Ajatusten, tunteiden ja tietoisuuden kokonaisuutta kutsutaan mieleksi. Kysymme ihmisilt\u00e4, mit\u00e4 heill\u00e4 on mieless\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 sinne on juolahtanut. Mielens\u00e4 voi pahoittaa, mutta sit\u00e4 voi my\u00f6s kevent\u00e4\u00e4. Sanotaan, ett\u00e4 asioista voi olla montaa mielt\u00e4. Mielt\u00e4\u00e4n voi my\u00f6s muuttaa.<\/p>\n
Mieli voidaan mielt\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaiseksi yksityiseksi, sis\u00e4iseksi maailmaksi, jossa sijaitsevat uskomuksemme, halumme, toiveemme, pelkomme ja muut mielentilamme. Mieli paikannetaan aineellisen maailman erityiseen osaan: ihmisen aivoihin.<\/p>\n
N\u00e4in ymm\u00e4rrettyn\u00e4 mieli on kirjaimellisesti sis\u00e4inen maailma: sen sijaan, ett\u00e4 silt\u00e4 puuttuisi sijainti, se on lukittuna kallomme sis\u00e4\u00e4n. N\u00e4in Adam Toon avaa kirjansa Mind as Metaphor: A Defence of Mental Fictionalism<\/em> (Oxford University Press 2023). Esittelen seuraavassa h\u00e4nen k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n ihmismielest\u00e4. Pid\u00e4n Toonin k\u00e4sityst\u00e4 valaisevana ja kiinnostavana, vaikkakaan en t\u00e4ysin ongelmattomana.<\/p>\n Toonin mukaan mieli \u2013 sik\u00e4li kuin se ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n sis\u00e4iseksi maailmaksi \u2013 on vertauskuva: hy\u00f6dyllinen fiktio, joka auttaa meit\u00e4 puhumaan itsest\u00e4mme ja muista ihmisist\u00e4.<\/p>\n Puhumme ihmisten uskomuksista, haluista, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, p\u00e4\u00e4ttelyst\u00e4, toiveista, peloista, tiedosta ja ymm\u00e4rryksest\u00e4 sek\u00e4 lukemattomista muista mielentiloista ja henkisist\u00e4 prosesseista. Liit\u00e4mme t\u00e4llaisia tiloja, tekoja ja prosesseja ihmisiin koko ajan pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 oikeastaan teemme. Viittaamme niihin selitt\u00e4\u00e4ksemme ja ennustaaksemme ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Jos tulisit keitti\u00f6\u00f6n ja n\u00e4kisit minun kurottelevan kahvikuppia, liitt\u00e4isit minuun koko joukon mielentiloja v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vaivalla \u2013 vaikka et olisi koskaan tavannut minua aiemmin etk\u00e4 tiet\u00e4isi minusta ja kahvinjuonnistani mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Puhumme siis ihmisist\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin heill\u00e4 olisi sis\u00e4inen maailma, johon heid\u00e4n uskomuksensa ja halunsa k\u00e4tkeytyv\u00e4t. Se on tarina, jota kerromme auttaaksemme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 ja heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Toonin mukaan tarina mielest\u00e4 ei ole kuitenkaan kirjaimellisesti tosi. Hieman teknisesti h\u00e4n ilmaisee, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 ei todellisuudessa ole p\u00e4\u00e4ns\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 representaatioita eli mielen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, jotka edustaisivat mielen ulkopuolista todellisuutta. Silti puhumme ik\u00e4\u00e4n kuin heill\u00e4 olisi sellaisia. On tietysti olemassa ulkoisia, julkisia representaatioita, kuten puhuttua ja kirjoitettua kielt\u00e4, kuvia, karttoja, kaavioita ja muuta sellaista. Kun puhumme mieless\u00e4 olevista ajatuksista, projisoimme t\u00e4m\u00e4n aineellisen maailman mielen sis\u00e4iseen maailmaan.<\/p>\n Osa ajatuksia k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 puheestamme on avoimesti vertauskuvallista. Puhumme vertauksin esimerkiksi, kun sanomme tekev\u00e4mme muistiinpanoja tai sanomme siirt\u00e4v\u00e4mme ik\u00e4v\u00e4n ajatuksen taka-alalle.<\/p>\n Toon puolustaa n\u00e4kemyst\u00e4, jota kutsutaan mentaaliseksi \ufb01ktionalismiksi. Sen ydinajatus on, ett\u00e4 puhe mielest\u00e4 ja mielentiloista voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4, vaikka se ei ole kirjaimellisesti totta. Perinteisen \u201drepresentationalistisen\u201d n\u00e4kemyksen mukaan mielt\u00e4 koskevat v\u00e4itteet, kuten \u201dMatti uskoo, ett\u00e4 bussi 4 menee Runsoriin\u201d, ovat totta, jos ne kuvaavat oikein mentaalista kokonaisuutta, kuten uskomuksia ja haluja, jotka kuuluvat henkil\u00f6n sis\u00e4iseen maailmaan. Sit\u00e4 vastoin mentaalisen \ufb01ktionalismin mukaan t\u00e4llaista sis\u00e4ist\u00e4 maailmaa ei ole olemassa.<\/p>\n Silti mentaalinen \ufb01ktionalisti voi ajatella, ett\u00e4 puheemme sis\u00e4isest\u00e4 maailmasta saattaa kaikesta huolimatta olla hy\u00f6dyllist\u00e4. Se auttaa meit\u00e4 tulkitsemaan Matin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, kuten sit\u00e4, miksi h\u00e4n hokee mieless\u00e4\u00e4n: \u201dBussi 4, bussi 4\u201d. Mentaalinen \ufb01ktionalisti voi menn\u00e4 viel\u00e4 pidemm\u00e4lle ja ehdottaa, ett\u00e4 kun ymm\u00e4rr\u00e4mme mielt\u00e4 koskevat ilmaukset oikein, huomaamme, ett\u00e4 ne voivat sittenkin ilmaista totuuksia. Nuo totuudet eiv\u00e4t kuitenkaan koske mentaalisten olioiden salaper\u00e4ist\u00e4 maailmaa, vaan jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 asioita, joita ihmiset sanovat ja tekev\u00e4t \u2013 kuten sit\u00e4, ett\u00e4 he aikoivat menn\u00e4 Runsoriin ja hyp\u00e4t\u00e4 bussiin 4.<\/p>\n My\u00f6s tieteellisille malleille on ominaista, ett\u00e4 ne esitt\u00e4v\u00e4t maailmaa pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 meit\u00e4 kuvittelemaan sen muuksi kuin se on. Niinp\u00e4 pinnan kuvitellaan olevan kitkaton, maapallon kuvitellaan olevan t\u00e4ydellinen pallo, talouden toimijoiden kuvitellaan olevan ihanteellisen rationaalisia ja niin edelleen. Vastaavalla tavalla suuri osa mielt\u00e4 koskevasta puheestamme liittyy siihen, ett\u00e4 kuvittelemme ihmisten olevan jotain muuta kuin ovat: kuvittelemme, ett\u00e4 heill\u00e4 on sis\u00e4inen maailman, johon k\u00e4tkeytyy uskomuksia ja toiveita.<\/p>\n Toonin mukaan mentaalisessa tilassa ei ole kyse siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme olisi erityinen representaatio eli edustus, esitys tai kuvaus. Sen sijaan mentaalinen tila viittaa k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Kyseinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen nimet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vertauskuvia, jotka on otettu julkisista symboleista, erityisesti puhutusta ja kirjoitetusta kielest\u00e4.<\/p>\n Miksi sitten puhua ihmisten mielist\u00e4 ja sis\u00e4isest\u00e4 maailmasta, jos niit\u00e4 ei ole olemassa? Fiktionalistin mukaan vertauskuvat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ilmaisuvoimaamme, ja niiden avulla voimme sanoa asioita, joita emme muuten voisi sanoa. Vertauskuvat voivat olla erityisen el\u00e4vi\u00e4 ja mieleenpainuvia ja ne synnytt\u00e4v\u00e4t monenlaisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mik\u00e4 rikastuttaa ymm\u00e4rryst\u00e4mme, mutta voi my\u00f6s johtaa harhaan.<\/p>\n N\u00e4kemys, ett\u00e4 mieli (sis\u00e4isen\u00e4 maailmana ja mentaalisena tilana) viittaa k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, voidaan kuitenkin problematisoida. Monet mentaaliset tilat n\u00e4kyv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4mme asentoina, liikkein\u00e4 ja tekoina. Voimme kuitenkin sanoa toinen toisillemme \u201dpenni ajatuksistasi\u201d, vaikka ajattelumme ei n\u00e4kyisi k\u00e4ytt\u00e4ytymisen\u00e4, ei edes mietteli\u00e4isyyten\u00e4 tai ajatuksiin vaipumisena. Sit\u00e4 paitsi sama mentaalinen tila voi liitty\u00e4 moneen eri k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen: Matti ja Maija voivat ajatella samaa, vaikka toinen kutoo ja toinen katsoo televisiota. Ehk\u00e4p\u00e4 pit\u00e4isikin sanoa, ett\u00e4 mieli voi viitata paitsi oletettuun tai todelliseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen my\u00f6s ajatteluun, tunteeseen ja toimintataipumukseen, joka ei aina konkretisoidu havaittavana k\u00e4ytt\u00e4ytymisen\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Miss\u00e4 mieli luuraa?<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":12084,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-12083","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"