{"id":11882,"date":"2024-09-18T12:07:36","date_gmt":"2024-09-18T09:07:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=11882"},"modified":"2025-02-23T11:02:44","modified_gmt":"2025-02-23T09:02:44","slug":"yliopistojen-yhteiskunnallinen-vaikuttavuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/09\/18\/yliopistojen-yhteiskunnallinen-vaikuttavuus\/","title":{"rendered":"Yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus"},"content":{"rendered":"

Aloittakaamme sen selvitt\u00e4minen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4, sill\u00e4 siell\u00e4kin yliopistojen vaikuttavuus mainitaan. Jos lakiteksti voi olla ylev\u00e4, niin sellainen on yliopistolaki<\/a>. Katsopa pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 kaksi: \u201dYliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 vapaata tutkimusta sek\u00e4 tieteellist\u00e4 ja taiteellista sivistyst\u00e4, antaa tutkimukseen perustuvaa ylint\u00e4 opetusta sek\u00e4 kasvattaa opiskelijoita palvelemaan is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa\u201d. Eik\u00f6 olekin ylev\u00e4sti sanottu: palvella is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa? Ajatuksena on, ett\u00e4 opiskelijan ei tulisi opiskella vain itse\u00e4\u00e4n tai omaa ty\u00f6uraansa varten, vaan t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 tulisi olla Suomi ja ihmiskunta.<\/p>\n

Laki tarkentaa t\u00e4t\u00e4 seuraavasti: \u201dTeht\u00e4vi\u00e4\u00e4n hoitaessaan yliopistojen tulee edist\u00e4\u00e4 elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta\u201d.<\/p>\n

Laissa mainitaan siis yhteiskunnallinen vaikuttavuus yhten\u00e4 yliopistojen keskeisist\u00e4 tavoitteista. Tutkimuksen ja koulutuksen avulla voi vaikuttaa yhteiskuntaan tuhannella ja yhdell\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Antaisiko laki ev\u00e4styst\u00e4 siihen, miten yhteiskunnallisen vaikuttavuus tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4? Yliopistolain \u00a7 49 mukaan \u201dopetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 yliopistoille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus sek\u00e4 muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella\u201d. Vaikuttavuus on siis yksi yliopistorahoituksen perusteista. Lis\u00e4ksi \u00a7 87 mukaan \u201dyliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sek\u00e4 taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta\u201d. Vaikuttavuus on siis my\u00f6s yksi yliopistojen itsearvioinnin kohteista.<\/p>\n

N\u00e4in vaikuttavuus kytket\u00e4\u00e4n yliopistojen tutkimus-, koulutus- ja sivistysteht\u00e4v\u00e4\u00e4n sek\u00e4 yliopistojen vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa. Laki ei kuitenkaan varta vasten m\u00e4\u00e4rittele, mit\u00e4 yliopistojen vaikuttavuus tarkoittaa. Vastuu siirtyy kuulijalle kuten silloin, kun savolainen puhuu.<\/p>\n

My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 annoin nyt turhan pid\u00e4kkeett\u00f6m\u00e4n kuvan siit\u00e4, mit\u00e4 yliopistojen vaikuttavuudella tarkoitetaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhteiskunnallista vaikuttavuutta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa yliopistojen johdon ja opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n edustajien vuosittaisissa tapaamisissa. Ministeri\u00f6 ohjeistaa yliopistoja monin tavoin ja pyyt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 raportoimaan toiminnastaan ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan niin sanallisesti kuin eri tunnuslukujen, kuten valmistuneiden ty\u00f6llistymisen ja urakehityksen, avulla.<\/p>\n

Tuore tarjokas yliopistojen vaikuttavuuden viitekehykseksi on k\u00e4denj\u00e4ljen k\u00e4site. K\u00e4denj\u00e4lki on t\u00e4ss\u00e4 vertauskuva ja jalanj\u00e4ljen vastakohta. Jalat tallovat ja k\u00e4det hoitavat. T\u00e4llainen ajatus on kaikessa yksinkertaisuudessaan jalanj\u00e4ljen ja k\u00e4denj\u00e4ljen vertauskuvien taustalla. Hiilijalanj\u00e4lki kertoo toiminnan ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t. K\u00e4denj\u00e4lki taas kertoo toiminnan my\u00f6nteisist\u00e4 vaikutuksista.<\/p>\n

Yliopistojen my\u00f6nteiset vaikutukset liittyv\u00e4t ensinn\u00e4kin siihen, mik\u00e4 lain mukaan on yliopistojen teht\u00e4v\u00e4. Olemme jo todenneet, ett\u00e4 niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tutkitun tiedon lis\u00e4\u00e4minen sek\u00e4 valveutuneiden ja vastuuntuntoisten kansalaisten kasvattaminen. Siin\u00e4 onnistuminen on osa yliopistojen k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 eli positiivista vaikutusta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan. Juuri t\u00e4h\u00e4n liittyy yliopistolain yl\u00e4rekisteriin kohoava \u00e4\u00e4ni: \u201dkasvattaa opiskelijoita palvelemaan is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa\u201d.<\/p>\n

Kuten arvata saattaa, t\u00e4ss\u00e4 ei ole kuitenkaan kaikki, vaan ymm\u00e4rryst\u00e4 yliopistojen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta voidaan rikastuttaa arvioimalla sit\u00e4 muun muassa seuraavista n\u00e4k\u00f6kulmista:<\/p>\n

    \n
  1. Tulos- ja prosessin\u00e4k\u00f6kulmat: mit\u00e4 vaikutuksia yliopistot saavat aikaan ja mill\u00e4 tavalla?<\/li>\n
  2. Suunnittelu- ja toteutusn\u00e4k\u00f6kulmat: millaisia tavoitteita tutkimus- ja koulutustoiminnalle sek\u00e4 yliopistojen yhteisty\u00f6lle eri tahojen kanssa asetetaan ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yliopistot toteuttavat noita tavoitteita k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/li>\n
  3. Arviointi- ja kehitysn\u00e4k\u00f6kulmat: miten yliopistojen toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mit\u00e4 kehitysteht\u00e4vi\u00e4 ja -suuntia yliopistoille annetaan?<\/li>\n<\/ol>\n

    N\u00e4iden n\u00e4k\u00f6kulmien lis\u00e4ksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkastelua voidaan tarkentaa eri aihealueisiin. Sellaisia ovat esimerkiksi tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.<\/p>\n

    Nyky\u00e4\u00e4n tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tapana kehyst\u00e4\u00e4 YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteilla. T\u00e4ll\u00f6in yliopistojen teht\u00e4v\u00e4ksi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n palvella maailman pelastamista: sit\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteissa mainittuja suuria maailmanlaajuisia uhkia ja ep\u00e4kohtia kyett\u00e4isiin poistamaan tai lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

    Tutkimuksen vaikuttavuutta arvioitaessa voidaan kysy\u00e4 esimerkiksi, miten uusi tieto, uudet tiedejulkaisut ja yliopiston asiantuntijoiden puheenvuorot vaikuttavat eri ihmisiin ja organisaatioihin. Yliopiston asiantuntijoiden julkisilla esiintymisill\u00e4 ja toiminnalla esimerkiksi yrityksiss\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 voi olla vaikutusta moniin asioihin, my\u00f6s poliittisiin ja taloudellisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

    Tutkimus vaikuttaa yliopistoon itseens\u00e4kin. Uudet tutkimustulokset valuvat koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6ihin ja ohjaavat tulevien tutkimushankkeiden suunnittelua.<\/p>\n

    Koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota esimerkiksi koulutussis\u00e4lt\u00f6jen relevanssiin ja oppimistuloksiin sek\u00e4 siihen, millaisissa rooleissa ja teht\u00e4viss\u00e4 valmistuneet maisterit ja tohtorit toimivat yhteiskunnassa.<\/p>\n

    Yliopistokoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on ensinn\u00e4kin se, ett\u00e4 opiskelijoiden saamilla tiedoilla ja taidoilla, mukaan lukien yhteisty\u00f6- ja esiintymistaidot, on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eri ty\u00f6paikoilla ja organisaatioissa. N\u00e4m\u00e4 tiedot ja taidot voivat tukea eri yhteis\u00f6jen inhimillist\u00e4 ja taloudellista kukoistusta.<\/p>\n

    Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta vahvistaa viestint\u00e4 ja tiedotus. Tiedeviestinn\u00e4n keskeisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tiedon v\u00e4litt\u00e4minen paitsi toisille asiantuntijoille my\u00f6s suurelle yleis\u00f6lle. T\u00e4h\u00e4n liittyy tieteen popularisointi sek\u00e4 tutkimukseen perustuvan tiedon k\u00e4ytt\u00f6 poliittisessa ja taloudellisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

    Tutkimuksella ja koulutuksella voi olla my\u00f6s taide- ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4 vahvistava vaikutus. Tiede voi innoittaa taiteilijoita, ja akateemisella koulutuksella on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 monenlaisissa kulttuurialan teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

    Erilaisten tietojen ja taitojen lis\u00e4ksi yliopistokoulutus voi parhaimmillaan vahvistaa kulttuurin jalointa vaikutusta: syd\u00e4men sivistyst\u00e4 eli eettist\u00e4 tilannetajua ja kyky\u00e4 ottaa toinen ihminen ja luonto huomioon. T\u00e4ll\u00e4 voi olla suuri yhteiskunnallinen merkitys. Silti harvoin, jos koskaan, kuulee viitattavan syd\u00e4nten sivist\u00e4miseen. Vaasan yliopistolla on sent\u00e4\u00e4n syd\u00e4n graafisena tunnuksenaan.<\/p><\/blockquote>\n

    Oma aihealueensa yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa on yliopistojen tutkimus- ja kehityshankkeet yritysten ja muiden organisaatioiden, kuten kuntien ja j\u00e4rjest\u00f6jen, kanssa. Hankeyhteisty\u00f6n vaikutuksia voivat olla esimerkiksi uudet innovaatiot, uudet ty\u00f6paikat ja talouskasvu.<\/p>\n

    Yhteisty\u00f6t\u00e4 ovat my\u00f6s yritysten ja muiden organisaatioiden antamat opinn\u00e4ytteiden aiheet ja ulkopuolisella rahoituksella rahoitetut professuurit. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4professorien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on lis\u00e4t\u00e4 yliopistoissa vuorovaikutusta, opetusta ja tutkimusta sellaisilla aihealueilla, joilla yhteiskunta erityisesti tarvitsee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta.<\/p>\n

    Yliopistojen ja yritysten yhteisty\u00f6n taustalla on my\u00f6s se, ett\u00e4 yliopistot lis\u00e4\u00e4v\u00e4t alueensa elinvoimaa ja verotuloja. Siksi Sein\u00e4jokikin haluaisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 yliopistokaupungiksi. Yliopisto tuo alueelle paitsi opiskelijoita my\u00f6s palveluja ja ty\u00f6paikkoja. Moni yritys toimii mieluiten yliopistokaupungissa, mik\u00e4 johtuu niin ty\u00f6voiman saatavuudesta kuin elinkeino- ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4n vireydest\u00e4kin.<\/p>\n

    Er\u00e4s yliopistojen vaikuttavuuden ulottuvuus liittyy DEI-n\u00e4k\u00f6kulmaan (diversity<\/em>, equity<\/em>, inclusion<\/em>), josta voidaan tarkastella sek\u00e4 koko yhteiskuntaa ett\u00e4 yliopistoa itse\u00e4\u00e4n. Tutkimus, koulutus ja yliopistojen harjoittama yhteisty\u00f6 eri toimijoiden kanssa voivat tukea monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallistamisen (mukaan ottamisen, syrjim\u00e4tt\u00f6myyden) toteutumista eri sektoreilla ja eri ammateissa. Yliopistokoulutus voi lis\u00e4t\u00e4 sosiaalista tasa-arvoa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ammattien sukupuolisegregaatiota. Paino on voi-sanalla. Suomessa jakolinjat naisten ja miesten alojen v\u00e4lill\u00e4 ovat edelleen suuret.<\/p>\n

    Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on my\u00f6s niiden tuoma ymm\u00e4rrys ilmastonmuutoksen ja muiden ymp\u00e4rist\u00f6katastrofien, kuten lajikadon, vakavuudesta ja hillinn\u00e4n t\u00e4rkeydest\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyys on osa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sivistyneen ihmisen tiedollista ja taidollista, mutta my\u00f6s asenteita koskevaa p\u00e4\u00e4omaa.<\/p>\n

    V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin olemme t\u00e4ss\u00e4 oppineet, ett\u00e4 yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on sekava vyyhti erilaisia toivottavia ja tavoiteltavia asioita. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on siis selv\u00e4sti normatiivinen k\u00e4site. Se ei koske vain sit\u00e4, miten yliopistot tosiasiassa vaikuttavat yhteiskuntaan vaan my\u00f6s sit\u00e4, miten yliopistojen toivottaisiin vaikuttavan. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen puoli on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin poliittinen ja arvoperustainen. Niinp\u00e4 vastauksia siihen, millaisia vaikutuksia yliopistoilla tulisi olla, on monia erilaisia.<\/p>\n

    Vanhan koulukunnan akateemikot saattoivat ajatella, ett\u00e4 yliopistojen parasta ja perustelluinta yhteiskunnallista vaikuttavuutta on se, ett\u00e4 tutkijat ja opettajat tekev\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4 mahdollisimman hyvin. Samassa hengess\u00e4 moni nyky-yliopistolainen huokaa, ett\u00e4 yhteiskunnallisen vaikuttavuuden alue vain paisuu ja paisuu, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n tunnu riitt\u00e4v\u00e4n, kun tutkijan tai opettajan pit\u00e4isi olla superverkostoituja, yritysyhteisty\u00f6n moottori ja median lempilapsi.<\/p>\n

    T\u00e4h\u00e4n liittyy toinenkin kriittinen n\u00e4k\u00f6kulma yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Sen mukaan pit\u00e4\u00e4 muistaa my\u00f6s tiedon itseisarvo. Tieteellinen tutkimus ja sen avulla saavutettu tieto voi olla arvokasta ja kiinnostavaa, vaikka se ei edes v\u00e4lillisesti palvelisi mit\u00e4\u00e4n taloudellista tai yhteiskunnallista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ihmisi\u00e4 kiinnostaa esimerkiksi maailmankaikkeuden synty, vaikka kosmologian tuloksilla ei olisi yritysyhteisty\u00f6lle tai politiikkasuosituksille tuon taivaallista annettavaa.<\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Yhteiskunnallinen vaikuttavuus tuntuu ensi alkuun kovin utuiselta ja hahmottomalta jutulta.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":11909,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-11882","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11882"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11882"}],"version-history":[{"count":87,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11882\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12898,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11882\/revisions\/12898"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11909"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11882"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11882"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11882"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}