{"id":12186,"date":"2024-11-13T11:04:00","date_gmt":"2024-11-13T09:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=12186"},"modified":"2025-05-09T08:33:32","modified_gmt":"2025-05-09T05:33:32","slug":"vaasan-yliopiston-hiilijalanjalki-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/11\/13\/vaasan-yliopiston-hiilijalanjalki-2023\/","title":{"rendered":"Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lki 2023"},"content":{"rendered":"

Pient\u00e4 nousua on kuitenkin tapahtunut. Vuonna 2023 Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lki<\/a> oli noin 3,04 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Vuonna 2022 vastaava luku oli noin 2,98 tuhatta tonnia. Kasvua on kaksi prosenttia vuodessa. Ei kuulosta paljolta, mutta suunta on v\u00e4\u00e4r\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen toivotaan v\u00e4henev\u00e4n. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin toive on oikeutettu?<\/p>\n

Matkustamisesta aiheutuneet p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet vuodesta 2022 merkitt\u00e4v\u00e4sti: yli nelj\u00e4nneksell\u00e4. Olemme palanneet korona-aikaa edelt\u00e4viin matkustusm\u00e4\u00e4rin. Yliopiston tekemien hankintojen hiilijalanj\u00e4lki on kasvanut edellisest\u00e4 vuodesta l\u00e4hes nelj\u00e4 prosenttia. Taustalla on muun muassa se, ett\u00e4 kampusuudistuksessa remontoituihin tiloihin on hankittu paljon uusia huonekaluja.<\/p>\n

Yliopiston kiinteist\u00f6jen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat sen sijaan laskeneen noin kahdeksan prosenttia. T\u00e4m\u00e4 voi selitty\u00e4 kampusuudistuksen aikaansaamalla energiatehokkuuden lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4 tai remontin aikaisella pienemm\u00e4ll\u00e4 kulutuksella. K\u00e4sitys t\u00e4smentyy, kunhan saadaan t\u00e4m\u00e4n ja ensi vuoden p\u00e4\u00e4st\u00f6luvut.<\/p>\n

Viime vuonna (2023) p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat noin 511 kiloa yliopistolaista, opiskelijaa ja ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohden. Jotta t\u00e4m\u00e4n osaisi suhteuttaa johonkin, on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaisten kulutuksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilijalanj\u00e4lki vuonna 2021 <\/a>oli <\/a>7,7 tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja<\/a>. Siit\u00e4 511 kiloa on l\u00e4hes seitsem\u00e4n prosenttia. Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa, ett\u00e4 kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on ilmaistu kuin ne olisivat kaikki hiilidioksidia.<\/p>\n

\"\"Vaasan yliopiston laboratorioista, VEBIC:st\u00e4 ja Technobothniasta, syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t sek\u00e4 yliopiston pakettiauton p\u00e4\u00e4st\u00f6t kuuluvat scope 1 -luokkaan (n. 4 %). Yliopistokampuksen ja -kiinteist\u00f6jen s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n kulutus kuuluu scope 2 -luokkaan (n. 6 %). Leijonanosa, yli 90 prosenttia, yliopiston p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 kuuluu scope 3 -luokkaan.<\/p>\n

Suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6luokat vuonna 2023 olivat hankinnat (54 %) ja kiinteist\u00f6t (37 %). Niiden osuus p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 oli yhteens\u00e4 noin 90 prosenttia. Hankintoihin sis\u00e4ltyv\u00e4t muun muassa laitteet, huonekalut, toimistotarvikkeet ja tulostuspaperi. Kiinteist\u00f6jen p\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyiv\u00e4t rakennusten ja kampuksen yll\u00e4pidosta ja remontoinnista sek\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n, s\u00e4hk\u00f6n ja veden kulutuksesta. Matkustamisen osuus p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 vuonna 2023 oli noin kuusi prosenttia.<\/p>\n

On syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota kasvaneisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6kategorioihin: hankintoihin ja matkustamiseen. Hankintojen tarveharkinta ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointi ovat t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten saavuttamiseksi. Lentojen tarvetta ja korvaamista junalla my\u00f6s ulkomaanmatkoilla on syyt\u00e4 harkita huolellisesti.<\/p>\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan Vaasan yliopisto eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muukaan toimiva organisaatio saavuta hiilineutraaliutta. Suomalaisten yliopistojen yhteinen tavoite, hiilineutraalius vuoteen 2030 menness\u00e4, on karkaamassa k\u00e4sist\u00e4.<\/p>\n

Kompensaatiot, kuten metsityshankkeet ja metsien suojeluhankkeet (eli hiilensidonta), sek\u00e4 investoinnit kolmansien osapuolten energiatehokkuuteen tai uusiutuvaan energiaan ovat vihonviimeinen keino hiilineutraaliuden tavoittelussa. Ensisijaisia keinoja ovat omien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4ltt\u00e4minen ja v\u00e4hent\u00e4minen.<\/p>\n

Vaasan yliopisto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4, joka tarkoittaa tuuli-, aurinko- ja vesivoiman lis\u00e4ksi my\u00f6s ydinvoimaa. Kuvitellaanpa seuraavaa: itse tuottamalla uusiutuvaa energiaa (esim. ostamalla osuuksia tuulivoimayhti\u00f6st\u00e4) yliopisto voisi auttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kolmansien osapuolten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Aikaansaadulla v\u00e4hennyksell\u00e4 se voisi kompensoida omia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n houkuttelevuutta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuitenkin se, ett\u00e4 kaikkiin kompensaatiotapoihin liittyy suuria, ellei ylip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, taloudellisia ja muita ongelmia<\/a>.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien huutokaupassa<\/a> hiilidioksidiekvivalenttitonnin keskihinta oli vuonna 2023 noin 83 euroa. Siten Vaasan yliopiston vuoden 2023 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensointi maksaisi noin 250 000 euroa. T\u00e4m\u00e4 koskee siis vain vuotta 2023. Kaikkien muiden vuosien p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 olisi omat kompensaatiomaksunsa. Karkeasti voidaan arvioida, ett\u00e4 kymmeness\u00e4 vuodessa Vaasan yliopiston kompensaatiomaksuihin menisi kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Tuo summa olisi pois yliopiston ydinteht\u00e4vist\u00e4, tutkimuksesta ja opetuksesta. Siksi opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 onkin linjannut, ett\u00e4 yliopistoille my\u00f6nnettyj\u00e4 verovaroja ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kompensaatiomaksuihin.<\/p>\n

Itse olen jo aiemmin ehdottanut \u201dsis\u00e4ist\u00e4 kompensaatiota\u201d<\/a>. Sill\u00e4 ei rikottaisi ministeri\u00f6n kieltoa. Siin\u00e4 Vaasan yliopisto korvamerkitsisi osan omien sijoitustensa tuottoihin perustuvasta tutkimusrahoituksesta ESG-asioita (environmental, social and corporate governance<\/em>) edist\u00e4viin tai YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita<\/a> edist\u00e4viin hankkeisiin. T\u00e4llaisia hankkeita voi olla kaikilla edustamillamme tieteenaloilla (kauppatieteet, tekniikka, hallintotieteet, viestintieteet). Tutkimustoiminnan avulla yliopisto voi kasvattaa \u201dk\u00e4denj\u00e4lke\u00e4\u00e4n\u201d eli my\u00f6nteist\u00e4 vaikutusta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan.<\/p>\n

Toinen ehdottamani \u201dsis\u00e4isen kompensaation\u201d hanke on talvipy\u00f6r\u00e4ily\u00e4 tukemaan rakennettava py\u00f6r\u00e4talli. Se voisi lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 opiskelijoiden ett\u00e4 henkil\u00f6kunnan py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 kodin ja kampuksen v\u00e4lill\u00e4. Jos t\u00e4m\u00e4 toteutuisi, v\u00e4henisiv\u00e4t kodin ja kampuksen v\u00e4lisest\u00e4 liikkumisesta aiheuttavat p\u00e4\u00e4st\u00f6t, jotka kuuluvat scope 3 -luokkaan. Investoinnin suuruus voidaan laskennallisesti sitoa vuosittaisten kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen (esim. lentop\u00e4\u00e4st\u00f6jen) keskiarvoon.<\/p>\n

Tilastokeskuksen<\/a> mukaan Suomessa maank\u00e4ytt\u00f6sektorin (LULUCF: land use, land use change and forestry<\/em>) p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja poistumien summa vuonna 2023 oli -1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kyseinen sektori oli siis nettonielu. Se ei kuitenkaan riit\u00e4 kompensoimaan p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 Suomessa, vaan nielun pit\u00e4isi olla yli kolmikymmenkertainen: 40,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Sen verran olivat vuoden 2023 kasvihuonekaasujen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomessa. Pieni nettonielu on kiusallinen my\u00f6s yliopistojen kannalta, sill\u00e4 opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n muutaman vuoden takaisissa toiveissa yliopistojen p\u00e4\u00e4st\u00f6t olisivat siististi solahtaneet kansallisen hiilinielun uumeniin. T\u00e4m\u00e4 toive j\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin toteutumatta.<\/p>\n

Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lkilaskelma vuosilta 2022 ja 2023 on saatavilla suomeksi ja englanniksi kahdessa paikassa:<\/p>\n

1) Kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja vastuullisuus<\/p>\n

https:\/\/www.uwasa.fi\/fi\/yliopisto\/strategia-laatu-ja-arvot\/kestava-kehitys-ja-vastuullisuus<\/a><\/p>\n

2) Yliopiston avainluvut<\/p>\n

https:\/\/www.uwasa.fi\/fi\/yliopisto\/avainluvut<\/a><\/p>\n

Vaasan yliopistossa on vuosittain laskettu hiilijalanj\u00e4lki vuodesta 2019 alkaen. Laskenta on kehittynyt, eiv\u00e4tk\u00e4 eri vuosien laskelmat ole vertailukelpoisia. Kahtena viime vuotena Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lkilaskelma on tehty Hanselin Hankintapulssi-palvelun avulla.<\/p>\n

Hiilijalanj\u00e4lkilaskelma ei ole itsetarkoitus, vaan v\u00e4line, joka auttaa hahmottamaan, miten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Se auttaa m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n tarvittavia toimenpiteit\u00e4 ja seuraamaan niiden vaikutuksia. Vaasan yliopistolla on luonnosteltu kest\u00e4vyys- ja vastuullisuusohjelmaa vuosiksi 2025\u20132035.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeiset pari vuotta Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lki on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":12190,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-12186","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12186"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12186"}],"version-history":[{"count":127,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12186\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13146,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12186\/revisions\/13146"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12190"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12186"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12186"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12186"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}