{"id":12313,"date":"2024-12-11T12:05:32","date_gmt":"2024-12-11T10:05:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=12313"},"modified":"2024-12-14T18:46:30","modified_gmt":"2024-12-14T16:46:30","slug":"resilienssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/12\/11\/resilienssi\/","title":{"rendered":"Resilienssi"},"content":{"rendered":"<p>Tuttua sanontaa mukaillen resilienssi ja vastuullisuus voidaan yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa: resilienssi auttaa selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n tilanteista, joihin vastuullisesti toimiva ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes joudu.<\/p>\n<p>Vaikka edell\u00e4 sanottu saattaa kuulostaa mahdolliselta, jopa uskottavalta, se ei kuitenkaan aina pid\u00e4 paikkansa. Vaikeita tilanteita tulee eteen riippumatta siit\u00e4, oletko toiminut vastuullisesti vai et.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-12334\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/resilienssi-150x104.jpg\" alt=\"\" width=\"500\" height=\"57\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/resilienssi-300x34.jpg 300w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/resilienssi-768x88.jpg 768w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/resilienssi.jpg 909w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/>Resilienssi tarkoittaa kyky\u00e4 pysy\u00e4 toimintakykyisen\u00e4 vaikeissa tilanteissa, selviytymist\u00e4 psyykkisen paineen alla. Se tarkoittaa my\u00f6s palautumiskyky\u00e4: elpymist\u00e4 vaikeuksien j\u00e4lkeen uusiin haasteisiin. Perusteeksi resilienssin tarpeellisuudelle k\u00e4y er\u00e4\u00e4n tuttavani tokaisu: el\u00e4m\u00e4 on kulkemista kriisist\u00e4 toiseen.<\/p>\n<p>Resilienssill\u00e4 viitataan paitsi stressin- ja kriisinsietokykyyn my\u00f6s sellaisiin t\u00e4rkein\u00e4 ja tavoiteltavina pidettyihin ominaisuuksiin kuin joustavuus, sitkeys ja lannistumattomuus. Niiden kanssa samoissa vesiss\u00e4 ui sisu. Pisa-tulosten laskiessa vanhemmat sukupolvet \u2013 ne, jotka tekiv\u00e4t koulumatkansa hiiht\u00e4en \u2013 moittivat nykykoululaisia sisun puutteesta.<\/p>\n<p>Resilienssi\u00e4 eli toiminta- ja palautumiskyky\u00e4 tavataan niin yksil\u00f6ill\u00e4 kuin yhteis\u00f6ill\u00e4kin. Puhutaan jopa kokonaisen yhteiskunnan resilienssist\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin valtavasta kerrostalosta, jota asukkaat, is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4, huoltoyhti\u00f6 ja siivousfirma hoitavat yhdess\u00e4 kuin silm\u00e4ter\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Meill\u00e4p\u00e4 Suomessa onkin sellainen asia, josta muualla ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuultukaan: kokonaisturvallisuus. Siit\u00e4 haluttaisiin tehd\u00e4 ihan vientituote. <a href=\"https:\/\/turvallisuuskomitea.fi\/kokonaisturvallisuus\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 vaikeisiin tilanteisiin varautumisesta ja yhteiskunnan elint\u00e4rkeist\u00e4 toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, j\u00e4rjest\u00f6jen ja kansalaisten yhteisty\u00f6n\u00e4<\/a>. Sivistyneelt\u00e4 kuulostava tapa luonnehtia kokonaisturvallisuutta on sanoa, ett\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan resilienssi\u00e4.<\/p>\n<p>\u00c4skett\u00e4in (30.10.2024) <a href=\"https:\/\/commission.europa.eu\/document\/download\/5bb2881f-9e29-42f2-8b77-8739b19d047c_en?filename=2024_Niinisto-report_Book_VF.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">presidentti Sauli Niinist\u00f6 antoi EU-komission puheenjohtajalle raportin unionin siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta<\/a>. Raportissa mainitaan resilienssi tavan takaa ja erotetaan sen eri ulottuvuuksia, jotka kytkeytyv\u00e4t toisiinsa:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\">Yksil\u00f6n psykologinen resilienssi on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sen avulla kansalaiset pystyv\u00e4t s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kykyns\u00e4 toimia omien etujensa mukaisesti ja pystyv\u00e4t tukemaan kollektiivista reagointia katastrofiin tai vastoink\u00e4ymisiin, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 yhteiskunnan resilienssi\u00e4 (Niinist\u00f6 2024, 73).<\/p>\n<p>Huomionarvoinen yksityiskohta raportissa on, ett\u00e4 siin\u00e4 vaietaan h\u00e4veli\u00e4\u00e4sti kokonaisturvallisuudesta (<em>comprehensive security<\/em>); sit\u00e4 ei tuputeta Euroopalle. Sen sijaan esitell\u00e4\u00e4n uusi k\u00e4site: kokonaisvalmius eli kokonaisvaltainen varautuminen (<em>comprehensive preparedness<\/em>). Niinist\u00f6n (2024, 14) mukaan kokonaisvalmiuden keskeinen ulottuvuus on varmistaa, ett\u00e4 siviili- ja sotilaalliset kriisinhallintatoimijat mahdollistavat toistensa toiminnan ja ett\u00e4 ne voivat toimia saumattomasti my\u00f6s sotilaallisiin poikkeusoloihin valmistautumiseksi.<\/p>\n<p>Resilienssi\u00e4 voi vahvistaa siin\u00e4 miss\u00e4 kuntoa ja vastustuskyky\u00e4kin. Viimeksi mainittujen vahvistaminen vaatii yleisen k\u00e4sityksen mukaan D-vitamiinia ja liikuntaa, jossa saisi mielell\u00e4\u00e4n heng\u00e4sty\u00e4 ja menn\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 maitohapoillekin. My\u00f6s henkist\u00e4 jaksamista, hyvinvointia ja mielenterveytt\u00e4 voi vahvistaa. Siihen neuvoksi tarjotaan muun muassa yst\u00e4vien tapaamista, kuorolaulua, v\u00e4limerellist\u00e4 ruokavaliota sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4rytmi\u00e4 ja liikuntaa. Joku voi kuulla t\u00e4llaisissa suosituksissa paternalismin holhoavan \u00e4\u00e4nen.<\/p>\n<p>Toimivien yhteiskunnallisten palvelujen, kuten koulutuksen, sosiaaliturvan sek\u00e4 terveyden- ja sairaanhoidon, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvistavan niin yksil\u00f6iden kuin yhteis\u00f6jenkin resilienssi\u00e4. Viranomaiset t\u00e4hdent\u00e4v\u00e4t huoltovarmuuden t\u00e4rkeytt\u00e4. Yhteiskunnan fyysisen ja henkisen resilienssin vahvistamiseksi pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 varaudumme pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle, puhallamme yhteen hiileen ja ett\u00e4 Suomen puolustus on uskottava ja puolustustahtomme parasta A-ryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Niinist\u00f6n (2024, 47) mukaan l\u00e4ht\u00f6kohtana kokonaisvalmiuden rakentamiselle on se, ett\u00e4 EU:lla ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sovittua, kattavaa luetteloa elint\u00e4rkeist\u00e4 yhteiskunnallisista ja hallinnollisista toiminnoista, jotka pit\u00e4isi suojella hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Niinist\u00f6 ehdottaa Euroopan kriisivalmiuden rahoittamiseen er\u00e4\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona turvallisuusbondeja eli joukkovelkakirjoja (<em>European Preparedness Bond Standard<\/em>) (Niinist\u00f6 2024, 164). Se tarkoittaisi yhteisvelkaa, jota toiset taas pit\u00e4v\u00e4t kaiken turvattomuuden \u00e4itin\u00e4.<\/p>\n<p>\u00c4skett\u00e4in (18.11.2024) avattiin laaja kansalaisille suunnattu verkko-opas kriisiin varautumisesta. <a href=\"https:\/\/www.suomi.fi\/oppaat\/varautuminen\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Varautumisopas poikkeusoloihin on julkaistu Suomi.fi-sivustolla<\/a>. Sis\u00e4ministeri\u00f6n mukaan se ei sis\u00e4ll\u00e4 varsinaisesti uutta tietoa, vaan on koonti jo voimassa olevista ohjeista. Sivustolla kerrotaan, ett\u00e4 varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitk\u00e4t s\u00e4hk\u00f6- ja vesikatkot, pitk\u00e4t h\u00e4iri\u00f6t internetin ja pankkipalveluiden toiminnassa, myrskyt ja tulvat sek\u00e4 pitk\u00e4kestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.<\/p>\n<p>Yksil\u00f6t ja perheet voivat varautua pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle varaamalla kotiin s\u00e4ilykkeit\u00e4, juomavett\u00e4 ja polttopuita. K\u00e4teist\u00e4 rahaakin saisi olla sukanvarressa, ja patteriradio voi korvata internetin. My\u00f6s naapuriapuun, maanpuolustuskurssille ja pelastusalan vapaaehtoistoimintaan osallistumista suositellaan.<\/p>\n<p>Toiset taas varoittavat, ett\u00e4 uhkiin varautuminen saattaa menn\u00e4 \u00f6veriksi. Jos koko ajan ajattelee nurkan takana vaanivia riskej\u00e4 ja vaikeisiin tilanteisiin varautumista, kulkee kuin vasara k\u00e4dess\u00e4. Silloin n\u00e4kee kaikkialla vain nauloja. Ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4inen riskienhallinta voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Uhantunne vain vahvistuu, ja el\u00e4m\u00e4 k\u00e4y entist\u00e4 hallitsemattomammaksi.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 joku ehdottaa, ett\u00e4 toimivinta resilienssi\u00e4 on vanha kunnon sisu: tehd\u00e4\u00e4n sisukkaasti se, mik\u00e4 tarvitaan, sitten kun tarvitaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat.<\/p>\n<p>Toiset kiirehtiv\u00e4t moittimaan t\u00e4llaista toimintatapaa reaktiiviseksi. Heid\u00e4n mukaansa kokonaisturvallisuutta edist\u00e4\u00e4 parhaiten proaktivisuus, johon Niinist\u00f6kin suosittelemat varautumistoimet kuuluvat. Saatat jo mietti\u00e4, olisiko resilienssiss\u00e4kin mahdollista saavuttaa kultainen keskitie: tasapaino reaktiivisuuden ja proaktiivisuuden v\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n<p>Yhteenvetona voimme todeta, ett\u00e4 psykologisen ulottuvuuden, stressinsietokyvyn lis\u00e4ksi resilienssill\u00e4 on fyysinen ja materiaalinen sek\u00e4 taloudellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Hyv\u00e4 kunto ja asiaankuuluvat aineelliset resurssit vahvistavat resilienssi\u00e4. Niill\u00e4 kannattaa varustautua.<\/p>\n<p>Resilienssi\u00e4 samoin kuin sisua verrataan kuminauhaan. Kuminauha venyy tarvittaessa, mutta ei sit\u00e4 kannata koko aikaa kire\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 eik\u00e4 kirist\u00e4\u00e4 liikaa. Nauha voi menn\u00e4 poikki tai l\u00f6ysty\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi. Piirtyk\u00f6\u00f6n mieliin kultakirjaimin, ett\u00e4 resilienssi psykologisena ominaisuutena on kyky\u00e4 palata ennalleen kuin kuminauha.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00c4lyk\u00e4s selvi\u00e4\u00e4 tilanteista, joihin viisas ei joudu.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":12315,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-12313","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/12\/11\/resilienssi\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2024-12-11T12:05:32+02:00\">11.12.2024<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/12\/11\/resilienssi\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/tulvamaisema-ii-ja-pyykkari-1876-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/tulvamaisema-ii-ja-pyykkari-1876-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/tulvamaisema-ii-ja-pyykkari-1876-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/11\/tulvamaisema-ii-ja-pyykkari-1876-1024x576.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12313"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12313"}],"version-history":[{"count":52,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12313\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12415,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12313\/revisions\/12415"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12313"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12313"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12313"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}