{"id":12706,"date":"2025-02-05T11:19:57","date_gmt":"2025-02-05T09:19:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=12706"},"modified":"2025-02-06T07:56:44","modified_gmt":"2025-02-06T05:56:44","slug":"luontopositiivisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/02\/05\/luontopositiivisuus\/","title":{"rendered":"Luontopositiivisuus"},"content":{"rendered":"<p>Kun kuulet luontopositiivisuudesta, mieleesi voi tulla kev\u00e4\u00e4n tuoksu, k\u00e4velyretki mets\u00e4ss\u00e4 tai merikotkan ihmeellinen liito. T\u00e4ll\u00f6in luontopositiivisuus tarkoittaa asennetta ja mielentilaa. Luontopositiivisuudella on kuitenkin my\u00f6s teknisempi, ymp\u00e4rist\u00f6vastuuseen ja vastuullisuusraportointiin liittyv\u00e4 merkitys.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.tek.fi\/fi\/uutiset-blogit\/blogi-luontopositiivisuus-uusi-tapa-suojella-luontoa\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">luontopositiivisuus<\/a> on normatiivinen k\u00e4site. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuvaa olemassa olevaa asiantilaa, vaan esitt\u00e4\u00e4 ohjeen ja mallin, jonka toteutusta kaikkien ihmisten ja organisaatioiden tulisi tavoitella.<\/p>\n<p>Jotta luontopositiivisuus toteutuisi, ihmisten tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luonnolle aiheutuvia haittoja sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 sen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Luontopositiivisuudella on siis kaksi puolta: v\u00e4hent\u00e4minen ja lis\u00e4\u00e4minen. N\u00e4in se on enemm\u00e4n kuin luontoneutraalius, joka pyrkii vain minimoimaan luontokadon.<\/p>\n<p>Luontopositiivisuus, kuten moni muukin k\u00e4site, voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ahtaasti tai v\u00e4lj\u00e4sti. V\u00e4lj\u00e4sti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 luontopositiivisuus tarkoittaa mit\u00e4 tahansa toimia, joilla saadaan aikaan luonnon monimuotoisuuden kannalta my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia. Esimerkki t\u00e4llaisesta m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 tulee <a href=\"https:\/\/www.weforum.org\/stories\/2021\/06\/what-is-nature-positive-and-why-is-it-the-key-to-our-future\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Maailman talousfoorumilta<\/a>, jonka mukaan luontopositiivisuus tarkoittaa planeettamme ja yhteiskuntiemme resilienssin vahvistamista luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Puhe <a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/\/1410903\/kohti-luontopositiivista-maailmaa-\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">luontopositiivisuudesta<\/a> on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina niin yritysten kuin julkishallinnon strategioissa. Syykin on selv\u00e4: luontopositiivisuus kuulostaa my\u00f6nteiselt\u00e4 ja toivoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, toisin kuin esimerkiksi luontokato ja hiilijalanj\u00e4lki. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa luontopositiivisuutta voidaan verrata er\u00e4isiin muihin k\u00e4sitteisiin, kuten <a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/09\/20\/nettopositiivisuus-ja-saman-perheen-muut-jasenet\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">nettopositiivisuuteen<\/a> ja <a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/03\/15\/kouraantuntuva-kadenjalki\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">k\u00e4denj\u00e4lkeen<\/a>. Ne l\u00e4hestyv\u00e4t ongelmia ratkaisuhakuisesti ja tarjoavat, jolleivat k\u00e4tt\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4, niin ainakin nimen tavoitteelle, jota kohti suuntautua. Esimerkiksi <a href=\"https:\/\/www.gonaturepositive.eu\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">EU:n tavoitteena<\/a> on, ett\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 sen ja muun maailman tulisi olla luontopositiivinen.<\/p>\n<p>Useiden kansainv\u00e4listen instituutioiden ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen yhdess\u00e4 tuottama <a href=\"https:\/\/www.naturepositive.org\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">naturepositive.org<\/a> -sivusto m\u00e4\u00e4rittelee luontopositiivisuuden EU-tavoitteen kanssa samansuuntaisesti:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\"><a href=\"https:\/\/www.naturepositive.org\/app\/uploads\/2024\/02\/The-Definition-of-Nature-Positive.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 luonnon k\u00f6yhtyminen<\/a> vuoteen 2030 menness\u00e4 vuoden 2020 l\u00e4ht\u00f6tilanteesta ja saavuttaa t\u00e4ydellinen palautuminen vuoteen 2050 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa yksinkertaisesti sit\u00e4, ett\u00e4 vuonna 2030 maailmassa on enemm\u00e4n luontoa kuin vuonna 2020 ja ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen luontoa palautetaan edelleen.<\/p>\n<p>Luontokato jatkuu kuitenkin edelleen kaikkialla maailmassa, my\u00f6s Suomessa. <a href=\"https:\/\/www.iucnredlist.org\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kansainv\u00e4lisen luonnonsuojeluliiton (IUCN)<\/a> mukaan l\u00e4hes 30 prosenttia el\u00e4in- ja kasvilajeista uhkaa sukupuutto. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ja kunto heikkenee. Luonnon monimuotoisuuden tuottamat elint\u00e4rke\u00e4t ekosysteemipalvelut ovat uhattuina.<\/p>\n<p>Luontopositiivisuuteen liittyy l\u00e4heisesti kaksi muuta k\u00e4sitett\u00e4: ekologinen kompensaatio ja luonnon kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys. Niiden avulla voidaan luontopositiivisuutta t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Ekologisen kompensaation eli hyvitt\u00e4misen perusajatuksena on est\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 tekomme aiheuttaisivat kokonaisuutena luontokatoa. T\u00e4t\u00e4 kutsuaan \u00a0\u201dei nettovahinkoa\u201d -periaatteeksi (<em>no net loss<\/em>). Sen mukaan kompensaatiolla pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan tilanne, jossa luonnon monimuotoisuus ei kokonaisuutena heikkene. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki haitat hyvitet\u00e4\u00e4n kaikille lajeille ja elinymp\u00e4rist\u00f6ille (Atte Moilanen ja Janne Kotiaho, <a href=\"https:\/\/blogs.helsinki.fi\/habitaattipankki\/files\/2018\/05\/Moilanen-Kotiaho-2017.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ekologisen kompensaation m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen t\u00e4rke\u00e4t operatiiviset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/a>, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Helsinki 2017, s. 14\u00a0).<\/p>\n<p>Jos hyvitys tehd\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esimerkiksi EU:n direktiivilajeille, se ei tuota ekologista kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Samalla n\u00e4et sallitaan heikennys laajalle joukolle muita lajeja. Kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys on siis ehdoton vaatimus: <a href=\"https:\/\/blogs.helsinki.fi\/habitaattipankki\/faq\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">kaikki luonnon monimuotoisuudelle aiheutetut haitat tulee hyvitt\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>N\u00e4in tiukkaa vaatimusta on kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta toteuttaa. Vaikka lajeja kuolee sukupuuttoon ilman ihmisen vaikutustakin, lajien h\u00e4vi\u00e4minen arvioidaan nykyisin merkitt\u00e4v\u00e4sti nopeammaksi kuin aiempi \u201dluonnollinen poistuma\u201d.<\/p>\n<p>Jotta heikentym\u00e4tt\u00f6myystavoitteesta ei tarvitsisi luopua kokonaan, se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 v\u00e4ljemmin <a href=\"https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/sites\/default\/files\/media\/file\/No-Net-Loss-Kokonaisheikentymattomyyden-periaatteen-merkitys%20kunnille-Janne-Kotiaho.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">keskim\u00e4\u00e4rin kaikkia lajeja\u00a0 koskevaksi<\/a>. N\u00e4in ehdottaa <a href=\"https:\/\/luontopaneeli.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Luontopaneelin<\/a> puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Samalla hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys on tarkastelun tarkkuudesta riippuvaista. Naturepositive.org -sivuston esitt\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 luontopositiivisuudelle sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 samantapaisen ajatuksen kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n<p>Mutkia oikoen voidaan sanoa, ett\u00e4 kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys tarkoittaa tilannetta, jossa luonnolle haitalliset tekomme eiv\u00e4t kokonaisuutena aiheuta luontokatoa. Kokonaisuutena-sana viittaa t\u00e4ss\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin nettotulokseen. Kaikkea luonnolle haitallista toimintaa ei ole mahdollista eik\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 lopettaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Yhteiskunnan infrastruktuuria, perusedellytyksi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 rakentaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 jatkossakin. Niinp\u00e4 luonnonvaroja tarvitaan my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 luontopositiivisuus ja siihen liittyv\u00e4 kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys sitten <a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/\/1410903\/kohti-luontopositiivista-maailmaa-\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">vaativat meilt\u00e4<\/a>? Ensisijaisesti tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 luonnolle aiheutuvan haitan tuottamista. Jos se ei ole mahdollista, tulisi haitta tuottaa mahdollisimman liev\u00e4n\u00e4. Liev\u00e4\u00e4 suuremman haitan vaikutuksia voidaan pienent\u00e4\u00e4 esimerkiksi luonnon tilaa parantavilla toimilla paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai kompensoimalla haitat muualla. Aiheutetut haitat tulisi hyvitt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 nettovaikutus luonnon tilaan on my\u00f6nteinen, luontopositiivinen. T\u00e4t\u00e4 \u201dv\u00e4lt\u00e4, lievenn\u00e4, hyvit\u00e4\u201d -kaavaa kutsutaan mitigaatiohierarkiaksi.<\/p>\n<p>Luontopositiivisuuden saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 hyvin m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4, jaksotettuja ja resursoituja toimenpiteit\u00e4. Se edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s selke\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten toimenpiteet erikseen ja yhdess\u00e4 kertyv\u00e4t positiiviseksi nettotulokseksi. Edistymist\u00e4 kohti tavoitetta on seurattava tarkasti. Niin onnistumisista kuin ep\u00e4onnistumisistakin on kerrottava avoimesti, jotta suuntaa voidaan tarvittaessa korjata.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Luontopositiivisuus  tavoittelee luonnon tilan parantamista.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":12716,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-12706","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/02\/05\/luontopositiivisuus\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2025-02-05T11:19:57+02:00\">05.02.2025<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2025\/02\/05\/luontopositiivisuus\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/01\/in-the-month-of-june-1899-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/01\/in-the-month-of-june-1899-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/01\/in-the-month-of-june-1899-1280x720.jpg 1280w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/01\/in-the-month-of-june-1899-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2025\/01\/in-the-month-of-june-1899-1024x576.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12706"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12706"}],"version-history":[{"count":63,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12706\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12795,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12706\/revisions\/12795"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12716"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12706"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12706"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12706"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}