{"id":13,"date":"2019-09-04T07:16:37","date_gmt":"2019-09-04T04:16:37","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e9cecac9cb5c3ececa11e98182c7b082efa24fa24f"},"modified":"2019-12-18T21:10:43","modified_gmt":"2019-12-18T19:10:43","slug":"kurkistus-lansimaisen-ihmisen-paan-sisaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2019\/09\/04\/kurkistus-lansimaisen-ihmisen-paan-sisaan\/","title":{"rendered":"Kurkistus l\u00e4nsimaisen ihmisen p\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"
L\u00e4nsimaista riitt\u00e4\u00e4 stereotypioita niin kuin kaikista kansoista ja kulttuureista.<\/div>\n

Filosofi Paul Griserin mukaan l\u00e4nsimaisen organisaatioajattelun peruskivi\u00e4 ovat naturalismi, omistushalu ja yksil\u00f6keskeisyys (Philosophy of Management<\/em>, 2013, s. 99). Niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti l\u00e4nsimaisen ajattelun l\u00e4ht\u00f6kohtina, ja joidenkin mielest\u00e4 ne ovat suorastaan fiksaatioita. Kriittinen lukija kuitenkin kysyy, onko sellaista entiteetti\u00e4 kuin l\u00e4nsimainen ajattelu olemassakaan, ja jos on, niin miss\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla on ajattelutapojemme taustalla monia Euroopassa syntyneit\u00e4 aatevirtauksia, kuten valistus, liberalismi ja yksil\u00f6noikeudet. Aatteet levi\u00e4v\u00e4t kuitenkin kuin tuulet ja sateet: kaikista ilmansuunnista ja maiden rajojen yli. Niinp\u00e4 erilaiset aromit maustavat my\u00f6s H\u00e4rm\u00e4n perukoilla el\u00e4vien ajattelua ja toimintaa.\u00a0L\u00e4nsimaisista vaikutteista nautitaan puolestaan ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n

Suu tottuu nopeasti uusiin makuihin ja pian ne eiv\u00e4t tunnu yht\u00e4 eksoottisilta kuin ennen. Opiskelu, matkustelu ja maahanmuutto tekev\u00e4t teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Pizza ei ole ainoa etninen ruoka eik\u00e4 zen ainoa etninen ajattelun ruoka, vaan ajattelumme taipuu moneen.<\/p>\n

Kun luonnehditaan kokonaisen maanosan tai kulttuurialueen ajattelua, maalataan isolla pensselill\u00e4. Yksil\u00f6iden v\u00e4linen vaihtelu voi olla kuitenkin suurta. Griserin listalla on silti heuristista arvoa: se tunnistaa ja auttaa arvioimaan l\u00e4nsimaista ajattelua koskevia stereotypioita ja sit\u00e4 kautta lis\u00e4\u00e4 itseymm\u00e4rryst\u00e4mme.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen oletuksen mukaan maailmaa voidaan selitt\u00e4\u00e4 ilman ett\u00e4 luontoa pidett\u00e4isiin tuntevana ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4n\u00e4. Siksi ihmisill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole eettisi\u00e4 velvollisuuksia luontoa kohtaan, tuntevia el\u00e4imi\u00e4 lukuun ottamatta. Niinp\u00e4 ihmisen p\u00e4\u00e4tavoite suhteessa luontoon on hy\u00f6tyminen. Sen vuoksi luonnontieteellinen tutkimus tarkastelee luontoa objektiivisesti, ja ihmiset voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teknologiaa miettim\u00e4tt\u00e4 seurauksia paitsi silloin, kun ne haittaavat heid\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Toisen oletuksen mukaan omistamisen halulla ei ole mit\u00e4\u00e4n rajaa. Se p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 talousj\u00e4rjestelm\u00e4mme markkinaorientaatiota, jossa yksil\u00f6t kilpailevat markkinoilla saavuttaakseen yh\u00e4 suurempaa kyky\u00e4 omistaa. Kilpailu luo m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ns\u00e4 mukaan voittajia ja h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4. Siten ihmiset ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eriarvoisessa asemassa, kun jaetaan yhteisen toiminnan tuloksia.<\/p>\n

Kolmannen oletuksen mukaan sosiaalinen perusyksikk\u00f6 on yksil\u00f6. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja seuraukset ajatellaan yksitt\u00e4isten toimijoiden kannalta ja vaikutuksina yksitt\u00e4isiin sidosryhmiin. T\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 eettisi\u00e4 kiistoja omistusoikeudesta ja tulospalkkioiden jakamisesta.<\/p>\n

Griserin mainitsemat piirteet osuvat l\u00e4nsimaiseen (organisaatio)ajatteluun kuin haulikko: vaikka paljon menee ohi, saalis sent\u00e4\u00e4n haavoittuu.<\/p>\n

Ajattelumme (tai mik\u00e4\u00e4n mukaan meiss\u00e4) ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole niin omaper\u00e4ist\u00e4 kuin haluaisimme. Kierr\u00e4t\u00e4mme ja prosessoimme muilta perimi\u00e4mme ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 imemi\u00e4mme vaikutteita. Ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 on niin l\u00e4nness\u00e4 kuin muuallakin tarvetta kollektiiviselle ajattelu- ja el\u00e4m\u00e4ntaparemontille. Sen tarpeen syit\u00e4 tekee Griserin lista n\u00e4kyv\u00e4ksi. Niiden vastavoimina nousevat planeettamme suojelu ja hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen globaalitavoitteiden keski\u00f6\u00f6n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4nsimaista riitt\u00e4\u00e4 stereotypioita niin kuin kaikista kansoista ja kulttuureista. Filosofi Paul Griserin mukaan l\u00e4nsimaisen organisaatioajattelun peruskivi\u00e4 ovat naturalismi, omistushalu ja yksil\u00f6keskeisyys (Philosophy of Management, 2013, s. 99). Niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti l\u00e4nsimaisen ajattelun l\u00e4ht\u00f6kohtina, ja joidenkin mielest\u00e4 ne ovat suorastaan fiksaatioita. Kriittinen lukija kuitenkin kysyy, onko sellaista entiteetti\u00e4 kuin l\u00e4nsimainen ajattelu olemassakaan, ja jos on, niin […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-13","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":256,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions\/256"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}