{"id":13250,"date":"2025-08-06T11:03:33","date_gmt":"2025-08-06T08:03:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=13250"},"modified":"2025-08-19T08:47:56","modified_gmt":"2025-08-19T05:47:56","slug":"yhteisollisesti-rakentunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/08\/06\/yhteisollisesti-rakentunut\/","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisesti rakentunut"},"content":{"rendered":"

Ne Lintuizet -folkyhtye k\u00e4sittelee Laatikkoon-biisiss\u00e4<\/a> er\u00e4st\u00e4 yhteis\u00f6llisen rakentumisen ilmenemismuotoa: yhteisten arvojen sek\u00e4 ajattelu- ja toimintatapojen syntymist\u00e4, jakamista ja s\u00e4ilymist\u00e4. Biisi kuvaa osuvasti sit\u00e4, miten pid\u00e4mme eri yksil\u00f6iden suhteellista samanlaisuutta normaalina ja luonnollisena. Samalla n\u00e4iden samankaltaisuuksien yhteis\u00f6lliset juuret j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti huomaamatta.<\/p>\n

Ne Lintuizet on muokannut Pertsa Reposen suomennosta (1966) Malvina Reynoldsin kappaleesta \u201dLittle boxes\u201d. Mainiossa laulussa todetaan muun muassa, ett\u00e4 kaikki yliopistossa opiskelleet on tehty samalla muotilla ja ovat mielelt\u00e4\u00e4n samanlaisia. Voit pit\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 k\u00e4rjistyksen\u00e4 ja liioitteluna, mutta samalla ajatella, ett\u00e4 on siin\u00e4 jotain per\u00e4\u00e4: yksi kasvatuksen ja koulutuksen sivuvaikutuksista on ihmisten ajattelu- ja toimintatapojen suhteellinen samanlaistuminen.<\/p>\n

Yksil\u00f6t voivat kuitenkin kuulua samanaikaisesti moniin eri ryhmiin ja yhteis\u00f6ihin, joissa seurataan erilaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ollaan kiinnostuneita eri asioista. Siksi yksil\u00f6iden arvomaailma ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tasakoosteinen ja johdonmukainen, vaan voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 eri yhteis\u00f6ist\u00e4 per\u00e4isin olevia ja eri suuntiin vet\u00e4vi\u00e4 arvoja. Opettajani, professori Simo Knuuttila piti yhten\u00e4 eurooppalaisen kulttuurin tunnuspiirteen\u00e4 juuri sekakoosteista arvomaailmaa. T\u00e4llaista eri suuntiin vet\u00e4vien arvojen ja kiinnostuksen kohteiden kokonaisuutta olen kutsunut monivieh\u00e4ttyneisyydeksi<\/a>.<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyys voi olla toisten ihmisten ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta my\u00f6nteinen asia. Jos tunnistaa itsess\u00e4\u00e4n arvojen tai intressien ristivetoa ja hyv\u00e4ksyy sen osaksi itse\u00e4\u00e4n, voi olla helpompi el\u00e4\u00e4 sovussa muiden erilaisia mielipiteit\u00e4 edustavien ihmisten kanssa kuin siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 oma arvomaailma olisi hyvin harmoninen ja yksiviivainen.<\/p>\n

Brian Epstein toteaa tuoreessa kirjassaan Social Ontology<\/em> (Cambridge University Press, 2025), ett\u00e4 yhteis\u00f6llisten ilmi\u00f6iden perusominaisuuksien tarkastelu on yksi filosofian vanhimmista osa-alueista. Jo ennen Sokratesta sellaiset filosofit kuin Protagoras, Antifon, Herakleitos ja Euthyfron kiisteliv\u00e4t oikeudenmukaisuuden, etiikan ja kielen luonteesta ja alkuper\u00e4st\u00e4. Joidenkin mielest\u00e4 ne olivat luonnon tuotetta, toisten mielest\u00e4 ihmisten yhteisymm\u00e4rryksen tulosta ja kolmansien mielest\u00e4 jumalallista alkuper\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 yhteis\u00f6lliseen todellisuuteen liittyvist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 ovat omaisuus eli omistusoikeus, rotu, kollektiiviset asenteet eli ryhmien ja organisaatioiden uskomukset, toiveet, tiedot, aikomukset ja niin edelleen. On mahdollista, ett\u00e4 mik\u00e4 tahansa (tai jokainen) edell\u00e4 mainituista on erehdys tai harhakuvitelma. Ehk\u00e4 rotuja ei ole olemassa. Ehk\u00e4 ryhmien teot tai aikomukset ovat vain l\u00f6yh\u00e4 tapa puhua. Niin tai n\u00e4in, n\u00e4m\u00e4 esimerkit auttavat sosiaalisten ilmi\u00f6iden tutkijoita kartoittamaan aihealueensa kysymyksi\u00e4 ja vastaustapoja.<\/p>\n

Jotkut kiist\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 sosiaaliset entiteetit (olevaiset) olisivat objektiivisesti olemassa, ja jotkut kyseenalaistavat sen, ett\u00e4 olevaisilla ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on oma \u201dluontonsa\u201d. Voimme kuitenkin suhteellisen kiistattomasti ajatella, ett\u00e4 sosiaaliset entiteetit eiv\u00e4t ole maailman perusasioita, vaan pikemminkin muiden asioiden tulosta. Siten ne ovat selityksen tarpeessa. Esimerkiksi omaisuus ja omistusoikeus eiv\u00e4t ole esineiden perus- tai alkeispiirteit\u00e4, vaan paremminkin yhteis\u00f6llisen vuorovaikutuksen tuotetta. Yrityksen, kuten W\u00e4rtsil\u00e4n tai Finnairin, aikomus tai uskomus ei ole maailman alkukantainen piirre, vaan yhteis\u00f6llisen vuorovaikutuksen tulosta.<\/p>\n

Monet sosiaalisen ontologian tutkijat pyrkiv\u00e4tkin selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6lliset ilmi\u00f6t muiden ilmi\u00f6iden avulla. Yksinkertaisimmat versiot t\u00e4st\u00e4 ovat yhteis\u00f6llisten ilmi\u00f6iden \u201dyksil\u00f6llisi\u00e4\u201d selityksi\u00e4 tai pelkistyksi\u00e4, joissa vedotaan yksitt\u00e4isten ihmisten yksil\u00f6llisiin piirteisiin tai tekoihin. Joku voi esimerkiksi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 seuraavaa: ryhm\u00e4ll\u00e4 on jokin uskomus, jos ja vain jos kaikki tuon ryhm\u00e4n j\u00e4senet henkil\u00f6kohtaisesti uskovat saman. T\u00e4m\u00e4 on reduktiivinen selitys ryhm\u00e4uskomuksista \u2013 ei kovin hyv\u00e4 selitys, mutta t\u00e4m\u00e4n onkin vain yksinkertainen havainnollistus.<\/p>\n

Monet sosiaalisen ontologian teoreettiset kuvaukset t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t er\u00e4\u00e4nlaiseen naturalismiin. Olipa niiden tarkoitus olla pelkist\u00e4vi\u00e4 tai ei, ne selitt\u00e4v\u00e4t joko yksitt\u00e4isi\u00e4 yhteis\u00f6llisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 tai yhteis\u00f6llisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 yleens\u00e4 niin, ett\u00e4 ne sopivat luonnonj\u00e4rjestykseen. (Jotkut teoreetikot vastustavat yhteis\u00f6llisen naturalisointia, kun taas toiset pyrkiv\u00e4t laajentamaan k\u00e4sityst\u00e4mme siit\u00e4, mit\u00e4 naturalisointi on.)<\/p>\n

Erilainen tavoite \u2013 edellisen vastakohta \u2013 on uudistaa sosiaalista k\u00e4sityst\u00e4mme maailman luonteesta. Niinp\u00e4 jotkut teoreetikot v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ryhm\u00e4t tai ryhmien piirteet ovat erityisell\u00e4 tavalla (ontologisesti) erottuvia. Er\u00e4\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan ryhm\u00e4t ovat esimerkiksi \u201dmonikkomuotoisia subjekteja\u201d, aivan kuten yksil\u00f6t ovat yksil\u00f6llisi\u00e4 subjekteja. Joidenkin mielest\u00e4 ryhmill\u00e4 on uskomuksia, haluja ja muita asenteita, jotka ovat analogisia yksitt\u00e4isten ihmisten uskomusten, halujen ja muiden asenteiden kanssa \u2013 eiv\u00e4t niiden johdannaisia.<\/p>\n

Toiset teoreetikot k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6llisten asioiden ja yksil\u00f6iden v\u00e4lisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymissuhteen toisinp\u00e4in: sen sijaan, ett\u00e4 he katsoisivat esimerkiksi, ett\u00e4 ryhm\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t yksil\u00f6iden vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, he katsovat, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset ihmiset ovat itse yhteis\u00f6llisesti rakentuneita, kuten Ne Lintuizien laulussa kuvataan. He saattavat my\u00f6s katsoa, ett\u00e4 ihmisten toiminta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy yht\u00e4 lailla yhteis\u00f6llisten rakenteiden kuin yksil\u00f6iden oman toiminnan perusteella.<\/p>\n

Oletetaan argumentin vuoksi, ett\u00e4 sosiaaliset entiteetit ovat yhteis\u00f6llisen vuorovaikutuksen tuotetta ja ett\u00e4 eri yhteiskunnat ovat vuorovaikutuksessa monin tavoin. T\u00e4ll\u00f6in vaikuttaa todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6lliset erottelut ja kategoriat, joita meill\u00e4 on, eiv\u00e4t ole ainoa tapa, jolla ne voisivat olla. Eri yhteiskunnissa on esimerkiksi erilaisia omaisuuskategorioita, ja joissakin yhteiskunnissa ei ole lainkaan t\u00e4llaisia kategorioita. Eri yhteiskunnissa on my\u00f6s erilaisia rotuk\u00e4sitteit\u00e4, ja toisissa niit\u00e4 ei ole lainkaan. Monet teoreetikot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sosiaalista ontologiaa yhteiskuntakritiikin v\u00e4lineen\u00e4 ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 yhteis\u00f6lliset kategoriat, joita yhteiskunnassa on, eiv\u00e4t ole sellaisia kuin niiden pit\u00e4isi olla.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisen kategorian ja lajin ajatus voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suhteessa luonnollisiin lajeihin. Karkeasti esitettyn\u00e4 luonnollisen lajin ajatus on seuraavanlainen: vaikka maailmassa on lukemattomia tapoja luokitella asioita, jotkin tavat ovat erottuvia tai etuoikeutettuja, kun taas toiset eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n. Voimme ehdottaa t\u00e4ysin mielivaltaisia ryhmittelyj\u00e4 \u2013 kuten sellaisen, johon kuuluvat t\u00e4m\u00e4 koira ja tuo kippo sek\u00e4 Sibeliuksen viulukonsertto. T\u00e4llaiset ryhmittelyt eiv\u00e4t ole luonnollisia, erottuvia tai etuoikeutettuja.<\/p>\n

Lajit voivat olla monin eri tavoin erottuvia tai etuoikeutettuja. Luonnollinen laji tarkoittaa sellaista lajia, jonka erityispiirteet johtuvat luonnosta eiv\u00e4tk\u00e4 esimerkiksi ihmisen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 tai toiminnasta. Se, mit\u00e4 luonnolliset lajit ovat \u2013 samoin kuin se, mit\u00e4 on olla laji ja mit\u00e4 on olla luonnollinen \u2013 on kiistanalaista. Luonnollisia lajeja koskevien luokittelujen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kuitenkin yleisesti sopivan tieteelliseen tutkimukseen ja liittyv\u00e4n lakeihin ja induktiiviseen p\u00e4\u00e4ttelyyn (eli p\u00e4\u00e4ttelyyn, jossa perusteiden totuus tekee johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen todenn\u00e4k\u00f6iseksi).<\/p>\n

Luonnollisilla lajeilla katsotaan my\u00f6s olevan keskeinen rooli siin\u00e4, miten sanat saavat merkityksens\u00e4. Luonnolliset lajit ovat kuitenkin harvalukuisia siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 useimmat ryhmittelyt eiv\u00e4t vastaa luonnollisia lajeja.<\/p>\n

Epsteinin mukaan yhteis\u00f6llisen rakentumisen k\u00e4sitteell\u00e4 on huono maine. \u2019Yhteis\u00f6llinen rakentuminen\u2019 voi ensinn\u00e4kin viitata rakentumisen prosessiin tai lopputulokseen eli rakennelmaan. Aikoinaan jonkin asian kutsuminen yhteis\u00f6llisesti rakentuneeksi merkitsi sitoutumista erityiseen agendaan tai teoriaan maailman luonteesta. Se viittasi esimerkiksi metafyysisen realismin kielt\u00e4miseen ja joidenkin mielest\u00e4 jopa tieteen hylk\u00e4\u00e4miseen. Yhteis\u00f6llisen rakentumisen k\u00e4site oli 1980- ja 1990-lukujen kulttuurisotien ytimess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten Ian Hacking ivaa kirjassaan The Social Construction of What?<\/em> (1999) erilaisia yhteis\u00f6llist\u00e4 rakentumista koskevia v\u00e4itteit\u00e4.<\/p>\n

Viime vuosina v\u00e4itteet yhteis\u00f6llisest\u00e4 rakentumisesta ovat yleistyneet erityisesti rotu- ja sukupuolik\u00e4sitteiden tarkastelussa, ja kyseisi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 on my\u00f6s hieman \u201dpy\u00f6ristetty\u201d, jolloin ne ovat menett\u00e4neet osan antirealistisista s\u00e4vyist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 antaa meillekin mahdollisuuden suhtautua ennakkoluulottomasti siihen, miten yhteis\u00f6llinen rakentuminen tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sally Haslanger (1995) esitt\u00e4\u00e4 kolmitahoisen erottelun yhteis\u00f6llisen rakentumisen eri muodoista (\u201dOntology and social construction\u201d, Philosophical Topics<\/em>, 23, ss. 95\u2013125). Erottelu on hienovarainen ja saattaa ensisilm\u00e4yksell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saman asian toistolta, jossa erot ovat vain kielellisi\u00e4. Kausaalisen (syysuhteeseen perustuvan) rakentumisen mukaan yhteis\u00f6lliset tekij\u00e4t ovat mukana tuottamassa jonkin luokittelun olemassaoloa, ja konstitutiivisen rakentumisen mukaan yhteis\u00f6lliset tekij\u00e4t ovat siin\u00e4 perustavia. Kolmanneksi Haslanger mainitsee diskursiivisen rakentumisen, jonka mukaan kieli ja kielellinen attribuointi (\u201djonkin lukeminen jonkin toisen ominaisuudeksi\u201d) ovat mukana yhteis\u00f6llisten kategorioiden luomisessa. Haslanger m\u00e4\u00e4rittelee yhteis\u00f6llisen rakentumisen muodot seuraavasti:<\/p>\n

Kausaalinen rakentuminen<\/em>: Yhteis\u00f6lliset tekij\u00e4t vaikuttavat kausaalisesti siihen, ett\u00e4 jokin asia (esim. omaisuus tai rotu) on syntynyt tai ett\u00e4 se on juuri sellainen kuin se on.<\/p>\n

Konstitutiivinen rakentuminen<\/em>: M\u00e4\u00e4ritelless\u00e4mme jotakin asiaa meid\u00e4n on viitattava yhteis\u00f6llisiin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n

Diskursiivinen rakentuminen<\/em>: Jokin asia on diskursiivisesti rakentunut vain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 se on sellainen kuin se on juuri sen vuoksi, mit\u00e4 siihen on ominaisuudeksi luettu (attribuoitu).<\/p>\n

Haslangerin esitt\u00e4m\u00e4 jaottelu on huomionarvoinen. Sit\u00e4 voi olla kuitenkin syyt\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tarvittavaa kehitysty\u00f6t\u00e4 voi auttaa seuraava taulukko, jossa esittelen Espsteinia (2025, 37\u201338) seuraten laajoja \u201dperheit\u00e4\u201d, joihin yhteis\u00f6llisen rakentumisen teoriat (sosiaalinen konstruktionismi) voidaan luokitella:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Taulukossa 1 esitetty luettelo yhteis\u00f6llisen rakentumisen teorioista ei ole tyhjent\u00e4v\u00e4. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 teoriaperheet ovat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4. Voi esimerkiksi olla, ett\u00e4 luotettavasti selitt\u00e4vi\u00e4 yhteis\u00f6llisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 voidaan tuottaa niin konvention ja nime\u00e4misen kuin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6nkin avulla. Epstein itse on pluralisti, jonka mukaan yhteis\u00f6llisen rakentumisen mekanismeja on monia erilaisia. Itse olen valmis hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n kelkkaan.<\/p>\n

Alussa esittelem\u00e4ni Laatikkoon-biisi viittaa arvojen sek\u00e4 ajattelu- ja toimintatapojen jakamiseen ja s\u00e4ilymiseen yhteiskunnassa. T\u00e4llaista yhteis\u00f6llist\u00e4 rakentumista k\u00e4sittelev\u00e4t erityisesti konvention teoriat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteis\u00f6llinen rakentuminen tarkoittaa yhteisten tapojen ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen syntymist\u00e4 ja jakamista.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":13252,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13250","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13250"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13250"}],"version-history":[{"count":67,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13250\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13386,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13250\/revisions\/13386"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13252"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13250"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13250"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13250"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}