Netti ja lehdet ovat pullollaan jumppaohjeita. El\u00e4m\u00e4ntaparemontista tai ruokavalion muutoksesta haaveilevan ei tarvitse j\u00e4\u00e4d\u00e4 neuvottamaksi. Ohjeita tulvii ovista ja ikkunoista.<\/p>\n
Samalla monista muista muutoksista keskustelu onnistuu siin\u00e4 miss\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4 puhuminenkin: yleisesti k\u00e4ytettyjen fraasien avulla. Niihin turvaudumme, kun puhumme erilaisista politiikan, yhteiskunnan ja ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksista.<\/p>\n
Muutosohjeita tai -n\u00e4k\u00f6kulmia ei siis tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 keksi\u00e4 itse, vaan tarjolla on laaja valikoima, josta ammentaa. Seuraavassa on muutamia esimerkkej\u00e4:<\/p>\n
Vieriv\u00e4 kivi ei sammaloidu. Et voit astua samaan jokeen kahdesti. Mene aina eteenp\u00e4in. Maailma muuttuu nopeasti, nopeammin kuin koskaan ennen. Tarvitaan luovaa tuhoa.<\/p>\n
Mist\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 ohjeissa ja el\u00e4m\u00e4nviisauksissa on kysymys?<\/p>\n
Aloittakaamme vieriv\u00e4st\u00e4 kivest\u00e4. Ohje on per\u00e4isin roomalaiselta kirjailijalta Publilius Syrukselta (n. 85\u201343 eaa.): saxum volutum non obducitur musco<\/em>. Sen laajasta vaikutushistoriasta kertoo muun muassa Rolling Stones -yhtye, joka on pysynyt liikkeess\u00e4 kunnioitettavan pitk\u00e4\u00e4n. Kerrotaan, ett\u00e4 Suomessa sanonnan teki tunnetuksi Tahko Pihkala, pes\u00e4pallon is\u00e4. Vieriv\u00e4ll\u00e4 kivell\u00e4 valistetaan saamattomia ja mukavuudenhaluisia ihmisi\u00e4 siit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on liikkua ja kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Herakleitos Efesolainen (n. 535\u2013475 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, jonka mukaan kaikki virtaa eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n pysy paikallaan. Herakleitos tunnetaan my\u00f6s ajatuksesta, ett\u00e4 samaan virtaan ei voi astua kahdesti: sen paremmin astuja kuin virtakaan ei pysy samana. Tarkkasilm\u00e4inen lukija voi havaita, ett\u00e4 Publiliuksen vieriv\u00e4n kiven periaate on normatiivinen ja antaa el\u00e4m\u00e4nohjeen, kun taas Herakleitos esitt\u00e4\u00e4 deskriptiivisen v\u00e4itteen todellisuuden luonteesta.<\/p>\n Hiljattain edesmenneen paavi Franciscuksen ohje nuorille oli, ett\u00e4 mene aina eteenp\u00e4in. Voisi kuvitella, ett\u00e4 paavilla oli takaraivossaan Vanhan testamentin kertomus Lootin vaimosta. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4i Jumalan kiellosta huolimatta katselemaan Sodoman ja Gomorran kaupunkien tuhoa ja muuttui suolapatsaaksi. T\u00e4llaisiksi ajatushelmiksi \u2013 mene aina eteenp\u00e4in \u2013 vanhojen setien el\u00e4m\u00e4nkokemus kiteytyy. Toivottavasti nuoret ottavat opiksi.<\/p>\n Mielest\u00e4ni kaikista muutosajatelmista v\u00e4lj\u00e4ht\u00e4nein on kuitenkin se, ett\u00e4 maailma muuttuu nopeasti, nopeammin kuin koskaan ennen. Vedin Vaasan yliopistolla vuosikausia tutkimusseminaaria, jossa eri alojen tohtorin arvoa tavoittelevat esitteliv\u00e4t t\u00f6it\u00e4\u00e4n. Joka toisen v\u00e4it\u00f6skirjak\u00e4sikirjoituksen johdannossa todettiin maailman (tai jonkin sen yksityiskohdan) muuttuvan nopeammin kuin koskaan. Osa tutkijoista oli etsinyt ja l\u00f6yt\u00e4nyt v\u00e4itteen tueksi l\u00e4hdeviitteit\u00e4kin. Annoin ohjeeksi, ett\u00e4 kuluneempaa v\u00e4itett\u00e4 on vaikea keksi\u00e4; siksi sit\u00e4 kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kuin ruttoa, jos haluaa esitt\u00e4\u00e4 uusia tuloksia.<\/p>\n Edell\u00e4 esiteltyjen muutosajatusten jatkoksi voi olla valaisevaa todeta, ett\u00e4 my\u00f6s Vaasan yliopiston strategiaty\u00f6ss\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota muutoksiin: energiasiirtym\u00e4\u00e4n, yhteiskunnan muutokseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Yliopistoilla on maine kriittisen ja perusteellisen pohdiskelun tyyssijoina. Siksi on aiheellista kysy\u00e4, olisiko tieteen mukaan olemassa muutakin pysyv\u00e4\u00e4, ellei jopa s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoista, kuin muutos.<\/p>\n Vaasan yliopiston suunnitelmissa \u2013 ja monen muunkin organisaation strategioissa \u2013 s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoisiksi tunnistetaan kest\u00e4vyys ja resilienssi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa suurin piirtein sit\u00e4, ett\u00e4 monenmoisesta muutoksesta huolimatta meill\u00e4 (ja tulevilla sukupolvilla) on eksistentiaalinen tarve sieto- ja vastustuskyvylle. Ne tuovat sitkoa ja pysyvyytt\u00e4, joihin yliopistossa pyrit\u00e4\u00e4n tutkimuksella, koulutuksella ja yhteisty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n Pysyvyys tuo hallittavuutta ja ennustettavuutta, kun taas jatkuvassa muutoksessa piilee kaaoksen mahdollisuus. Vuosituhansien saatossa eri kulttuurit ovat (paremmin tai heikommin) valmistaneet ihmisi\u00e4 siet\u00e4m\u00e4\u00e4n muutosta, mutta harvemmin kuitenkaan ohjanneet heit\u00e4 etukenossa muutosmy\u00f6nteisyyteen. Pikemminkin kulttuurit ovat tapoineen, lakeineen ja hallintorakenteineen ohjanneet pit\u00e4ytym\u00e4\u00e4n perinteess\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaaosta.<\/p>\n Muutosvastarinnan yleisyydest\u00e4 huolimatta jotkut meist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t oppineensa arvostamaan \u201dluovaa tuhoa\u201d. Idea taitaa olla pohjimmiltaan normatiivinen. Taloustieteilij\u00e4 Joseph Schumpeter esitti kirjassaan Capitalism, Socialism, and Democracy<\/em> (1942), ett\u00e4 monet yritykset, tuotteet ja ammatit joutavat h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n uusien, parempien ja tuottavampien tielt\u00e4. N\u00e4in kehitys kehittyy.<\/p>\n Schumpeterin jalanj\u00e4ljiss\u00e4 joku voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dluova tuho\u201d on taloudellisen kest\u00e4vyyden edellytys. T\u00e4ss\u00e4 ajatuksessa tuho ja kest\u00e4vyys paradoksaalisesti yhdistyv\u00e4t. Mieleen palaa feenikslintu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Muutosohjeita saa pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4kin.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":13178,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13176","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"