On erilaisia kest\u00e4vyyden rajoja. Esittelen niit\u00e4 seuraavassa. Lopuksi kiinnit\u00e4n huomiota toiseen rajak\u00e4sitteiden kokonaisuuteen: kulttuurien v\u00e4lisiin rajoihin. Kest\u00e4vyyden rajoilla ja kulttuurisilla rajoilla on sek\u00e4 eroja ett\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n
Presidentti Paasikiven neuvosta aloittakaamme tosiasioiden tunnustamisesta; se on kaiken viisauden alku. Ihmiskunta ja koko sivilisaatiomme ovat t\u00e4ysin riippuvaisia biosf\u00e4\u00e4rimme elinvoimaisuudesta.<\/p>\n
Omalla toiminnallamme on niin suuri vaikutus maapallon tilaan, ett\u00e4 ajanjaksomme on nimetty antroposeeniksi, ihmisen aikakaudeksi.<\/p>\n
Johan Rockstr\u00f6min johtama tutkimusryhm\u00e4 (Stockholm Resilience Centre) on m\u00e4\u00e4ritellyt yhdeks\u00e4n planetaarista eli olemassaolomme kannalta kriittist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4 ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 raja-arvoa. Toimintamme vaikutusten tulisi pysy\u00e4 kyseisten raja-arvojen alapuolella, jotta ihmiskunnalla on elinmahdollisuuksia tulevaisuudessakin (Rockstr\u00f6m ym. 2009). Kriittiset tekij\u00e4t ovat luontokato, ilmastonmuutos, otsonikato, liiallinen maank\u00e4ytt\u00f6, pula makeasta vedest\u00e4, merten happamoituminen, liikalannoitus, ilman pienhiukkasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja saastuminen.<\/p>\n
Viidell\u00e4 rajalla \u2013 luontokadossa, saastumisessa, merten happamoitumisessa, liikalannoituksessa ja maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 \u2013 on Rockstr\u00f6min mukaan siirrytty turva-alueelta vaaravy\u00f6hykkeelle. Siell\u00e4 ekosysteemien eli eli\u00f6yhteis\u00f6jen ja niiden ymp\u00e4rist\u00f6n muodostamien toiminnallisten kokonaisuuksien vakautta on vaikea ennustaa. Nopeatkin romahdukset ovat mahdollisia.<\/p>\n
Planetaarisista tekij\u00f6ist\u00e4 luontokato ja ilmastonmuutos ovat erityisen kriittisi\u00e4. Niiden raja-arvojen ylittyminen voi aiheuttaa t\u00e4ysin ennakoimattomia muutoksia. Raja-arvojen oikea m\u00e4\u00e4rittely on kuitenkin vaikeaa.<\/p>\n
Yhdeks\u00e4n planetaarisen tekij\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 on paljon keskin\u00e4isriippuvaisuuksia, joita emme t\u00e4ysin tunne. Muutokset yhdess\u00e4 tekij\u00e4ss\u00e4 saattavat aiheuttaa ennustamattomia muutoksia toisissa.<\/p>\n
Siksi varovaisuus on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Meid\u00e4n tulisi pit\u00e4\u00e4 aiheuttamamme muutokset biosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isin\u00e4 ja vaarattomina.<\/p>\n
Kriittisimm\u00e4ksi tekij\u00e4ksi tutkijat arvioivat maapallon ravinnekiertojen h\u00e4iriintymisen. Ihmisen toiminta, erityisesti lannoitteiden tuotanto ja k\u00e4ytt\u00e4minen, aiheuttavat laajamittaista uhkaa meri- ja vesiekosysteemien tasapainolle.<\/p>\n
Toinen kriittisell\u00e4 tasolla oleva tekij\u00e4 on luontokato eli luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen. Maailman luonnons\u00e4\u00e4ti\u00f6n (WWF) Living Planet Indexiss\u00e4 seurattujen yli 4000 selk\u00e4rankaisen lajin yksil\u00f6m\u00e4\u00e4rien on havaittu pienentyneen keskim\u00e4\u00e4rin 60 prosentilla vuosien 1970 ja 2014 v\u00e4lill\u00e4 (WWF 2018). K\u00e4ynniss\u00e4 on kuudes sukupuuttoaalto, joka uhkaa lajien lis\u00e4ksi talouttamme, ruoantuotantoamme ja terveytt\u00e4mme. Suurimmat syyt el\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemiseen ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maank\u00e4yt\u00f6n muutokset.<\/p>\n
Toinen kest\u00e4vyyden rajoja koskeva hahmotus on Kate Raworthin esitt\u00e4m\u00e4 donitsimalli (Kate Raworth, Doughnut Economics: Seven Ways to Think Like a 21st-Century Economics<\/em>, White River Junction, VT: Chelsea Green Publishing, 2017, 9, 44; Donitsitaloustiede<\/em>, suom. Juha Pietil\u00e4inen, Helsinki: Terra Cognita, 2018). Donitsitaloudessa tuotannon ja kulutuksen riitt\u00e4vyys (engl. sufficiency<\/em>) on kahden rajan v\u00e4liin muodostuva keskialue. Alarajana on ihmisten tarpeiden riitt\u00e4v\u00e4 tyydytt\u00e4minen eli sosiaalinen minimi. Se liittyy YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteista erityisesti kahteen ensimm\u00e4iseen, k\u00f6yhyyden ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n poistamiseen, mutta toki muihinkin, kuten puhtaan veden saatavuuteen (tavoite 6). Donitsitalouden yl\u00e4rajana on puolestaan ekologinen kest\u00e4vyys: kasvi- ja el\u00e4inlajien monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden s\u00e4ilyminen (Linnanen ym. 2020, 12<\/a>). Yl\u00e4raja liittyy kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteista muun muassa 13:ta, 14:ta ja 15:ta, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4 ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n edellytyksi\u00e4 maalla ja vedess\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s donitsitalouden rajoissa on jonkin verran v\u00e4ljyytt\u00e4; niiss\u00e4kin on varoalue. Rajojen ylitys tai alitus ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heti aiheuta romahdusta ja totaalista tuhoa.<\/p>\n Planetaariset rajat sek\u00e4 donitsitalouden sosiaalinen minimi ja ekologinen kest\u00e4vyys ovat esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten Rooman klubin jo vuonna 1972 esille nostamia kasvun rajoja<\/a> on pyritty viime vuosina konkretisoimaan. Painopiste on ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyydess\u00e4. Donitsimalli tuo kuitenkin esiin, ett\u00e4 my\u00f6s sosiaalinen kest\u00e4vyys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kasvun rajat samoin kuin planetaariset rajat ja donitsimalli edustavat varoalueineen enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n toleranttia eli \u201dsallivaa\u201d rajak\u00e4sityst\u00e4. Keikahduspiste taas viittaa sellaiseen ekologiseen ylitykseen, joka saa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti aikaan ymp\u00e4rist\u00f6n tilassa paikallisen tai globaalin romahduksen. Toleranttien rajojen ylityksen j\u00e4lkeinen vaaravy\u00f6hyke p\u00e4\u00e4ttyy keikahduspisteeseen. Emme kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 etuk\u00e4teen, miss\u00e4 keikahduspiste tarkkaan ottaen sijaitsee ja miss\u00e4 romahdus alkaa. Vaaravy\u00f6hykkeell\u00e4 toimimiseen sis\u00e4ltyy siis aito riski.<\/p>\n Suomen kieless\u00e4 puhumme kasvun ja kest\u00e4vyyden rajoista. Englannin kieless\u00e4 kest\u00e4vyyden rajoista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kahta eri ilmausta: limits of sustainability<\/em> ja boundaries of sustainability<\/em>. K\u00e4sitteet liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti toisiinsa, mutta niiss\u00e4 korostuvat kest\u00e4vyyden eri puolet: ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyys ja sosiaalinen kest\u00e4vyys.<\/p>\n Limits of sustainability<\/em> viittaa ekologiseen rajaan, jonka sis\u00e4- tai alapuolella ekologinen j\u00e4rjestelm\u00e4 voi s\u00e4ily\u00e4 elinkelpoisena ilman pitk\u00e4aikaisia vaurioita. T\u00e4t\u00e4 koskevassa arvioinnissa kiinnitet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota luonnollisiin eli fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin raja-arvoihin. Ne m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ihmisen toiminta, kuten luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 tai saastuminen, on maapallolla mahdollista ilman tuhoisia seurauksia.<\/p>\n Limits of sustainability<\/em> korostaa siis m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 raja-arvoja, kuten sit\u00e4, kuinka paljon makean veden kulutusta ekosysteemit voivat siet\u00e4\u00e4 tai kuinka paljon hiilidioksidia ilmakeh\u00e4 voi ime\u00e4 itseens\u00e4 ennen kuin ilmastonmuutos muuttuu ihmiselle ja muille lajeille tuhoisaksi. Kest\u00e4vyyden rajana pidet\u00e4\u00e4n esimerkiksi alle kahden asteen l\u00e4mp\u00f6tilan nousua esiteolliseen aikaan verrattuna. T\u00e4m\u00e4 mainitaan Pariisin ilmastosopimuksessa (2015)<\/a>.<\/p>\n Ekologiset raja-arvot on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja asettaa oletettujen keikahduspisteiden alapuolelle. Raja-arvot ovat siis ihmisen m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4, mutta ne koskevat luonnonilmi\u00f6it\u00e4, jotka ovat ihmisen tahdosta riippumattomia. Raja-arvoja voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 riskiarvion mukaan kerroksina, esimerkiksi vaaralliselle, kasvaneen riskin tasolle ja kriittiselle, korkean riskin alueelle (Steffen ym. 2015). Keikahduspisteeseen p\u00e4\u00e4tyminen johtaa romahdukseen hyv\u00e4st\u00e4 tahdosta huolimatta.<\/p>\n Turva-alueiden ja vaaravy\u00f6hykkeiden korostamisen t\u00e4rkeys on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Ihminen tarvitsee reaktioaikaa tuhoisan toimintansa jarruttamiseen ja lopettamiseen. Titanicilla j\u00e4i j\u00e4\u00e4vuorihavainnon j\u00e4lkeen liian lyhyt reaktioaika. Vaaravy\u00f6hykkeell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vauhtia hidastaa ja k\u00e4\u00e4nty\u00e4 turvallisille vesille.<\/p>\n Boundaries of sustainability<\/em> -tyyppi\u00e4 olevat rajat ovat puolestaan k\u00e4sitteellisi\u00e4 viitekehyksi\u00e4, joilla hahmotetaan ihmisen toiminnan sosiaalisia turvarajoja ja -alueita. Kyseess\u00e4 ovat raja-arvot, joiden turvallisella puolella yhteiskunnan oletetaan v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4n kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kehityksen. Boundaries of sustainability<\/em> korostaa siis kest\u00e4vi\u00e4 yhteiskunnallisia toimintalinjoja ja ongelmien ennaltaehk\u00e4isy\u00e4.<\/p>\n \u00c4skett\u00e4in solmittu YK:n Tulevaisuussopimus (2024)<\/a> korostaa turva-alueiden ja vaaravy\u00f6hykkeiden tunnistamisen t\u00e4rkeytt\u00e4. Tulevaisuussopimus vahvistaa aiemmat YK:ssa sovitut tavoitteet, kuten kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoiteohjelman (2016)<\/a>. Sopimuksessa ilmaistaan vahva huoli ilmastonmuutoksesta ja erityisesti sen vaikutuksista haavoittuvimpiin maihin. Lis\u00e4ksi todetaan, ett\u00e4 nykyinen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hennystahti on liian hidas.<\/p>\n Vertailun vuoksi on hy\u00f6dyllist\u00e4 panna merkille toinen rajojen ideaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 teema. Eri kulttuurienkin v\u00e4lill\u00e4 sanotaan olevan rajoja. Niill\u00e4 viitataan muun muassa normien, tapojen, perinteiden, uskomusten ja kielten eroihin. Kulttuurisilla rajoilla jotkut n\u00e4kev\u00e4t olevan vaaravy\u00f6hykkeisiin rinnastettavan \u201dmurtovesialueen\u201d: alueen, jolla yksi kulttuuri ja perinne asteittain p\u00e4\u00e4ttyy ja sekoittuu toiseen ja jonka toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toinen kulttuuri alkaa.<\/p>\n Kulttuurien sekoittumista ja kulttuuristen vaikutteiden siirtymist\u00e4 kulttuurista toiseen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pidet\u00e4 ongelmallisena, saati vaarallisena, vaan pikemmin suotavana. N\u00e4in saattavat ajatella erityisesti globalisaatioon my\u00f6nteisesti suhtautuvat. Kuitenkin er\u00e4iss\u00e4 tapauksissa eri kulttuurien edustajat saattavat haluta pit\u00e4yty\u00e4 visusti omalla alueellaan ja omassa perinteess\u00e4\u00e4n, jotta kulttuurit eiv\u00e4t sekoittuisi tai, mik\u00e4 pahempaa, toinen kulttuuri nielaisisi toista. On siis ik\u00e4\u00e4n kuin kulttuurienkin v\u00e4lill\u00e4 olisi keikahduspisteit\u00e4, johon p\u00e4\u00e4tyminen on kulttuurille tuhoisaa.<\/p>\n T\u00e4llainen k\u00e4sitys on kuitenkin ongelmallinen. Siihen sis\u00e4ltyy er\u00e4\u00e4nlainen \u201dkaltevan tason\u201d (slippery slope<\/em>) oletus: jokin tapahtuma tai p\u00e4\u00e4t\u00f6s johtaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johonkin toiseen tapahtumaan tai p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Ei ole kuitenkaan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jostain tavasta tai perinteest\u00e4 luopuminen tai jonkin normin, esimerkiksi k\u00e4yt\u00f6s- tai pukeutumisnormin, h\u00f6llent\u00e4minen johtaisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koko kulttuurin hylk\u00e4\u00e4miseen ja romahtamiseen. On siis j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 olla kulttuuristen keikahduspisteiden suhteen agnostikko tai jopa kielt\u00e4j\u00e4, vaikka vakaasti uskoisikin ekologisten ja sosiaalisten keikahduspisteiden olemassaoloon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u2019Raja\u2019 on monimerkityksinen sana. Rajoista puhutaan my\u00f6s, kun kest\u00e4vyytt\u00e4 mallinnetaan.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":11967,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-11965","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"