{"id":13493,"date":"2025-10-01T12:04:21","date_gmt":"2025-10-01T09:04:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=13493"},"modified":"2025-10-01T12:04:21","modified_gmt":"2025-10-01T09:04:21","slug":"teleologinen-selittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/10\/01\/teleologinen-selittaminen\/","title":{"rendered":"Teleologinen selitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"<p>Luonnontieteet alkoivat kehitty\u00e4 voimakkaasti 1600-luvulla erityisesti\u00a0Galileo Galilein (1564\u20131642)\u00a0ja\u00a0Isaac Newtonin (1643\u20131727)\u00a0ty\u00f6n ansiosta. Tutkimuksessa siirryttiin yh\u00e4 enemm\u00e4n havainnoista rakennettuihin\u00a0matemaattisiin malleihin\u00a0pelk\u00e4n laadullisen kuvailun sijaan.<\/p>\n<p>Samalla luonnonilmi\u00f6iden selitt\u00e4minen muuttui. Perinteisen\u00a0teleologisen eli p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien avulla selitt\u00e4misen tilalle nousi\u00a0kausaalinen selitt\u00e4minen, jossa painotettiin syy\u2013seuraussuhteita.<\/p>\n<p>Usein mainittu (ja naureskeltu) esimerkki teleologisesta selityksest\u00e4 on Aristoteleen k\u00e4sitys, ett\u00e4 kivi putoaa, koska sen luontainen paikka on maan pinnalla. Newtonin teorian perusteella taas kivi putoaa, koska Maan painovoima vet\u00e4\u00e4 sit\u00e4 puoleensa.<\/p>\n<p>Teleologisen selitt\u00e4misen huono maine liittyy paitsi siihen, ett\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n antiikkisena, my\u00f6s siihen, ett\u00e4 sen on katsottu olevan tyypillist\u00e4 erilaisille huuhaateorioille. Esimerkist\u00e4 k\u00e4y k\u00e4sitys, ett\u00e4 maailmankaikkeudessa havaittavan j\u00e4rjestyksen taustalla on oletettava \u00e4lyk\u00e4s suunnitelma.<\/p>\n<p>Filosofi <a href=\"https:\/\/www.durham.ac.uk\/staff\/matthew-tugby\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Matthew Tugby<\/a> katsoo kuitenkin, ett\u00e4 teleologista selitt\u00e4mist\u00e4 ei tule heitt\u00e4\u00e4 historian romukoppaan. Tuoreessa teoksessaan <em>Teleology<\/em> (Cambridge University Press 2024) h\u00e4n puolustaa voimakkaasti teleologista selitt\u00e4mist\u00e4 tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa, pit\u00e4en sen erossa huuhaasta.<\/p>\n<p>Termi\u00a0<em>teleologia<\/em>\u00a0juontaa juurensa kreikan sanoista\u00a0<em>telos<\/em>\u00a0(p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, tarkoitus, tavoite) ja\u00a0<em>logos<\/em> (oppi, j\u00e4rki, selitys). Teleologia tarkoittaa ilmi\u00f6iden tarkastelua p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4hakuisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Teleologisessa selityksess\u00e4 tarkasteltavan ominaisuuden, rakenteen, teht\u00e4v\u00e4n tai toiminnan olemassaolo selitet\u00e4\u00e4n tarkoituksella tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, jota se palvelee. T\u00e4llainen selitt\u00e4minen muistuttaa funktionaalista l\u00e4hestymistapaa, jossa korostetaan rakenteen tai toiminnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja roolia tarkasteltavassa kokonaisuudessa.<\/p>\n<p>Funktionaalisessa selityksess\u00e4 ilmi\u00f6 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n siis sen teht\u00e4v\u00e4n kautta. Esimerkiksi kukkien kirkkaat v\u00e4rit voidaan selitt\u00e4\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 ne houkuttelevat p\u00f6lytt\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4.<\/p>\n<p>On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa toisistaan funktionaalinen selitys ja teleologinen selitys. Funktionaalinen l\u00e4hestymistapa korostaa ilmi\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 roolia, kun taas teleologinen selitys vetoaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tai tarkoitukseen, jota ilmi\u00f6 palvelee.<\/p>\n<p>Monet akateemista koulutusta saaneet ovat oppineet, ett\u00e4 luonnontieteiss\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 teleologisia selityksi\u00e4, koska tarkoitusperien olemassaoloa luonnossa ei voida todentaa. K\u00e4sitys poikii jatkokysymyksi\u00e4: jos p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin vetoavia selityksi\u00e4 esitett\u00e4isiin luonnontieteiss\u00e4, olisiko kyseess\u00e4 ajatusvirhe, vai olisivatko p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin vetoavat selitykset palautettavissa kausaalisiin selityksiin vai sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 sellaiset selitykset jotain, mit\u00e4 syy-seuraussuhteet eiv\u00e4t voi yksin selitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p>Tugbyn (2024, 28) mukaan asianmukaisen teorian rakentaminen tavoitteellisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 saattaa edellytt\u00e4\u00e4 teleologisten ominaisuuksien huomioon ottamista. T\u00e4ll\u00f6in kyse ei ole ominaisuuksista, jotka voidaan palauttaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kausaalisiin selityksiin, vaan niin sanotuista redusoitumattomista teleologisista piirteist\u00e4 \u2013 sellaisista, jotka viittaavat ilmi\u00f6iden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tai lopputulokseen. T\u00e4llainen k\u00e4sitys tuntuu ongelmattomalta, ellei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, kun tarkastellaan ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Jos k\u00e4sityksen katsotaan kuitenkin koskevan my\u00f6s ihmisen toiminnasta riippumattomia luonnonilmi\u00f6it\u00e4, niin ep\u00e4ilykset her\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>Mitk\u00e4 piirteet oikeastaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tavoitteelliseksi? Ja millainen maailman olisi oltava, jotta k\u00e4ytt\u00e4ytyminen voidaan todeta tavoitteelliseksi?<\/p>\n<p>Tugby aloittaa tarkastelemalla kybernetiikkaa, tutkimusalaa, joka k\u00e4sittelee koneiden, el\u00e4inten ja ihmisten s\u00e4\u00e4tely- ja viestint\u00e4j\u00e4rjestelmi\u00e4. Kybernetiikka tutkii my\u00f6s, kuinka biologisia s\u00e4\u00e4t\u00f6mekanismeja voidaan t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tai korvata mekaanisilla ja elektronisilla j\u00e4rjestelmill\u00e4. Tugbyn mukaan kyberneettisille j\u00e4rjestelmille on ominaista kyky mukauttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n ulkoisten h\u00e4iri\u00f6iden vuoksi niin, ett\u00e4 ne pystyv\u00e4t silti saavuttamaan tavoitteensa \u2013 tai ainakin s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suuntansa kohti sit\u00e4.<\/p>\n<p>Esimerkiksi ihmiskeho reagoi niin kylm\u00e4\u00e4n kuin kuumaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n pit\u00e4\u00e4kseen sis\u00e4isen l\u00e4mp\u00f6tilansa vakaana, keskim\u00e4\u00e4rin noin 37 asteessa. Kehon l\u00e4mm\u00f6ns\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voidaan verrata termostaattiin: molemmat korjaavat poikkeamia tavoitteena tasapainon s\u00e4ilytt\u00e4minen. Vaikka termostaatin toimintaperiaatteet ovat huomattavasti yksinkertaisempia, yht\u00e4l\u00e4isyys ilmi\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 on silmiinpist\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Miten t\u00e4m\u00e4 mukautumiskyky voidaan ilmaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 koskevin empiirisin termein? Kybernetiikassa vastausta on etsitty muovautuvuuden (<em>plasticity<\/em>) ja sitkeyden (<em>persistence<\/em>) k\u00e4sitteist\u00e4. Niit\u00e4 kehitteliv\u00e4t 1940- ja -50-luvuilla biologian filosofit, kuten E. S. Russell, G. Sommerhoff ja R. B. Braithwaite sek\u00e4 my\u00f6hemmin Ernest Nagel. Muovautuvuus (plastisuus) viittaa j\u00e4rjestelm\u00e4n kykyyn mukautua erilaisiin tilanteisiin, kun taas sitkeys korostaa tavoitteen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 muutosten ja h\u00e4iri\u00f6iden keskell\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 on vahvoja yhtym\u00e4kohtia resilienssin k\u00e4sitteeseen.<\/p>\n<p>Karkeasti ottaen j\u00e4rjestelm\u00e4 on muovautuva, jos se kykenee saavuttamaan tavoitteensa eri l\u00e4ht\u00f6kohdista tai erilaisten syy-seurausketjujen kautta. T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdilla ei tarkoiteta vain erilaisia asemia samassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, vaan my\u00f6s kokonaan toisistaan poikkeavia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Sitkeys puolestaan liittyy j\u00e4rjestelm\u00e4n kykyyn yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tavoitteeseen suuntautuvaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 muutosten ja h\u00e4iri\u00f6iden keskell\u00e4. Jos yksi polku kohti tavoitetta estyy, sitke\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 etsii ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toisen reitin. J\u00e4rjestelm\u00e4 osoittaa sitkeytens\u00e4, kun se pystyy kompensoimaan muutokset niin ulkoisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kuin j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Tugbyn (2024, 29) mukaan muovautuvuuden ja sitkeyden k\u00e4sitteet ovat empiirisi\u00e4 eli kokemusper\u00e4isesti koeteltavia. Niit\u00e4 voidaan testata altistamalla tarkasteltava j\u00e4rjestelm\u00e4 erilaisille olosuhteille ja seuraamalla, muuttaako se k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n saavuttaakseen oletetun tavoitteensa. Jos j\u00e4rjestelm\u00e4 todella muuttaa n\u00e4in toimintaansa, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on alustavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sen tavoitteellisuudesta. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan vahvistaa ja tarkentaa lis\u00e4testein.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n perusteella Tugby v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voimme arvioida j\u00e4rjestelm\u00e4n muovautuvuutta ja sitkeytt\u00e4, vaikka tiet\u00e4isimme vain v\u00e4h\u00e4n sen sis\u00e4isest\u00e4 toiminnasta. J\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteet voidaan siis periaatteessa tunnistaa jo ennen kuin sen osien tarkka toimintamekanismi on selvill\u00e4. Tugby pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 havaintoa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 se auttaa vastaamaan huoleen teleologisen selitt\u00e4misen keh\u00e4llisyydest\u00e4: jos osien toiminta pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ennen kuin voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteen, ajautuisimme keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Tugbyn (2024, 54) mukaan teleologiseen selitt\u00e4miseen liittyy olennaisesti kyvyn eli voiman (<em>power<\/em>) k\u00e4site. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4suuntautuneella j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 on kykyj\u00e4, joiden aktivoituminen voi joko johtaa tavoitteen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n saavuttamiseen tai k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 prosessin, joka vie kohti tavoitetta \u2013 elleiv\u00e4t ulkoiset esteet keskeyt\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 muovautuvampi ja sitke\u00e4mpi j\u00e4rjestelm\u00e4 on, sit\u00e4 harvemmat esteet voivat pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 prosessin tai tapahtumaketjun, joka vie kohti j\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitetta. Tuon tavoitteen ei tarvitse olla tietoisen olennon, kuten ihmisen, j\u00e4rjestelm\u00e4lle antama tai kehitt\u00e4m\u00e4, vaan se voi olla kehittynyt luonnonprosessien kautta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teleologiset selitykset vetoavat tarkoitukseen tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":13495,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13493","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/10\/01\/teleologinen-selittaminen\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2025-10-01T12:04:21+03:00\">01.10.2025<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/10\/01\/teleologinen-selittaminen\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/09\/factory-at-piombino-1944-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/09\/factory-at-piombino-1944-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/09\/factory-at-piombino-1944-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/09\/factory-at-piombino-1944-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/09\/factory-at-piombino-1944-1280x720.jpg 1280w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/09\/factory-at-piombino-1944-1600x900.jpg 1600w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13493"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13493"}],"version-history":[{"count":49,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13493\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13543,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13493\/revisions\/13543"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13495"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13493"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13493"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13493"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}