{"id":129,"date":"2014-11-05T07:21:29","date_gmt":"2014-11-05T05:21:29","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e464ab98c5b22664ab11e4a996c70065424a5c4a5c"},"modified":"2019-12-18T22:03:23","modified_gmt":"2019-12-18T20:03:23","slug":"poisvalinta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/11\/05\/poisvalinta\/","title":{"rendered":"Poisvalinta"},"content":{"rendered":"
’Poisvalinta’ on kaunisteleva kiertoilmaus lopetusp\u00e4\u00e4t\u00f6kselle.<\/div>\n

Poisvalintaa hehkutetaan Suomen Akatemian tuoreessa Tieteen tila 2014<\/a><\/em> -raportissa, joka ev\u00e4st\u00e4\u00e4 yliopistoja parempaan tutkimukseen. Paremmalla tarkoitetaan yksinkertaisesti isompia lukuja tieteellisten julkaisujen viittausindekseiss\u00e4. Usko indekseihin on vahvaa ja elinvoimaista.<\/p>\n

Korkeampiin indeksilukuihin uskotaan p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n valintojen, poisvalintojen ja kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n avulla. Samalla yliopistoja kehotetaan nopeasti keskittym\u00e4\u00e4n vahvuuksiinsa ja niist\u00e4 kumpuaviin uusiin avauksiin. Sen sijaan laajempi tieteen sivistyksellisen merkityksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden pohdinta loistaa raportissa poissaolollaan.<\/p>\n

Raportin mukaan Suomen tiede on vaikuttavuudeltaan maailman keskitasoa parempaa. Tilanteen uskotaan kuitenkin nopeasti huononevan, jos j\u00e4tet\u00e4\u00e4n panostamatta vahvuuksiin.<\/p>\n

Indeksien perusteella tieteellisesti vaikuttavimmat alat ovat keskittyneet Suomessa korkeintaan viiteen yliopistoon. N\u00e4it\u00e4 selv\u00e4sti maailman keskitason yl\u00e4puolelle sijoittuvia aloja on kahdeksan: ekologia ja evoluutiobiologia, maataloustieteet, el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketiede, farmasia, hammasl\u00e4\u00e4ketieteet, kliiniset l\u00e4\u00e4ketieteet, rakennustekniikka sek\u00e4 materiaalitekniikka. Joukossa on siis vain luonnontieteit\u00e4 ja tekniikkaa, joissa bibliometriikka eli tieteellisten julkaisujen tilastollinen analyysi on viety pisimm\u00e4lle. N\u00e4iss\u00e4 tieteiss\u00e4 voidaan sanoa: ”Olen indeksoitu, olen siis olemassa.”<\/p>\n

Raportin mukaan Suomen tiede on pysynyt melkein samalla tasolla koko 2000-luvun, mutta vuosituhannen vaihteessa kanssamme samalla tai matalammalla tasolla olleet Belgia, Australia, Saksa, Irlanti ja It\u00e4valta ovat kirineet ohi. T\u00e4st\u00e4 johtuu nyt itku ja hammasten kiristys: ”Meid\u00e4t on ohitettu!”<\/p>\n

Kaikki varmaan muistavat koulun liikuntatunneilta, miten joukkueita muodostettiin. Ensin valittiin parhaat pelaajat ja viimeiseksi huonoimmat. Viimeisiksi j\u00e4\u00e4neist\u00e4 ajateltiin, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4h\u00e4n nekin valita pois.<\/p>\n

Yliopistoissa on ’poisvalinnalla’ uusi merkitys. Se tarkoittaa lopetettavien yksikk\u00f6jen valitsemista. Perusteina on m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muun muassa viittausindeksej\u00e4, verrokkimaiden tasoa ja yksik\u00f6n pient\u00e4 kokoa. Tilanne on kuin el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4: lopetuspiikki annetaan mieluummin hieman liian aikaisin kuin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tieteen tila<\/em> -raportin perusteella h\u00e4nn\u00e4nhuippuja ovat ihmistieteiden pienet ja v\u00e4h\u00e4n kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteisjulkaisuja tuottavat alat\u00a0sek\u00e4 aluepoliittisin perustein synnytetyt yksik\u00f6t. Raportin ajama tiede- ja tutkimuspolitiikka tuo mieleen autossa istuvan liikunnanopettajan, joka huutaa ikkunasta naama punaisena: ”Vauhtia siihen hommaan!” Ja me yliopistolaisethan juoksemme, vaikka henki menisi!<\/p>\n

Ennen kuin kiiruhdamme lopetuspiikille, olisiko syyt\u00e4 pohtia muutakin: julkaisuindekseihin perustuvan vaikuttavuusk\u00e4sityksen ongelmia,\u00a0vahvuuden eri ulottuvuuksia,\u00a0tiedon itseisarvoa, sivistyksen merkityst\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Poisvalinta’ on kaunisteleva kiertoilmaus lopetusp\u00e4\u00e4t\u00f6kselle. Poisvalintaa hehkutetaan Suomen Akatemian tuoreessa Tieteen tila 2014 -raportissa, joka ev\u00e4st\u00e4\u00e4 yliopistoja parempaan tutkimukseen. Paremmalla tarkoitetaan yksinkertaisesti isompia lukuja tieteellisten julkaisujen viittausindekseiss\u00e4. Usko indekseihin on vahvaa ja elinvoimaista. Korkeampiin indeksilukuihin uskotaan p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n valintojen, poisvalintojen ja kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n avulla. Samalla yliopistoja kehotetaan nopeasti keskittym\u00e4\u00e4n vahvuuksiinsa ja niist\u00e4 kumpuaviin uusiin avauksiin. Sen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-129","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":382,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129\/revisions\/382"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}