{"id":13212,"date":"2025-06-11T07:49:11","date_gmt":"2025-06-11T04:49:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=13212"},"modified":"2025-06-11T13:48:42","modified_gmt":"2025-06-11T10:48:42","slug":"orenda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/06\/11\/orenda\/","title":{"rendered":"Orenda"},"content":{"rendered":"

Orenda<\/em> on ohjaaja Pirjo Honkasalon ja k\u00e4sikirjoittaja-n\u00e4yttelij\u00e4 Pirkko Saision elokuva (2025), joka vaatii katsojalta paljon. Siin\u00e4 k\u00e4sitellyt teemat ovat sielullisesti<\/a> vaativia: el\u00e4m\u00e4 ja kuolema, tyhjyys ja kaikkeus, torjuminen ja hyv\u00e4ksynt\u00e4. Elokuvassa ei ulkoisesti tapahdu kovin paljon, mutta se on ladattu t\u00e4yteen vertauskuvia ja katsomuksellista pohdintaa. Elokuvassa el\u00e4m\u00e4nvoima, orenda, henkil\u00f6ityy arvoitukselliseen pikkupoikaan.<\/p>\n

Orendan k\u00e4sitett\u00e4 on tutkinut amerikkalainen kielitieteilij\u00e4 John Hewitt<\/a>. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 Pohjois-Amerikan irokeesien mukaan kaikissa elollisissa ja elottomissa luontokappaleissa on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mystist\u00e4 voimaa \u2013 orendaa. Se, jolla tuota voimaa on, voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 itselleen ominaisella tavalla.<\/p>\n

Hewitt (1902, 37, 42\u201343, 46) kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 orendan kaltaisia k\u00e4sitteit\u00e4 esiintyy my\u00f6s muissa kulttuureissa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 eri kulttuureissa on el\u00e4m\u00e4nvoiman katsottu ilmenev\u00e4n erityisesti \u00e4\u00e4ness\u00e4, musiikissa ja laulamisessa (Hewitt 1902, 35, 40, 43).<\/p>\n

Irokeesien mukaan orenda ilmenee monenlaisina kykyin\u00e4 ja voimina, joilla ihmiset voivat vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja muihin ihmisiin (Hewitt 1902, 37\u201339). Vaikutukset voivat olla hyvi\u00e4 tai huonoja, hy\u00f6dyllisi\u00e4 tai haitallisia.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni orendan k\u00e4sitteen kanssa vahvasti resonoi Arthur Schopenhauerin (1788\u20131860) k\u00e4sitys tahdosta ja energiasta. H\u00e4nen mukaansa taide ja ennen kaikkea musiikki ilment\u00e4v\u00e4t havaittavan maailman taustalla vaikuttavaa tahtoa. Tuota tahtoa h\u00e4n piti sokeana ja tarkoituksettomana el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 energiana mutta samalla my\u00f6s k\u00e4rsimystemme viimek\u00e4tisen\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 (Kalle Puolakka, Johdatus estetiikkaan ja taiteenfilosofiaan<\/em>, Helsinki: Gaudeamus, 2024, s. 67).<\/p>\n

Samantapainen ajatus sis\u00e4ltyy Terho Pursiaisen kirjaan Sokea \u00e4iti: kerettil\u00e4isen katekismus<\/em> (WSOY, 1984), jossa h\u00e4n luonnostelee ateistista kristillisyytt\u00e4. J\u00e4rkytt\u00e4vien k\u00e4rsimysten ja onnettomuuksien pohjalta tuntuu sopivammalta kutsua olemassaolomme perustaa sokeaksi kuin kaikkivoivaksi.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 mietteiss\u00e4 kuuluu kaikuja kristillisen mystikon Mestari Eckhartin (n. 1260\u20131328) ajattelusta. H\u00e4nen mukaansa Jumala on mystinen voima, josta ei tarkkaan ottaen voi sanoa totuudellisesti mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaista k\u00e4sityst\u00e4 kutsutaan negatiiviseksi teologiaksi. Honkasalon ja Saision elokuvassa Eckhartiin viitataan suoraan.<\/p>\n

Samojen teemojen kanssa ly\u00f6 k\u00e4tt\u00e4 Eino Kailan (1890\u20131958) ajatus syv\u00e4henkisyydest\u00e4. Kaila mukaan ihmisell\u00e4 on luonnollinen tarve syv\u00e4henkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa esteettisten, eettisten ja uskonnollisten arvojen kokemista ja toteuttamista.<\/p>\n

Syv\u00e4henkisyyden piirteiksi Kaila tunnistaa syvyyden, monikerroksisuuden ja aitouden (Syv\u00e4henkinen el\u00e4m\u00e4<\/em>, 2. painos, Helsinki: Otava, 1954, 155). Ne ilmenev\u00e4t taiteessa ja dogmeista puhdistetussa hartauden, pyhyyden ja olemassaolon syv\u00e4n merkityksellisyyden kokemuksissa, esitt\u00e4\u00e4 Kaila.<\/p>\n

Kailan (1954, 154) k\u00e4sitys El\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja El\u00e4m\u00e4n paineesta on paljosta velkaa ranskalaisen filosofin Henri Bergsonin (1859\u20131941) k\u00e4sitykselle elinvoimasta (\u00e9lan vital<\/em>) (ks. Kaila 1954, 132). Elinvoima ja El\u00e4m\u00e4n paine ovat vertauskuvia kaiken elollisen evoluutiolle ja kehitykselle.<\/p>\n

Kailan luoma henkil\u00f6hahmo Aristofilos esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 syvin uskonnollisuus ja syvin eettisyys kumpuavat el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 oivalluksesta \u2013 siit\u00e4, ett\u00e4 El\u00e4m\u00e4 on kaikissa yksi ja sama (Kaila 1954, 142). K\u00e4sitys edustaa er\u00e4\u00e4nlaista monismia eli ykseysoppia ja panteismia. Sen mukaan kaikkeus on pohjimmaltaan persoonaton voima. Saman ajatuspolun varrelta voi tavata orendan k\u00e4sitteen.<\/p>\n

Alussa mainitsin, ett\u00e4 meille orenda voi toimia energian vertauskuvana. Fyysikko L\u00e9on Brillouinin (1889\u20131969) mukaan informaatio on entropian eli ep\u00e4j\u00e4rjestyksen lis\u00e4\u00e4ntymisen vastakohta. Sit\u00e4 kuvaamaan h\u00e4n keksi uudissanan, negentropia, joka tarkoittaa j\u00e4rjestyneisyyden kasvua ja informaation lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. T\u00e4llainen kasvu ja lis\u00e4\u00e4ntyminen on mahdollista j\u00e4rjestelmiss\u00e4, jotka saavat energiaa \u2013 vai sanoisimmeko orendaa \u2013 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n. Sellainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on my\u00f6s ihminen, joka ei ole pysyv\u00e4 vaan katoavainen. Kun tuuli k\u00e4y yli, ei h\u00e4nt\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n

Toisin on orendan laita: se s\u00e4ilyy. Fyysikot valistavat meit\u00e4 tavan tallaajia, ett\u00e4 energian s\u00e4ilyminen on fysiikan peruslaki. Sen mukaan energia voi muuttaa muotoaan, mutta se ei h\u00e4vi\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 synny lis\u00e4\u00e4. Eristetyss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jollainen maailmankaikkeuden voidaan olettaa olevan, energian m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyy vakiona.<\/p>\n

Tulkintani orendasta saattaa olla aivan liian v\u00e4lj\u00e4. En v\u00e4it\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tulkintani on historiallinen rekonstruktio \u2013 alkuper\u00e4isen ajatuksen ennallistus. Viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 fysiikassa tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 luonnontieteiss\u00e4 pit\u00e4isi alkaa puhua orendasta. Tavoitteeni on paljon vaatimattomampi: osoittaa, miksi ja mill\u00e4 tavalla kehyst\u00e4en sellainen vanha k\u00e4site kuin orenda voi tuntua edelleen ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, kuten Honkasalon ja Saision elokuvassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Irokeesi-intiaanit kutsuivat el\u00e4m\u00e4nvoimaa orendaksi. Meille orenda voisi olla energian vertauskuva.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":13227,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13212","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13212"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13212"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13212\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13249,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13212\/revisions\/13249"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13227"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}