{"id":12416,"date":"2024-12-25T12:05:34","date_gmt":"2024-12-25T10:05:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=12416"},"modified":"2024-12-28T17:46:14","modified_gmt":"2024-12-28T15:46:14","slug":"miten-maa-makaa-kun-sita-katsoo-ilmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/12\/25\/miten-maa-makaa-kun-sita-katsoo-ilmasta\/","title":{"rendered":"Miten Maa makaa, kun sit\u00e4 katsoo ilmasta"},"content":{"rendered":"

Vanhalla sanonnalla viitataan tekemisten ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misten (yleens\u00e4 ik\u00e4viin) seurauksiin. Niihin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota Bioscience-lehdess\u00e4<\/a> \u00e4skett\u00e4in julkaistu ilmastokatsaus. Sen p\u00e4\u00e4viesti on, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden v\u00e4hent\u00e4minen on ep\u00e4onnistunut maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

Yksi ilmastokatsauksen kirjoittajista on Johan Rockstr\u00f6m, jonka johtama tutkimusryhm\u00e4 Stockholm Resilience Centre<\/a> on m\u00e4\u00e4ritellyt yhdeks\u00e4n planetaarista eli olemassaolomme kannalta kriittist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4 ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 raja-arvoa. Toimintamme vaikutusten tulisi pysy\u00e4 kyseisten raja-arvojen alapuolella, jotta ihmiskunnalla on elinmahdollisuuksia tulevaisuudessakin (Rockstr\u00f6m ym. 2009<\/a>).<\/p>\n

Bioscience-lehdess\u00e4 julkaistussa katsauksessa tarkastellaan per\u00e4ti 35 planetaarisen tunnusluvun kehittymist\u00e4 viime vuosikymmenin\u00e4. Niihin kuuluu maailman v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4, syntyvyys, hiilidioksidi- ja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t, j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden paksuus, merenpinnan korkeus sek\u00e4 lihantuotannon ja m\u00e4rehtij\u00e4karjan m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Tutkituista tunnusluvuista 25 on enn\u00e4tyksellisell\u00e4 tasolla, mukaan lukien p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja v\u00e4est\u00f6nkasvu.<\/p>\n

Maapallon v\u00e4kiluku kasvaa p\u00e4ivitt\u00e4in noin 200\u202f000:lla ja tekee siis joka p\u00e4iv\u00e4 uuden enn\u00e4tyksen. T\u00e4n\u00e4 vuonna v\u00e4kiluku on kasvanut yli 50 miljoonalla ja on jo l\u00e4hes 8,2 miljardia. Kasvu tulee enimm\u00e4kseen Afrikasta. Kasvua voitaisiin hillit\u00e4 tytt\u00f6jen ja naisten koulutusta ja oikeuksia parantamalla.<\/p>\n

Synk\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4viestist\u00e4 huolimatta my\u00f6nteisi\u00e4kin merkkej\u00e4 on n\u00e4kyviss\u00e4. V\u00e4kiluvun on ennustettu k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n laskuun l\u00e4hes kaikissa maissa vuosisadan loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

M\u00e4rehtiv\u00e4n karjan m\u00e4\u00e4r\u00e4 maapallolla kasvaa p\u00e4ivitt\u00e4in 170\u202f000:lla. Karja tuottaa paljon metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Lihaa tuotetaan ja kulutetaan enemm\u00e4n kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ilmastokatsauksen tekij\u00e4t kehottavat siirtym\u00e4\u00e4n kasvispohjaiseen ruokavalioon.<\/p>\n

Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreet ravitsemussuositukset<\/a> ovat samoilla linjoilla. Suosituksista syntyi \u201dleikkelekohu\u201d. J\u00e4\u00e4kiekkolegenda Timo Jutila kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n ei aio muuttaa ruokavaliotaan<\/a>, vaikka uudet ravitsemussuositukset siihen ohjeistavatkin. Huomionarvoisempaa kuin Jutilan grillaaminen on kuitenkin t\u00e4m\u00e4: ruokasiirtym\u00e4 olisi teht\u00e4v\u00e4 niin, ett\u00e4 taloudellinen tai yhteiskunnallinen ep\u00e4tasa-arvo ei kasva. Ty\u00f6kalupakista tarvittaisiin v\u00e4lineit\u00e4, joilla tarttua maataloustukiin ja elintarvikkeiden verotukseen.<\/p>\n

Maailman mets\u00e4peitteen kato kiihtyi viime vuonna l\u00e4hes nelj\u00e4nneksell\u00e4 verrattuna edelliseen vuoteen. Kiihtyminen johtuu muun muassa mets\u00e4paloista. Elint\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 Amazonin sademets\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4kato on onneksi hidastunut, mik\u00e4 tutkijoiden mukaan johtuu Brasilian hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Mets\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4, sill\u00e4 puusto ja maaper\u00e4 sitovat ilmasta hiilidioksidia. Hiilinieluna toimivassa mets\u00e4ss\u00e4 puuston kasvu sitoo enemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin sit\u00e4 vapautuu takaisin ilmaan. Tilastokeskuksen<\/a> mukaan Suomessa maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja poistumien summa vuonna 2023 oli -1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kyseinen sektori oli siis niukin naukin nettonielu.<\/p>\n

Viime vuonna fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi maailmanlaajuisesti puolitoista prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Fossiilisten polttoaineiden kulutus on noin 14-kertainen verrattuna aurinko- ja tuulivoiman kulutukseen. Uusiutuva s\u00e4hk\u00f6ntuotanto vastaa ennen kaikkea kasvavaan energian kysynt\u00e4\u00e4n, ei niink\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystarpeeseen.<\/p>\n

Energiantuotantoon liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvoivat 2,1 prosenttia viime vuonna ja ylittiv\u00e4t ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 40 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Kiina, Yhdysvallat ja Intia tuottavat yli puolet t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Tuotannon ja kulutuksen kasvu on johtanut my\u00f6s l\u00e4mp\u00f6tilojen nousuun. Mittaushistoriassa vuosi 2024 on yksi kuumimmista, ellei kuumin.<\/p>\n

Nykykehityksell\u00e4 tulevat vuodet ovat l\u00e4hes varmasti entist\u00e4 kuumempia. Tutkijat varoittavat, ett\u00e4 olemme pikkuhiljaa siirtym\u00e4ss\u00e4 pois ihmislajille sopivista olosuhteista.<\/p>\n

My\u00f6s merten l\u00e4mp\u00f6tila ja happamuus ovat enn\u00e4tyksellisell\u00e4 tasolla. Sadat miljoonat ihmiset voivat t\u00e4m\u00e4n vuosisadan aikana joutua j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaessa ja merenpinnan noustessa.<\/p>\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen yhdess\u00e4 lajikadon, ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen ja taloudellisen ep\u00e4tasa-arvon kanssa johtavat ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n monikriisiin. Er\u00e4\u00e4t tutkijat pohtivat jo yhteiskuntien romahtamisen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 (ks. Danilo Brozovi\u0107, 2023, \u201dSocietal collapse: a literature review\u201d, Futures<\/em> 145: 103075<\/a>). Tilanne globaalissa etel\u00e4ss\u00e4 on h\u00e4lytt\u00e4vin.<\/p>\n

Tiedotusv\u00e4lineiden (mm. Helsingin Sanomat 12.10.2024<\/a>) laajasti siteeraamassa ilmastokatsauksessa tutkijat antavat ohjeita niin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille kuin kansalaisillekin. Tutkijat valavat uskoa siihen, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6n nopea alasajo auttaisi l\u00e4mp\u00f6tilan laskussa. Erityisesti metaani<\/a> poistuu ilmakeh\u00e4st\u00e4 nopeasti. Bakussa marraskuussa 2024 pidetty YK:n ilmastokokous COP29 ei kuitenkaan antanut rohkaisevia merkkej\u00e4 fossiilisten polttoaineiden alasajosta.<\/p>\n

Ilmastokatsauksen tekij\u00e4t tulevat seuraavaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen: vain p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isell\u00e4 toiminnalla voimme suojella maailman luontoa, ehk\u00e4ist\u00e4 syv\u00e4\u00e4 inhimillist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja taata, ett\u00e4 tulevat sukupolvet periv\u00e4t maapallon, jolla el\u00e4minen on mahdollista. Sama viesti on kuultu jo moneen kertaan, monien mielest\u00e4 kyll\u00e4stymiseen asti. Miss\u00e4 on vika, kun muutos tapahtuu liian hitaasti: viestiss\u00e4 vai kuulijoissa?<\/p>\n

Ilmastonmuutoksessa on jotain samaa kuin Suomen valtion velkaantumisessa: vaikka menoja leikataan ja veroja korotetaan, mik\u00e4\u00e4n ei tunnu riitt\u00e4v\u00e4n suunnan k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen. Menot ylitt\u00e4v\u00e4t julkisen talouden kantokyvyn, ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t ylitt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n kantokyvyn, kun sit\u00e4 tarkastellaan ihmisen ja monien muiden lajien elinehtojen mukaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Niin makaa kuin petaa.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":12418,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-12416","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12416"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12416"}],"version-history":[{"count":67,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12416\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12484,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12416\/revisions\/12484"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12418"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12416"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12416"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12416"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}