{"id":12361,"date":"2024-11-27T08:14:53","date_gmt":"2024-11-27T06:14:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=12361"},"modified":"2024-11-27T19:29:25","modified_gmt":"2024-11-27T17:29:25","slug":"merkityskato","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/11\/27\/merkityskato\/","title":{"rendered":"Merkityskato"},"content":{"rendered":"<p>Niin voi k\u00e4yd\u00e4 esimerkiksi unohtamisen tai k\u00e4yt\u00f6n loppumisen vuoksi. Sellaista tapahtuu esimerkiksi tekniikan vanhetessa. Juuri kukaan ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 lankapuhelinta tai sen aikaista puhelinluetteloa. Niit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvita, ne ovat merkityksett\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s sanojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muutokset voivat aiheuttaa merkityskatoa. K\u00e4yt\u00f6n muuttuessa sanalta voi kadota aiempi merkitys ja j\u00e4ljelle voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 tai tilalle tulla toinen merkitys. Ajatellaanpa vaikka sellaisia sanoja kuin \u2019naatti\u2019 ja \u2019norja\u2019.<\/p>\n<p>Merkityskadolla on my\u00f6s psykologinen merkitys. Sen mukaan el\u00e4m\u00e4 voi tuntua tarkoituksettomalta. Kaikki on l\u00e4ss\u00e4ht\u00e4nytt\u00e4, harmaata kuin marraskuu, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n innosta.<\/p>\n<p>Merkityskato voi ulottua aina kosmologisiin mittasuhteisiin asti. Sill\u00e4 voidaan nimitt\u00e4in viitata my\u00f6s maailmanloppuun, varsinkin sen j\u00e4lkeiseen tilanteeseen, jossa ihmiskunta on tuhoutunut eik\u00e4 kukaan ajattele en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n viittaa <a href=\"https:\/\/www.aps.org\/careers\/profiles\/brian-cox\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Brian Cox, Manchesterin yliopiston hiukkasfysiikan professori ja tieteen popularisoija<\/a>. H\u00e4n on tavoittanut laajan yleis\u00f6n kirjoillaan ja televisioesiintymisill\u00e4\u00e4n. H\u00e4net tunnetaan my\u00f6s sosiaalisen median vaikuttajana.<\/p>\n<p>Cox on rauhallinen kaveri ja valovoimainen esiintyj\u00e4. H\u00e4nen suosionsa ei nojaa maailmanlopulla pelotteluun, vaan inhimilliseen kohtaamiseen. Cox on tehnyt vaikutuksen my\u00f6s <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/art-2000010797965.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Helsingin Sanomien kolumnistiin Erkki Kylm\u00e4seen, joka esittelee t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 ihmisen vastuusta seuraavasti<\/a>:<\/p>\n<p>Coxin mukaan saattaa hyvinkin olla niin, ett\u00e4 koko 400 miljardin t\u00e4hden Linnunradalla Maa on ainoa paikka, jossa el\u00e4\u00e4 tietoisia, tuntevia ja merkityksi\u00e4 tuottavia olentoja. Siksi ihmiskunnan pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tekemill\u00e4mme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 on galaktisia ulottuvuuksia.<\/p>\n<p>Jos ihminen tuhoaa itsens\u00e4 tai edesauttaa kaiken el\u00e4m\u00e4n tuhoutumista maapallolta, my\u00f6s merkitykset saattavat i\u00e4ksi kadota Linnunradalta \u2013 galaksista, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat. Jo paljon ennen kuin Linnunrata t\u00f6rm\u00e4\u00e4 Andromedaan eli Linnunrataa l\u00e4hinn\u00e4 olevaan suureen galaksiin ja kaikkeus jatkaa merkitykset\u00f6nt\u00e4 laajenemistaan loputtomiin, ei ehk\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, joka tutkisi ja pukisi sanoiksi sen, kuinka kiehtova, j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 ja kaunis maailma voi olla.<\/p>\n<p>Coxin esitt\u00e4m\u00e4 ajatuskulku saattaa tuntua luontevalta, ellei jopa vastaansanomattomalta. Lyhyen pohdinnan j\u00e4lkeen saatat kuitenkin kysy\u00e4 seuraavaa: Katoavatko merkitykset todellakin, jos ja kun ihmiskunta ennemmin tai my\u00f6hemmin poistuu maailmankaikkeuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4? Er\u00e4s aikaraja on auringon kirkastumisen aiheuttama paahde, joka tuhoaa kaiken el\u00e4m\u00e4n maapallolta viimeist\u00e4\u00e4n kolmen miljardin vuoden kuluttua, mahdollisesti jo pari miljardia vuotta aiemmin. Saatat ajatella, ett\u00e4 miljardi vuotta sinne, toinen t\u00e4nne \u2013 ei kosketa minua.<\/p>\n<p>Kaksi asiaa menee t\u00e4ss\u00e4 helposti sekaisin: se, ett\u00e4 merkityksi\u00e4 on olemassa, ja se, ett\u00e4 merkityksi\u00e4 ajattelemaan kykenevi\u00e4 olentoja, kuten ihmisi\u00e4, on olemassa. Platonismi on klassinen esimerkki n\u00e4kemyksest\u00e4, jonka mukaan edell\u00e4 mainitut asiat ovat toisistaan riippumattomia. Sen mukaan merkitykset (ideat, k\u00e4sitteet, kuten totuus, hyvyys ja kauneus) ovat ikuisia ja fundamentaalisia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 merkitysten olemassaolo on riippumatonta aistein havaittavista olennoista, kuten ihmisist\u00e4, planeetoista ja galakseista. Platonistien mukaan merkitysten olemassaolo ei siis riipu ihmisten olemassaolosta eik\u00e4 ajattelusta, toisin kuin Cox esitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Cox voisi vastata, ett\u00e4 platonismi on idealistinen ja spekulatiivinen oppi, joka ei vastaa terveen j\u00e4rjen, kokemusper\u00e4isen tieteen tai tieteentekij\u00f6iden k\u00e4sityst\u00e4. Sen sijaan on laajasti hyv\u00e4ksytty\u00e4, ett\u00e4 merkitykset ovat ihmistekoa eli kulttuurituotteita \u2013 eiv\u00e4t ikuisia tai ihmisest\u00e4 riippumattomia.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 kun kulttuurit katoavat kenties jo miljardin vuoden kuluttua auringon grillaamalta maapallolta, samalla katoavat kaikki merkitykset \u2013 olettaen, ett\u00e4 merkityksi\u00e4 on luotu vain Maassa eik\u00e4 mill\u00e4\u00e4n muulla planeetalla. Kun Maa ja sit\u00e4 asuttanut ihmiskunta kulttuureineen on tuhoutunut, kukaan ei en\u00e4\u00e4 ajattele t\u00e4\u00e4ll\u00e4 luotuja merkityksi\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 niit\u00e4 sukupolvelta toiselle. Se, mik\u00e4 on silloin loppu, on kerta kaikkiaan loppu.<\/p>\n<p>Vaikka et sympatiseeraisi platonismia, voit kenties lohduttautua seuraavalla tiedolla: merkitysten luominen, jakaminen ja v\u00e4litt\u00e4minen ihmiselt\u00e4 toiselle ovat tapahtuneita tosiasioita. T\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4 \u2013 tehdyn teon ja historiallisen tapahtuman merkityksess\u00e4 \u2013 merkitykset eiv\u00e4t tuhoudu silloinkaan, kun kukaan ei en\u00e4\u00e4 ole niit\u00e4 ajattelemassa, muistamassa eik\u00e4 eteenp\u00e4in kertomassa.<\/p>\n<p>Napoleon h\u00e4visi Waterloossa \u2013 se on tosiasia, vaikka tapahtui jo 209 vuotta sitten. Napoleonin tappiolla on (kielellinen) merkitys, sill\u00e4 voimme puhua siit\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 puhumme. Napoleonin tappio ja sen merkitys ovat tosiasioita, vaikka kukaan ei en\u00e4\u00e4 koskaan kuuntelisi Abbaa eik\u00e4 muistaisi tai ajattelisi Napoleon-parkaa tai h\u00e4nen tapattamiaan sotilaita.<\/p>\n<p>J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 my\u00f6s mielikuvituksellisilla eli ep\u00e4todellisilla olioilla ja tapahtumilla on (kielellinen) merkitys. Ajattelepa vaikka sit\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4m\u00e4h\u00e4kkimies hypp\u00e4\u00e4 seittins\u00e4 avulla pilvenpiirt\u00e4j\u00e4st\u00e4 toiseen.<\/p>\n<p>Voit my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 on parempi, ett\u00e4 merkityksi\u00e4 ja arvoja, kuten totuus, hyvyys ja kauneus, on joskus ollut olemassa kuin ett\u00e4 niit\u00e4 ei olisi koskaan ollutkaan. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla laiha lohtu maailmanlopun edell\u00e4, mutta parempi kuin ei mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Joku uskalias saattaa toivoa, ett\u00e4 <a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/01\/04\/elaman-arvo-multiversumissa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">kosmologien esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuumasta alkeishiukkaspuurosta<\/a> syntyy kuin Feeniks-lintu uusi universumi ja uusia merkityksi\u00e4 tuottavia olentoja. Kosmologisiinkaan mittasuhteisiin asti ulottuva merkityskato ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole totaalista. T\u00e4m\u00e4 lohtu, jos lohtu lainkaan, ei perustu yksil\u00f6iden tai lajien ikuisuuteen vaan merkitysten syntymisen kosmologisiin edellytyksiin \u2013 siihen, ett\u00e4 aineesta voi synty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Niin on k\u00e4ynyt kerran, miksei toistekin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olet varmaan kokenut sen, ett\u00e4 jokin menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":12363,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-12361","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/11\/27\/merkityskato\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2024-11-27T08:14:53+02:00\">27.11.2024<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/11\/27\/merkityskato\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/ad-astra-1894-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/ad-astra-1894-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/ad-astra-1894-320x180.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12361"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12361"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12361\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12404,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12361\/revisions\/12404"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12361"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12361"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12361"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}