{"id":12908,"date":"2025-03-19T10:49:24","date_gmt":"2025-03-19T08:49:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=12908"},"modified":"2025-03-19T11:21:56","modified_gmt":"2025-03-19T09:21:56","slug":"ifigeneia-auliissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/03\/19\/ifigeneia-auliissa\/","title":{"rendered":"Ifigeneia Auliissa"},"content":{"rendered":"

Hollantilainen kontratenori ja sopranista eli miessopraano Maayan Licht laulaa aarian \u201dNel gi\u00e0 bramoso petto\u201d<\/a> (\u201dJo kaipaavassa rinnassa\u201d). Se on italialaisen barokkis\u00e4velt\u00e4j\u00e4n Nicola Porporan (1686\u20131768) oopperasta \u201dIfigeneia Auliissa\u201d (Iphigenia in Aulide) (1735).<\/p>\n

Ooppera perustuu kreikkalaisen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan Euripideen (n. 480\u2013406 eaa.) kirjoittamaan tragediaan. Se on h\u00e4nen viimeinen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 ja valmistunut 408-406 eaa. v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>\n

Nimihenkil\u00f6 Ifigeneia on armeijan ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n Agamemnonin tyt\u00e4r. Ifigeneia pit\u00e4\u00e4 uhrata, jotta kreikkalaisten laivasto p\u00e4\u00e4sisi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Troijaan.<\/p>\n

Laivasto odottaa Auliin satamassa valmiina purjehtimaan. Matkaan ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4st\u00e4, koska meri on peilityyni.<\/p>\n

Sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6t k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tiet\u00e4j\u00e4n puoleen. T\u00e4m\u00e4 osaa kertoa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole s\u00e4\u00e4oikku, vaan jumalan tahto. Mets\u00e4styksen jumalatar Artemis est\u00e4\u00e4 tuulta puhaltamasta, koska ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Agamemnon on loukannut h\u00e4nt\u00e4. Artemis on suivaantunut siit\u00e4, ett\u00e4 Agamemnonin sotilaat ovat menneet ja tappaneet pyh\u00e4n hirven.<\/p>\n

Tiet\u00e4j\u00e4 neuvoo, ett\u00e4 jumalattaren lepytt\u00e4miseksi ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n on uhrattava vanhin tytt\u00e4rens\u00e4 Ifigeneia. Agamemnon kauhistuu, mutta h\u00e4nen on otettava neuvosta vaarin. Sotilaat alkavat olla levottomia kuin laitumelle p\u00e4\u00e4sy\u00e4 odottavat vasikat. He saattaisivat kapinoida, jos eiv\u00e4t pian p\u00e4\u00e4se matkaan.<\/p>\n

Niinp\u00e4 Agamemnon l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viestin puolisolleen ja kehottaa t\u00e4t\u00e4 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n Ifigeneian Auliiseen. Verukkeeksi h\u00e4n kertoo, ett\u00e4 tyt\u00e4r naitetaan Akhilleukselle ennen t\u00e4m\u00e4n l\u00e4ht\u00f6\u00e4 sotaan.<\/p>\n

Akhilleus on kreikkalaisista sotasankareista urhoollisin. H\u00e4net tunnetaan kantap\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Akhilleuksen syntyess\u00e4 ennustettiin, ett\u00e4 h\u00e4n kuolisi v\u00e4kivaltaisesti. Siksi h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4, merenjumalatar Thetis kastoi pojan haavoittumiselta suojelevaan Styksjokeen. \u00c4iti piti poikaansa kiinni kantap\u00e4\u00e4st\u00e4, mik\u00e4 j\u00e4i n\u00e4in suojaamatta. Troijan sodassa Akhilleus saa surmansa kantap\u00e4\u00e4h\u00e4n ammutusta nuolesta.<\/p>\n

Jotta siis Ifigeneia saataisiin uhrattavaksi, h\u00e4nelle valehdellaan naimakaupoista. Saavuttuaan kaupunkiin totuus paljastuu h\u00e4nelle samoin kuin h\u00e4nen \u00e4idilleen ja Akhilleukselle.<\/p>\n

Tiedoksi niille, joita maantiede kiinnostaa: Aulis on osa nykyist\u00e4 Chalk\u00eddan kaupunkia, joka sijaitsee Euboian alueella Keski-Kreikassa, noin 70 kilometri\u00e4 Ateenasta pohjoiseen.<\/p>\n

Akhilleus raivostuu siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on k\u00e4ytetty houkuttimena. H\u00e4n vannoo puolustavansa Ifigeneiaa, vaikkakin enemm\u00e4n oman kunniansa kuin viattoman tyt\u00f6n vuoksi.<\/p>\n

Naiset, \u00e4idit ja tytt\u00e4ret, ovat kautta aikain joutuneet uhraamaan itsens\u00e4 miesten sotien hyv\u00e4ksi. Ifigeneiakin suostuu uhriin. H\u00e4n mieluummin kuolee sankarillisesti kreikkalaisten pelastajana kuin joutuu uhrattavaksi v\u00e4kipakolla.<\/p>\n

\u201dNel gi\u00e0 bramoso\u201d -aariassa Akhilleus, jota Maayan Licht esitt\u00e4\u00e4, ilmaisee syv\u00e4\u00e4 kaipuuta ja tunnekuohua. Akhilleus pohtii t\u00e4yttym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 toiveita ja tuntemaansa ristiriitaa. Musiikki t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunteita ilmeikk\u00e4ill\u00e4 melodioilla ja harmonioilla.<\/p>\n

Aarian italiankieliset sanat ovat seuraavat:<\/p>\n

Nel gi\u00e0 bramoso petto<\/em><\/p>\n

quel volto sdegnosetto<\/em><\/p>\n

lasciato ha un non so che:<\/em><\/p>\n

quest\u2019alma, ov\u2019ei non \u00e8,<\/em><\/p>\n

langue d\u2019affanno<\/em>.<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Veder mi parve in quelle<\/em><\/p>\n

amorosette stelle<\/em><\/p>\n

un guardo lusinghier,<\/em><\/p>\n

ma senza inganno<\/em>.<\/p>\n

Akhilleus pohtii, kuinka Ifigeneian ylpe\u00e4t kasvot ovat tehneet sanoinkuvaamattoman vaikutuksen h\u00e4nen kaipaavaan syd\u00e4meens\u00e4. H\u00e4nen sielunsa k\u00e4rsii yksipuolisen rakkauden tuskasta, jos h\u00e4n ei voi olla Ifigeneian l\u00e4hell\u00e4. H\u00e4n uskoo n\u00e4hneens\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ihanissa silmiss\u00e4 valloittavan katseen vailla petosta.<\/p>\n

YouTube-videon<\/a> esitys on Bayreuthin barokkioopperajuhlilta vuodelta 2024. Kaupunki sijaitsee Saksan Pohjois-Baijerissa.<\/p>\n

Esityksen hahmot ja lavasteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t paljon ajatuksia ja kysymyksi\u00e4. Mik\u00e4 hahmo on Akhilleuksen takana liikkuva tummiin puettu nainen? Symboloiko nainen kuolemaa vai onko h\u00e4n Akhilleuksen morsian Ifigeneia? \u2013 Hahmolla on sarvet p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Koko tragedian l\u00e4ht\u00f6kohtahan on pyh\u00e4n hirven tappaminen, joka loukkaa mets\u00e4styksen jumalatar Artemista. Kertomuksen mukaan uhritoimituksen aikana Artemis vaihtaa Ifigeneian hirveen. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n sarvip\u00e4\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 jumalatar Artemista.<\/p>\n

Aarian puoliv\u00e4liss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle tulee sotilaita. Arvoituksellisin osuus on noin 9 minuutin kohdalla, jossa tummiin puetut hahmot tuovat sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden johdolla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle siki\u00f6n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kuvia. Mit\u00e4 ne edustavat? Sodassa surmattuja lapsia? Vai itse Akhilleusta?<\/p>\n

Maayan Licht<\/a> laulaa syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkev\u00e4n kauniisti. H\u00e4nen hahmonsa on kiehtova yhdistelm\u00e4 maskuliinisia ja feminiinisi\u00e4 piirteit\u00e4. H\u00e4n on lihaksikas sopraano.<\/p>\n

Eurupideen n\u00e4ytelm\u00e4n teema \u2013 is\u00e4 uhraa lapsensa voittaakseen pahan \u2013 on kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4. Kristinuskoon kuuluva sovituskuoleman ajatus on teeman tunnettu toisinto.<\/p>\n

Porporan oopperassa Akhilleuksen osan aluperin esitti maailmankuulu kastraattilaulaja Farinelli (1705\u20131782). Porpora toimi Farinellin ja monien muiden kastraattien laulunopettajana Napolissa ja Venetsiassa. Kastraatti on mies, jonka kivekset on poistettu tai tehty toimimattomiksi ennen murrosik\u00e4\u00e4. Licht ei ole kastraatti \u2013 sellaisia ei en\u00e4\u00e4 ole \u2013 vaan \u00e4\u00e4nialaansa kehitt\u00e4nyt ammattilaulaja.<\/p>\n

Sukupuolen ja siihen liittyvien piirteiden moninaisuutta on k\u00e4sitelty ihmiskunnan historiassa monin tavoin, niin fyysisesti kuin sosiaalisesti. T\u00e4h\u00e4n perinteeseen Lichtin tulkitsema Akhilleus yhtyy kuin joki valtamereen.<\/p>\n

Jos ei tuntisi Porporan oopperan teemaa, voisi musiikin perusteella kuvitella kuuntelevansa p\u00e4\u00e4si\u00e4isaikaan sopivasti passiota, Kristuksen k\u00e4rsimyksen musikaalista tulkintaa.<\/p>\n

Ifigeneia Auliissa on esimerkki antiikin kirjallisuuden ja kulttuurin rikkaasta vaikutuksesta my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaiseen kulttuuriin, ajatteluun ja taiteeseen. Monisyinen vyyhti jo antiikissa esitettyj\u00e4 ihanteita, pettymyksi\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nkysymyksi\u00e4 on jatkuvasti ajankohtaisia. Niihin annettuja vastauksia ja niist\u00e4 tehtyj\u00e4 tulkintoja on monenlaisia kuin Akhilleuksella toiveita ja ristiriitoja.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kiit\u00e4n Riccardo Notarangeloa hy\u00f6dyllisist\u00e4 kommenteista \u201dNel gi\u00e0 bramoso petto\u201d -aarian suomennokseen ja Bayreuthin esityksen tulkintaan<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saatat olla oopperassa ep\u00e4mukavuusalueellasi. Kuuntelisitko kuitenkin seuraavan aarian?<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":12929,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-12908","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12908"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12908"}],"version-history":[{"count":55,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12908\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12965,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12908\/revisions\/12965"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12929"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12908"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12908"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12908"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}