\u00f6, yhteis\u00f6 ja kieli eiv\u00e4t muodostakaan kolmea erillist\u00e4 todellisuutta, vaan toistensa ilmauksia. Yksil\u00f6 on yhteis\u00f6 tiivistettyn\u00e4 ja yhteis\u00f6 yksil\u00f6iden yhteinen kieli laajennettuna \u2013 kudelma, jonka kautta ihmisyys tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ihmisest\u00e4 on esitetty lukemattomia vertauskuvia.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":13635,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13633","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"