{"id":126,"date":"2014-12-17T07:49:14","date_gmt":"2014-12-17T05:49:14","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e485b06e72bf8485b011e49747494ccf04cdf5cdf5"},"modified":"2019-12-18T22:03:02","modified_gmt":"2019-12-18T20:03:02","slug":"sattuma-toinen-osa-tiede-ja-sattumat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/12\/17\/sattuma-toinen-osa-tiede-ja-sattumat\/","title":{"rendered":"Sattuma, toinen osa: Tiede ja sattumat"},"content":{"rendered":"
Tieteen laiva purjehtii sattumien merell\u00e4 etsien aaltoja ohjaavia lakeja ja uusia j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 saaria.<\/div>\n

Voisi olettaa, ett\u00e4 sattumat v\u00e4henev\u00e4t, kun tieto lis\u00e4\u00e4ntyy. Tieto auttaa kuitenkin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sattumanvaraisuutta vain toistuvissa ilmi\u00f6iss\u00e4 ja tilanteissa, joihin ihminen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.<\/p>\n

Tieteen tulosten avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 toiminnan suunnitelmallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Toisaalta sattumalla on oma sijansa tieteess\u00e4kin, jossa tavoitellaan uusia oivalluksia ja havaintoja. Tutkijan ty\u00f6h\u00f6n vaikuttavat esimerkiksi sellaiset sattumat kuin mit\u00e4 sattuu lukemaan ja ket\u00e4 tapaamaan. T\u00e4llaisilla sattumilla on ollut suuri merkitys my\u00f6s omassa ty\u00f6ss\u00e4ni.<\/p>\n

Tiedett\u00e4 voidaan verrata muuhun tavoitteelliseen toimintaan kuten jalkapalloon, jossa haetaan maaleja j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, mutta tarvitaan my\u00f6s onnea. Maalit ovat siis riippuvaisia muustakin kuin pelaajien omasta tarkoituksellisesta ja harjoitellusta toiminnasta – vastustajasta, joukkuetovereista, pallosta, s\u00e4\u00e4st\u00e4, pelikent\u00e4st\u00e4 ja niin edelleen.<\/p>\n

N\u00e4in on my\u00f6s tieteess\u00e4. Sen tulokset ja tutkimusprosessien onnistuminen riippuvat olennaisesti tutkijoiden tiedoista ja taidoista, kyvyist\u00e4 ja ahkeruudesta. Tieteess\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s monilla muilla, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sattumanvaraisilla – siis tutkijasta riippumattomilla – tekij\u00f6ill\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 roolinsa. Alexander Flemingin (1881-1955) bakteeriviljelykokeet ja penisilliinin keksiminen ovat t\u00e4st\u00e4 esimerkki.<\/p>\n

Edellisess\u00e4 blogikirjoituksessani<\/a> totesin sattumaksi sanottavan sellaisia tapahtumia ja asiaintiloja, joita ei ole aiheutettu tietoisesti tai tarkoituksellisesti. Saatetaan siksi sanoa, ett\u00e4 tilanteelle tai tapahtumalle ei ole erityist\u00e4 syyt\u00e4. Sattuma on siten puutek\u00e4site.<\/p>\n

Puutteet ja sattumat ovat asteittaisia: puutteet voivat olla suuria tai pieni\u00e4 ja tapahtumat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sattumanvaraisia. Sattumassa puutetta voi olla esimerkiksi tapahtuman tai tilanteen hallinnasta tai selityksest\u00e4. N\u00e4ihin puutteisiin tiede pyrkii vastaamaan.<\/p>\n

Tieteess\u00e4 sattumat liittyv\u00e4t niin tutkimuskohteisiin kuin ty\u00f6n v\u00e4lineisiin ja puitteisiin. Jotta tieteess\u00e4 maksimoitaisiin mahdollisuus tehd\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 osumia, tutkimusty\u00f6n olosuhteiden ja rakenteiden tulisi olla sellaiset, ett\u00e4 tutkijat uskaltavat ottaa riskej\u00e4, tehd\u00e4 rohkeita arvauksia ja ryhty\u00e4 ankariin kumoamisyrityksiin. N\u00e4in opetti Karl Popper.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tieteen laiva purjehtii sattumien merell\u00e4 etsien aaltoja ohjaavia lakeja ja uusia j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 saaria. Voisi olettaa, ett\u00e4 sattumat v\u00e4henev\u00e4t, kun tieto lis\u00e4\u00e4ntyy. Tieto auttaa kuitenkin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sattumanvaraisuutta vain toistuvissa ilmi\u00f6iss\u00e4 ja tilanteissa, joihin ihminen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Tieteen tulosten avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 toiminnan suunnitelmallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Toisaalta sattumalla on oma sijansa tieteess\u00e4kin, jossa tavoitellaan uusia […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-126","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=126"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":379,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions\/379"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=126"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=126"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=126"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}