Autonomisuus eli itsen\u00e4isyys on yksi tieteen tunnuspiirteist\u00e4. Sen mukaan mik\u00e4\u00e4n tieteen ulkopuolinen taho tai intressiryhm\u00e4, kuten valtio, puolue tai yritys, ei saa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, millaisia tutkimustuloksia tiede tuottaa.<\/p>\n
Autonomisuuden kanssa k\u00e4sikynkk\u00e4\u00e4 kulkee akateeminen vapaus, joka on yksi tieteen arvoista ja tieteellisen tutkimuksen edellytyksist\u00e4. Sen mukaan tutkijoilla on vapaus valita tutkimusaiheensa, kysymyksens\u00e4, menetelm\u00e4ns\u00e4 ja l\u00e4hestymistapansa. Valinnat tulee perustella tieteellisin perustein. Valintojen hyvyytt\u00e4 ja asianmukaisuutta punnitsee tiedeyhteis\u00f6 vertaisarvioinnin avulla.<\/p>\n
Tieteen, taiteen ja ylimm\u00e4n opetuksen vapaus taataan Suomessa jo perustuslaissa<\/a> (16 \u00a7). Yliopistolaki<\/a> (\u00a7\u00a7 2, 3, 6, 32) mainitsee tutkimuksen, tieteen, taiteen ja ylimm\u00e4n opetuksen vapauden, mutta ei tarkemmin m\u00e4\u00e4rittele niit\u00e4. Laki rajaa opetuksen vapautta toteamalla, ett\u00e4 opettajan on \u201dnoudatettava koulutuksen ja opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 annettuja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4\u201d (6 \u00a7).<\/p>\n Tieteelliseen tutkimukseen kohdistuu nyky\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n tieteen ulkopuolelta tulevia taloudellisia, teknisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia odotuksia. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi kansallinen turvallisuus ja kansainv\u00e4linen kilpailukyky. Osa n\u00e4ist\u00e4 odotuksista on laitettu niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4n ja arvokkaaseen pakettiin, ett\u00e4 tiedeyhteis\u00f6 ei voi eik\u00e4 halua sulkea ovea silt\u00e4.<\/p>\n Er\u00e4s t\u00e4llainen paketti on YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet<\/a>, jotka on leivottu kokoon globaaleista ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa koskevista sek\u00e4 yhteiskunnallisista ja taloudellisista tarpeista. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin vetoamalla tiedeyhteis\u00f6\u00e4 kutsutaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja kysymyksiin. Vaikka n\u00e4m\u00e4 kysymykset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nouse tieteen kehityksen sis\u00e4isest\u00e4 logiikasta (kuten sis\u00e4ll\u00f6llisist\u00e4, menetelm\u00e4llisist\u00e4 tai teoriaa koskevista tarpeista), tiedeyhteis\u00f6 ja tieteentekij\u00e4t kantavat yleens\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n yhteiskuntavastuuta ja suuntaavat tutkimustoimintaansa ihmiskunnan suurimpien haasteiden ratkaisemiseen. T\u00e4m\u00e4n voi n\u00e4hd\u00e4 kuuluvan yliopistojen \u201dkolmanteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n\u201d eli ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan palvelemiseen. Tutkimusta suuntaa voimakkaasti my\u00f6s se, millaisia tutkimusaiheita ja l\u00e4hestymistapoja rahoittajat rahoittavat.<\/p>\n Akateemisen vapauteen kohdistuvalla paineella on kuitenkin my\u00f6s toiset kasvot. Jos edell\u00e4 on puhuttu hymynaamasta ja hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 paineesta, niin ei pid\u00e4 unohtaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n surunaamaa ja siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, tutkijoiden ja opettajien ihmisoikeuksia loukkaavaa painetta. Kuten hymynaamoja, my\u00f6s surunaamoja on monenlaisia.<\/p>\n Monissa maissa akateemista vapautta rikotaan r\u00e4ike\u00e4sti uhkaamalla ja pelottelemalla, vangitsemalla ja kiduttamalla tutkijoita. Tutkijoita ja opettajia syrjit\u00e4\u00e4n heid\u00e4n poliittisten mielipiteidens\u00e4 takia tai etnisen taustansa vuoksi. Erilaisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvia tutkijoita ja opettajia syrjit\u00e4\u00e4n rahoituksen tai ty\u00f6paikan hauissa. Heihin kohdistetaan fyysist\u00e4 tai henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa. Heid\u00e4n perus- ja ihmisoikeuksiaan loukataan.<\/p>\n Akateemisen vapauden loukkaaminen voi olla niin r\u00e4ike\u00e4\u00e4 ja uhkaavaa, ett\u00e4 tutkija joutuu pakenemaan ty\u00f6paikaltaan ja kotimaastaan henkens\u00e4 kaupalla, yksin tai perheineen. Akateemiseen pakolaisuuteen voivat johtaa tutkijaan henkil\u00f6kohtaisesti kohdistuva vaino tai h\u00e4nen ty\u00f6skentely- tai asuinmaassaan esimerkiksi sodan takia vallitseva yleisesti turvaton tilanne.<\/p>\n Kaikki suomalaiset yliopistot kuuluvat kansainv\u00e4liseen Scholars at Risk -verkostoon<\/a>, joka on perustettu vuonna 2000. Nyt 25. juhlavuotta viett\u00e4v\u00e4 verkosto suojelee ja edist\u00e4\u00e4 akateemista vapautta sek\u00e4 puolustaa ja suojelee tutkijoita vainolta ja v\u00e4kivallalta. N\u00e4in Scholars at Risk -verkosto keskittyy akateemisen vapauden r\u00e4ikeimpien loukkausten est\u00e4miseen ja seurausten hoitoon.<\/p>\n Jokainen vaarassa oleva tutkija on oma tapauksensa ja jokaisella on oma erityinen tilanteensa ja taustansa. Vaarassa olevan tutkijan suojelu ja turvaan saaminen voi vaatia paljon ponnisteluja ja useiden eri toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Joku saattaa kysy\u00e4, miksi juuri tutkijoita tulisi suojella ja saada turvaan, kun maailmalla on niin paljon muitakin vaarassa olevia ihmisi\u00e4. Scholars at Risk -verkosto ei sin\u00e4ns\u00e4 laita ihmisten suojeluntarvetta t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen, vaan pyrkii mahdollisuuksien mukaan auttamaan parhaiten tuntemaansa joukkoa: kollegoja, yliopistojen tutkijoita ja opettajia. Mik\u00e4\u00e4n toimija ei kykene auttamaan kaikkia avuntarvitsijoita, ja siksi suojelutoiminnassakin voi parhaiten saada tuloksia aikaan erikoistumalla. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 Scholars at Risk -verkosto kykenisi auttamaan kaikkia vaarassa olevia tutkijoita ja opettajia, tai edes ett\u00e4 kaikki t\u00e4llaiset vaarassa olevat henkil\u00f6t tulisivat verkoston tietoon.<\/p>\n Scholars at Risk (SAR) tarjoaa uhatuksi tulleille tutkijoille ja opettajille ty\u00f6skentelymahdollisuuksia j\u00e4senyliopistoissa ja tekee vaikuttamisty\u00f6t\u00e4 paikallisesti, kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti. Tutkijoiden ja opettajien auttaminen ja sijoittaminen verkoston j\u00e4senmaiden yliopistoihin tapahtuu tarveharkinnan mukaan ja akateemisin kriteerein.<\/p>\n