{"id":136,"date":"2014-06-18T07:58:35","date_gmt":"2014-06-18T04:58:35","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e3f6a53416acd2f6a511e383fe879f4fe59e929e92"},"modified":"2019-12-18T22:04:15","modified_gmt":"2019-12-18T20:04:15","slug":"onnellisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/06\/18\/onnellisuus\/","title":{"rendered":"Onnellisuus"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Onnellisuus on oikeudenmukaisuuden perillinen.<\/div>\n<p>Jo antiikissa onnellisuutta pidettiin kaikkien tavoitteena. Antiikin onnellisuusk\u00e4sitys oli kuitenkin \u00e4lyllisempi kuin nykyinen, jossa korostuvat tunne ja toiveiden t\u00e4yttymys.<\/p>\n<p>Aristoteles sanoi onnellisuutta t\u00e4ydelliseksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, sill\u00e4 onnellisuus valitaan aina vain sen itsens\u00e4 vuoksi eik\u00e4 koskaan mink\u00e4\u00e4n muun vuoksi. Onnellisuus on siis itseisarvo.<\/p>\n<p>Aristoteleen mukaan ihmiset ovat onnellisia esimerkiksi opiskellessa, koska silloin he toteuttavat sit\u00e4, mit\u00e4 pohjimmaltaan ovat: j\u00e4rkiper\u00e4isi\u00e4. My\u00f6s Kantin onnellisuusk\u00e4sitys koskee ihmisen sis\u00e4ist\u00e4 luontoa, sill\u00e4 h\u00e4nen mukaansa onnellisuus on kaikkien taipumustemme tyydyttymist\u00e4.<\/p>\n<p>Onnellisuuden tavoittelun perusongelma piilee yleisess\u00e4, vaikkakaan ei Aristoteleen tai Kantin kannattamassa oletuksessa, ett\u00e4 onnellisuus vaatii saavutuksia kuten asemaa tai omaisuutta. T\u00e4ss\u00e4 ajattelutavassa onnellisuuden esteen\u00e4 saattavat olla ensinn\u00e4kin liian kovat tavoitteet. Niit\u00e4 laskemalla olisi ainakin periaatteessa helpompi olla onnellinen.<\/p>\n<p>Toisekseen tyytyv\u00e4isyys voisi olla realistisempi tavoite kuin onnellisuus. Sek\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta edell\u00e4 esitetty\u00e4 peruskuviota, sill\u00e4 my\u00f6s tyytyv\u00e4isyyden katsotaan edellytt\u00e4v\u00e4n omia tai muiden aikaansaannoksia. Samalle kaavalle perustuu hyv\u00e4\u00e4 tarkoittava neuvo: &#8221;Keskity siihen, mit\u00e4 sinulla on, niin olet onnellinen.&#8221; T\u00e4ss\u00e4kin ohjeessa oletetaan, ett\u00e4 onnellisuudella on aina syyns\u00e4. Ne saattavat kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4 tietym\u00e4tt\u00f6miin tai ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>Voluntaristisiksi (lat. <em>voluntas<\/em>: tahto) sanottuja katsomustapoja yhdist\u00e4\u00e4 k\u00e4sitys, ett\u00e4 joidenkin asioiden olemassaolo perustuu tahdon p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Esimerkiksi rahan olemassaolo institutionaalisena tosiasiana perustuu siihen, ett\u00e4 monet ihmiset ja yhteis\u00f6t tahtovat sen olevan olemassa. Setelit ja kolikot olisivat arvottomia ilman yhteist\u00e4 sitoutumista niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Raha instituutiona on siten tahdonvarainen. Vastaavanlaisia instituutioita ovat esimerkiksi valtio ja avioliitto.<\/p>\n<p>Olisiko mahdollista olla onnellinen vain tahdon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 &#8211; tekem\u00e4tt\u00e4 tai saavuttamatta muuta? Jos siihen kykenee, on m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan onnellinen. Vaikka onnellisuuden tunnetta on mahdotonta synnytt\u00e4\u00e4 tahdon voimalla, onnellisuus el\u00e4m\u00e4nk\u00e4sityksen\u00e4 voi olla tahdonvarainen. Kollektiivisesti toteutettuna t\u00e4llainen tahdon p\u00e4\u00e4t\u00f6s tarkoittaisi er\u00e4\u00e4nlaista onnellisuusinstituutiota, mik\u00e4 kuulostaa pohjoiskorealaiselta.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan pid\u00e4 heitt\u00e4\u00e4 lasta pesuveden mukana. &#8221;Tahdotko pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4si onnellisena&#8221; voi joissain tilanteissa olla ensisijaisempi kysymys kuin &#8221;oletko onnellinen&#8221;. Niin voi olla esimerkiksi, jos henkil\u00f6 ei ilman &#8221;tahdotko&#8221; -kysymyksen antamaa sys\u00e4yst\u00e4 tohdi tai ymm\u00e4rr\u00e4 olla onnellinen.<\/p>\n<p>Onnellisuudella on kuitenkin my\u00f6s yhteis\u00f6llinen ulottuvuus. Yksil\u00f6iden onnellisuus on kohtalonyhteydell\u00e4 sidottu yhteis\u00f6jen oikeudenmukaisuuteen. Olisi kapeakatseista pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n onnellisena ajamatta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Onnellisuus on oikeudenmukaisuuden perillinen. Jo antiikissa onnellisuutta pidettiin kaikkien tavoitteena. Antiikin onnellisuusk\u00e4sitys oli kuitenkin \u00e4lyllisempi kuin nykyinen, jossa korostuvat tunne ja toiveiden t\u00e4yttymys. Aristoteles sanoi onnellisuutta t\u00e4ydelliseksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, sill\u00e4 onnellisuus valitaan aina vain sen itsens\u00e4 vuoksi eik\u00e4 koskaan mink\u00e4\u00e4n muun vuoksi. Onnellisuus on siis itseisarvo. Aristoteleen mukaan ihmiset ovat onnellisia esimerkiksi opiskellessa, koska silloin he [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-136","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/06\/18\/onnellisuus\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2014-06-18T07:58:35+03:00\">18.06.2014<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/06\/18\/onnellisuus\/\"><img src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2019\/12\/ruokolahden_eukkoja_kirkonmaella_1887-640x360.jpg\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":389,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions\/389"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}