{"id":132,"date":"2014-09-24T07:03:56","date_gmt":"2014-09-24T04:03:56","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e4439fce53c5a4439f11e4bbc71525838bfaa9faa9"},"modified":"2019-12-18T22:03:46","modified_gmt":"2019-12-18T20:03:46","slug":"duns-scotus-skotlantilainen-kosmopoliitti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/09\/24\/duns-scotus-skotlantilainen-kosmopoliitti\/","title":{"rendered":"Duns Scotus – skotlantilainen kosmopoliitti"},"content":{"rendered":"
”Skotlanti synnytti minut. Englanti el\u00e4tti minut. Ranska opetti minut. K\u00f6lnill\u00e4 on minut.”<\/div>\n

N\u00e4in lukee filosofi ja teologi Johannes Duns Scotuksen (n. 1266-1308) hauta-arkussa K\u00f6lnin fransiskaanikirkossa: Scotia me genuit. Anglia me suscepit. Gallia me docuit. Colonia me tenet<\/em>.<\/p>\n

Duns Scotus on yksi keskiajan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ja omaper\u00e4isimmist\u00e4 ajattelijoista, jonka nauttimasta arvostuksesta kertoo kunnianimi Doctor subtilis<\/em>, ”ter\u00e4v\u00e4 opettaja”. Scotus vakiinnutti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n intuitiivisen tiedon k\u00e4sitteen, jolla h\u00e4n tarkoitti havaintoihin perustuvaa tietoa yksil\u00f6ist\u00e4 kuten Jussista, talosta ja mallaspussista<\/a>.<\/p>\n

Klassisessa filosofiassa ajateltiin, ett\u00e4 tieto kohdistuu varsinaisesti universaaleihin eli yleisiin ominaisuuksiin kuten ihmisyyteen, hevosuuteen ja kauneuteen. Yksil\u00f6it\u00e4 koskevaa tietoa pidettiin sen sijaan toissijaisena ja erehtyv\u00e4isen\u00e4. Klassisen k\u00e4sityksen mukaan tietoa on siten pohjimmaltaan esimerkiksi kauneuden k\u00e4sitteest\u00e4 eik\u00e4 yksitt\u00e4isen ihmisen kauneudesta.<\/p>\n

Duns Scotus mullisti t\u00e4m\u00e4n ajattelutavan. H\u00e4nen edustamaansa aatevirtausta kutsutaan siksi via modernaksi<\/em>, ”nykyajan tieksi”. Sen mukaan muodostamme havaintojen pohjalta k\u00e4sitteemme ja havaintojen avulla saamme tietoa yksil\u00f6olioista. My\u00f6s k\u00e4sitteellisten totuuksien kuten ”poikamies on naimaton” ja ”fuksi on ensimm\u00e4isen vuoden opiskelija” tiet\u00e4miseen tarvittavat k\u00e4sitteet hankitaan havaintojen avulla.<\/p>\n

Scotuksen keskeisiin aiheisiin kuuluu my\u00f6s k\u00e4sitys individuaatiosta eli siit\u00e4, mik\u00e4 tekee yksil\u00f6st\u00e4 yksil\u00f6n. Scotuksen mukaan kullakin yksil\u00f6ll\u00e4 on oma luontonsa, josta h\u00e4n k\u00e4ytti latinan termi\u00e4 hecceitas<\/em> eli t\u00e4myys.<\/p>\n

On upea sattuma, ett\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 korostavan aatesuunnan nimikkofilosofi syntyi Skotlannissa, jossa juuri j\u00e4rjestettiin kansan\u00e4\u00e4nestys itsen\u00e4istymisest\u00e4. Maassa on itsen\u00e4istymispyrkimysten takia pontevasti pohdittu skotlantilaisuuden ominaislaatua ja eroa brittil\u00e4isyyteen verrattuna.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nestystuloksen perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 Skotlannissa kuultiin Scotuksen hautatekstin opetusta: monet eri kulttuurit vaikuttavat meihin. Ensinn\u00e4kin kansalliset kulttuurit koostuvat erilaisista perinteist\u00e4 ja muuttuvista tekij\u00f6ist\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 siis ole monoliitteja. Toisekseen samoja perinteit\u00e4 on eri kulttuureissa, jotka ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. Niin on meist\u00e4kin kuin vahingossa tullut monikulttuurisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Skotlanti synnytti minut. Englanti el\u00e4tti minut. Ranska opetti minut. K\u00f6lnill\u00e4 on minut.” N\u00e4in lukee filosofi ja teologi Johannes Duns Scotuksen (n. 1266-1308) hauta-arkussa K\u00f6lnin fransiskaanikirkossa: Scotia me genuit. Anglia me suscepit. Gallia me docuit. Colonia me tenet. Duns Scotus on yksi keskiajan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ja omaper\u00e4isimmist\u00e4 ajattelijoista, jonka nauttimasta arvostuksesta kertoo kunnianimi Doctor subtilis, ”ter\u00e4v\u00e4 opettaja”. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-132","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":385,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions\/385"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}