{"id":13042,"date":"2025-04-30T14:18:16","date_gmt":"2025-04-30T11:18:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=13042"},"modified":"2025-05-02T10:12:18","modified_gmt":"2025-05-02T07:12:18","slug":"korkeakoulujen-ymparistotavoitteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/04\/30\/korkeakoulujen-ymparistotavoitteet\/","title":{"rendered":"Korkeakoulujen ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteet"},"content":{"rendered":"

Unifilla eli Suomen yliopistojen rehtorineuvostolla on ty\u00f6ryhm\u00e4, joka valmistelee kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvi\u00e4 asioita<\/a>. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ehdotus, joka tarkentaa ja m\u00e4\u00e4rittelee uudelleen korkeakoulujen hiilineutraalius- ja ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteita.<\/p>\n

Ehdotuksessa tarkastellaan keinoja korkeakoulujen aiheuttamien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi ja kumoamiseksi. Huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen ja elpymiseen.<\/p>\n

Ehdotuksen taustalla ovat aiemmin asetetut ilmastotavoitteet: Pariisin ilmastosopimus<\/a> (2015) velvoittaa allekirjoittajamaita, kuten Suomea, toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastolakiin<\/a> (2022) on kirjattu kansallinen tavoite, jonka mukaan Suomen on oltava hiilineutraali viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2035. Suomalaiset korkeakoulut tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 menness\u00e4<\/a>, mist\u00e4 ne ovat sopineet opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n kanssa.<\/p>\n

Hiilineutraaliustavoite on kuitenkin osoittautunut liian kapeaksi n\u00e4k\u00f6kulmaksi monitahoisiin ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin. Viime vuosina on my\u00f6s k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 tavoite on ep\u00e4realistinen ja nykytiedon valossa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelty. Hiilineutraaliustavoite on karkaamassa k\u00e4sist\u00e4.<\/p>\n

Tavoite voitaisiin saavuttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja kompensoimalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t hiilensidonnalla, kuten metsityshankkeilla sek\u00e4 metsien ja soiden suojelulla. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa noudattaa \u201dlievennyshierarkiaa\u201d: ensisijaisesti pienennet\u00e4\u00e4n hiilijalanj\u00e4lke\u00e4, ja vasta sen j\u00e4lkeen kompensoidaan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei mik\u00e4\u00e4n toimiva organisaatio saavuta hiilineutraaliutta. Sen saavuttaminen vaatii my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensointia eli hyvitt\u00e4mist\u00e4 \u2013 tai investointeja kolmansien osapuolten energiatehokkuuteen tai uusiutuvaan energiaan.<\/p>\n

Vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta voi ostaa ilmastoyksik\u00f6it\u00e4<\/a> (carbon credit<\/em>), joiden perusteella on mahdollista esitt\u00e4\u00e4 ilmastov\u00e4itt\u00e4mi\u00e4. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi lupaukset organisaation, tuotteen tai palvelun hiilineutraaliudesta.<\/p>\n

Ilmastoyksikk\u00f6 on kuitenkin osoittautunut ep\u00e4luotettavaksi tavaksi mitata hiilensidontaa ja v\u00e4henem\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Teoriassa ilmastoyksikk\u00f6 vastaa yhden hiilidioksiditonnin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyst\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on hyvin vaikea osoittaa t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 vaikutusta luotettavasti.<\/p>\n

\"\"Ongelmana on my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00f6hyvityksiin liittyv\u00e4 kaksoislaskenta. Se tarkoittaa saman p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksen laskemista kahteen kertaan esimerkiksi sek\u00e4 yksik\u00f6n ostajan ett\u00e4 kompensaatiohankkeen is\u00e4nt\u00e4maan hyv\u00e4ksi. Kaksoislaskennan v\u00e4ltt\u00e4miseksi<\/a> EU kielt\u00e4\u00e4 tuotteita ja palveluita koskevat hiilineutraaliusv\u00e4itt\u00e4m\u00e4t<\/a>.<\/p>\n

Esimerkiksi Suomen metsien hiilensidonta lasketaan kansalliseen hiilitaseeseemme. Siksi organisaatiot eiv\u00e4t voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omistamiensa suomalaismetsien hiilinielua itse asettamiensa ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.<\/p>\n

Kun korkeakoulujen hiilineutraaliustavoite asetettiin 2020-luvun alussa, sen saavuttamiseen johtava polku j\u00e4i viitoittamatta. Avoimeksi j\u00e4iv\u00e4t muun muassa, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 korkeakoulujen hiilijalanj\u00e4lkilaskentaan sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n ja miten hiilineutraaliustavoitteeseen voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Sittemmin laskentamallit ovat kehittyneet, ja tiet\u00e4mys tavoitteen merkityksest\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Nykytiedon valossa on tarpeen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tavoite uudelleen, jotta sen saavuttamista koskevissa v\u00e4itt\u00e4miss\u00e4 ei sorruttaisi virheisiin tai viherpesuun.<\/p>\n

Monilla korkeakouluilla merkitt\u00e4v\u00e4 osa hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 syntyy tutkimusty\u00f6h\u00f6n liittyvist\u00e4 laitehankinnoista ja laboratoriokemikaaleista. N\u00e4iden hankkimista ja kulutusta on vaikea v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ilman, ett\u00e4 se heikent\u00e4\u00e4 korkeakoulujen toimintaedellytyksi\u00e4. Kansainv\u00e4lisen tutkimusty\u00f6n edellytt\u00e4m\u00e4 matkustaminen, erityisesti lent\u00e4minen, aiheuttaa my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Korkeakoulujen hiilineutraaliustavoitteen asettamisen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen hyvitt\u00e4miseen liittyv\u00e4 toiminta ja s\u00e4\u00e4ntely ovat muuttuneet. Kaupallisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6hyvityksiin liittyv\u00e4t ongelmat ovat saaneet paljon palstatilaa, ja ep\u00e4luottamus kompensaatiohankkeita kohtaan on kasvanut.<\/p>\n

Siksi muun muassa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 suosittaa<\/a>, ett\u00e4 kompensaatioiden sijaan puhuttaisiin kumoutumis- ja ilmastotukiv\u00e4itt\u00e4mist\u00e4. Kumoutumisv\u00e4itt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ilmastohy\u00f6ty\u00e4 ei lueta mink\u00e4\u00e4n valtion kansallisesti m\u00e4\u00e4riteltyyn panokseen (NDC: nationally determined contribution<\/em>), vaan hillint\u00e4tulos lasketaan vain kumoutumisv\u00e4itt\u00e4m\u00e4n esitt\u00e4j\u00e4lle. Kumoutumisv\u00e4itt\u00e4m\u00e4st\u00e4 on kyse esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 korkeakoulu kutsuisi itse\u00e4\u00e4n hiilineutraaliksi<\/a>.<\/p>\n

Ei-valtiollinen toimija, kuten yritys tai korkeakoulu, voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kaksoislaskennan t\u00e4sment\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmastotoimiensa esittelyss\u00e4, ett\u00e4 kyse on ilmastotukiv\u00e4itt\u00e4m\u00e4st\u00e4: hillint\u00e4tulokset lasketaan mukaan jonkin maan (esimerkiksi Suomen) kansallisten ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon.<\/p>\n

Organisaation, joka kompensoi p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n EU:n sertifioimilla ilmastoyksik\u00f6ill\u00e4, tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6markkinoinnissaan ilmastotukiv\u00e4itt\u00e4mi\u00e4, ei kumoutumisv\u00e4itt\u00e4mi\u00e4, sill\u00e4 muuten ilmastoyksikk\u00f6 hyv\u00e4ksiluetaan kahdesti (Pursiainen 2024, 14, 68<\/a>). Korkeakoulujen on lis\u00e4ksi otettava huomioon opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n linjaus, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niiden kompensaatiomahdollisuuksia: korkeakouluille my\u00f6nnettyj\u00e4 verovaroja ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kompensaatiomaksuihin.<\/p>\n

Korkeakouluille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t heikenn\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 \u2013 luontoa, ilmastoa tai vesist\u00f6j\u00e4 \u2013 vaan edist\u00e4v\u00e4t aktiivisesti ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyytt\u00e4 paikallisesti, kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti. Ilmastotavoitteiden lis\u00e4ksi ne kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota muuhunkin ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyyteen.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi hiilineutraaliuteen pyritt\u00e4ess\u00e4 tulee ottaa huomioon mahdolliset ristiriidat muiden t\u00e4rkeiden tavoitteiden kuten luonnon monimuotoisuuden edist\u00e4misen ja luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n kanssa. Pelkk\u00e4 hiilijalanj\u00e4ljen laskeminen ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen ovat liian kapea n\u00e4k\u00f6kulma ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin.<\/p>\n

Laajaa ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyyden tavoitetta kutsutaan luontopositiivisuudeksi<\/a>. Se tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ja luonnon elpymist\u00e4. Maailmanlaajuinen elpymistavoite on asetettu vuoteen 2050<\/a>. Sen saavuttamiseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 puuttua luonnon k\u00f6yhtymisen juurisyihin, kuten ekosysteemien muutoksiin, resurssien liikak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vieraslajeihin, ilmastonmuutokseen ja saastumiseen.<\/p>\n

Unifin Kest\u00e4vyys ja vastuullisuus -ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 oleva ehdotus suosittaa korkeakouluille seuraavia ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteita:<\/p>\n

Korkeakoulut
\n1) v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t omia ilmasto- ja luontohaittojaan
\n2) tavoittelevat luontopositiivisuutta
\n3) tukevat kansallisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 luonto- ja ilmastotavoitteita
\n4) varmistavat, ett\u00e4 eiv\u00e4t esit\u00e4 virheellisi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteistaan.<\/p>\n

Ehdotuksessa hiilineutraaliustavoite lievennet\u00e4\u00e4n koskemaan suoraan organisaation omasta toiminnasta syntyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (scope 1) sek\u00e4 ostetun ja kulutetun energian tuotannosta syntyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (scope 2). Tavoitteen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 ylivoimaisesti suurin osa korkeakoulujen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4: muun muassa hankinnoista, kiinteist\u00f6jen yll\u00e4pidosta ja matkustamisesta syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t (scope 3).<\/p>\n

Esimerkiksi Vaasan yliopistossa yli 90 prosenttia p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 kuuluu scope 3 -luokkaan. Ehdotuksessa korkeakoulut sitoutuvat asettamaan v\u00e4hennystavoitteet scope 3 -p\u00e4\u00e4st\u00f6illeen vuoden 2026 loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

Ehdotuksen mukaan korkeakoulut tukevat kansallista hiilineutraaliustavoitetta ja pyrkiv\u00e4t scope 1 ja scope 2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 mahdollisimman l\u00e4helle nettonollaa vuoteen 2030 menness\u00e4. Samalla pyrit\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 tavoitteen saavuttaminen ei lis\u00e4\u00e4 luontohaittoja. Jos korkeakoulu saavuttaa scope 1 ja scope 2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 nettonollatuloksen, siit\u00e4 tulee viesti\u00e4 niin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on ilmastotukiv\u00e4itt\u00e4m\u00e4 eik\u00e4 kumoutumisv\u00e4itt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Joku voi sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on arvopohjaista realismia: korkeakoulut tunnustavat kyvytt\u00f6myytens\u00e4 saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 menness\u00e4. Samalla korkeakouluissa teht\u00e4v\u00e4 vakava ty\u00f6 \u2013 tutkimus, opetus ja yhteisty\u00f6 \u2013 ymp\u00e4rist\u00f6n ja ihmiskunnan hyv\u00e4ksi jatkuu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Korkeakoulut tunnustavat kyvytt\u00f6myytens\u00e4 saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":13044,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13042","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13042"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13042"}],"version-history":[{"count":99,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13143,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13042\/revisions\/13143"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13044"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13042"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13042"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}