{"id":11794,"date":"2024-08-07T12:05:07","date_gmt":"2024-08-07T09:05:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=11794"},"modified":"2024-09-04T14:40:51","modified_gmt":"2024-09-04T11:40:51","slug":"aika-laittaa-tulevaisuus-kuntoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/08\/07\/aika-laittaa-tulevaisuus-kuntoon\/","title":{"rendered":"Aika laittaa tulevaisuus kuntoon"},"content":{"rendered":"<p>Kes\u00e4 on t\u00e4ynn\u00e4 kulttuuria ja tapahtumia, konsertteja, teatteria ja keskustelutilaisuuksia. Yksi niist\u00e4 on <a href=\"https:\/\/wasafuturefestival.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Wasa Future Festival<\/a>. Monikielisen tapahtuman tunnuslause on \u201dTime to get the future in order!\u201d, \u201dOn aika laittaa tulevaisuus kuntoon\u201d. Siihen kiinnittyi oma huomioni, vaikka tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lauseeseen paljon painoa panneet.<\/p>\n<p>Tulevaisuusfestivaalin k\u00e4vij\u00e4 saattaa ajatella, ett\u00e4 saahan sit\u00e4 yritt\u00e4\u00e4: laittaa tulevaisuus kuntoon. Teht\u00e4v\u00e4 ei ole helppo, vaan vaikea, ellei mahdoton. Omaakin el\u00e4m\u00e4\u00e4 on vaikea hallita, saati sitten kokonaisen seutukunnan, maan tai planeetan tulevaisuutta.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi k\u00e4sitys siit\u00e4, millainen tulevaisuus on, kun se on kunnossa, on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin poliittinen ja arvoperustainen. Niinp\u00e4 vastauksia siihen, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 ja mit\u00e4 pit\u00e4isi tapahtua, jotta tulevaisuus saataisiin kuntoon, on monia erilaisia.<\/p>\n<p>Moni toiminnan ihminen kiirehtii jo ojentamaan n\u00e4in ajattelevaa. El\u00e4m\u00e4n ja tulevaisuuden hallitsemattomuuden korostaminen ei auta mit\u00e4\u00e4n. Sen sijaan tarvitaan yksil\u00f6it\u00e4 ja yhteis\u00f6j\u00e4, jotka uskaltavat yritt\u00e4\u00e4 ja suuntautuvat vahvasti tulevaisuuteen. Ei j\u00e4\u00e4d\u00e4 tumput suorina odottamaan, mit\u00e4 tulevaisuus tuo, vaan pyrit\u00e4\u00e4n itse aktiivisesti vaikuttamaan siihen!<\/p>\n<p>T\u00e4llainen aktiivinen optimismi saattaa kuulostaa touhotukselta ja toiveajattelulta. Optimismin puolustukseksi voidaan kuitenkin vedota siihen, ett\u00e4 ihmiskunnan suuriin haasteisiin vastaaminen vaatii sit\u00e4. Sellaisia haasteita ovat ilmastonmuutos ja lajikato sek\u00e4 monet yhteiskunnalliset ongelmat, joita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi <a href=\"https:\/\/www.ykliitto.fi\/kestava-kehitys\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteissa<\/a>. Tavoitteiden saavuttamiseksi voi olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 on olemassa niit\u00e4, joiden mielest\u00e4 on aika laittaa tulevaisuus kuntoon. Tekemisen halun lis\u00e4ksi tarvitaan tietysti tietoa ja taitoa, tuuriakin, jotta osattaisiin tehd\u00e4 oikeita asioita oikeaan aikaan eik\u00e4 pahennettaisi tilannetta.<\/p>\n<p>Vanhan sanonnan mukaan maito kaatui jo. Se tarkoittaa, ett\u00e4 jos vahinko on tapahtunut, niin pit\u00e4\u00e4 katsoa eteenp\u00e4in, korjata se, mik\u00e4 on korjattavissa, ja pyrki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n asiat paremmin eik\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 voivottelemaan. N\u00e4in ajattelevien kanssa hengenheimolaisuutta voivat tuntea \u201dAika laittaa tulevaisuus kuntoon\u201d -tyypit.<\/p>\n<p>Sanotaan my\u00f6s, ett\u00e4 tehty\u00e4 ei saa tekem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Omat tapansa voi sent\u00e4\u00e4n luvata parantaa ja voi yritt\u00e4\u00e4 huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 vastaisuudessa toimii oikein. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten siin\u00e4 onnistuu.<\/p>\n<p>Aikaa on tapana verrata joen virtaan, mutta vastaako vertausta mik\u00e4\u00e4n todellisuudessa? Ilmeisestik\u00e4\u00e4n aika ei ole mit\u00e4\u00e4n aineellista, joka virtaisi kuin vesi. Vesi virtaa maa-ainesten muodostamassa uomassa, mutta miss\u00e4 aika virtaa? Avaruudessako? Onko siis aika todellisuuden ulottuvuus, johon liittyy jotain, jonka yrit\u00e4mme tavoittaa virtaamisen metaforalla? Vai johtaako metafora meit\u00e4 harhaan? T\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4miseksi on syyt\u00e4 tutustua virtaamisvertauksen alkuper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Herakleitos Efesolainen (n. 535\u2013475 eaa.) oli kreikkalainen luonnonfilosofi, yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 Sokrateen (n. 469\u2013399 eaa.) edelt\u00e4jist\u00e4. Herakleitos katsoi, ett\u00e4 aineellisessa todellisuudessa ei voi olla mit\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 moni lukijanikin voisi hyv\u00e4ksy\u00e4 aineen pysym\u00e4tt\u00f6myyden ajatuksen. Herakleitoksen mukaan vain muutos on todellista ja pysyv\u00e4isyys harhaa. Kaikki on liikkeess\u00e4, kuten h\u00e4nen tunnetuimmassa ajatelmassaan sanotaan: \u201dKaikki virtaa, mik\u00e4\u00e4n ei pysy paikallaan\u201d. Herakleitos tunnetaan my\u00f6s k\u00e4sityksest\u00e4, ett\u00e4 samaan virtaan ei voi astua kahdesti, sill\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 astuja kuin virtakaan ei pysy samana. Herakleitoksen mukaan \u201dme sek\u00e4 astumme ett\u00e4 emme astu samoihin jokiin, olemme ja emme ole\u201d. N\u00e4m\u00e4 lausumat ovat v\u00e4littyneet meille Platonin kirjoituksista. Platon itse sanoo, ett\u00e4 \u201dkaikki liikkuu\u201d (<em>Kratylos<\/em> 402a).<\/p>\n<p>Toinen antiikissa tunnettu aikaa koskeva k\u00e4sitys on aivan vastakkainen. Parmenides Elealainen (n. 520 \u2013 n. 450 eaa.) katsoi, ettei aikaa eik\u00e4 liikett\u00e4 ole olemassa, koska todellisuuden pysyv\u00e4t muodot ovat ikuisia ja matemaattisia. Ajan ja liikkeen olemassaoloa koskeva ep\u00e4ily ei kuitenkaan ole koskaan saanut suurta yleis\u00f6\u00e4 haltioihinsa. Abstraktin ajattelun ammattilaiset, kuten matemaatikot ja loogikot, saattavat ajatella, ett\u00e4 heid\u00e4n tutkimansa asiat ovat ajattomia. Se on kuitenkin eri asia kuin k\u00e4sitys, ett\u00e4 aika ja liike ovat ep\u00e4todellisia.<\/p>\n<p>Palatkaamme virtaamisvertaukseen. Er\u00e4s ajassa olemisen piirre, jota vertaus yritt\u00e4\u00e4 tavoittaa, on seuraavanlainen: Jos ajattelemme liikett\u00e4mme avaruuden kolmessa ulottuvuudessa \u2013 korkeudessa, leveydess\u00e4 ja syvyydess\u00e4 \u2013 niin voimme todeta, ett\u00e4 meill\u00e4 on mahdollisuus vaikuttaa liikkeeseen. On mahdollista (ainakin suhteellisessa mieless\u00e4) pys\u00e4hty\u00e4, olla menem\u00e4tt\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n, pysy\u00e4 paikallaan. Aika on erilainen. Se virtaa koko ajan ja pys\u00e4htyminen siin\u00e4 on mahdotonta. Kuolemassa yksil\u00f6n aika p\u00e4\u00e4ttyy ainakin h\u00e4nen subjektiivisen aikakokemuksensa merkityksess\u00e4.<\/p>\n<p>Aika jaetaan menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. T\u00e4m\u00e4 jako ei kuitenkaan ole muuttumaton, vaan se, mik\u00e4 sis\u00e4ltyy nykyhetkeen, vaihtuu jatkuvasti niin, ett\u00e4 uusi sis\u00e4lt\u00f6 tulee ik\u00e4\u00e4n kuin tulevaisuudesta nykyisyyteen ja vanha sis\u00e4lt\u00f6 taas muuttuu menneisyydeksi. Jos kuvittelemme maailmanhistorian aikajanaksi, jolle kaikki tapahtumat sijoittuvat, niin nykyhetki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liikkuvan janalla yhteen suuntaan ja me nykyhetken mukana.<\/p>\n<p>N\u00e4in ollen vaikka \u2019nyt\u2019 on ajallinen m\u00e4\u00e4re, se ei ole ajan osa, jos ajalla tarkoitetaan kestoa. Kokemuksellinen nykyhetki voi toki olla kestollinen. Silti voidaan ajatella, ett\u00e4 nykyhetki on vain raja, joka erottaa aikaisemman ja my\u00f6hemm\u00e4n. Onko siis todellisuus olemassa vain tuossa kestottomassa hetkess\u00e4? Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 voi tuntua oikealta ajatella juuri n\u00e4in ja pit\u00e4\u00e4 kaikkea muuta jonakin, jota muistamme tai jota ennakoimme. Toisaalta tuntuisi omituiselta, ett\u00e4 kosketuksemme todellisuuteen olisi vain silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksellinen. Asiaa ehk\u00e4 hieman helpottaa, jos ajattelemme, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 ei ole vain yksi silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys vaan monta eiv\u00e4tk\u00e4 havainnonsis\u00e4ll\u00f6t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaihdu kovin nopeasti.<\/p>\n<p>Er\u00e4s ajan filosofian suuri kysymys on, onko tapahtumien jakautuminen menneisyyteen kuuluviin, nykyisiin ja tulevaisuuteen kuuluviin todellisuuden itsens\u00e4 ominaisuus vai perustuuko se vain meid\u00e4n subjektiiviseen n\u00e4k\u00f6kulmaamme. J\u00e4lkimm\u00e4isen n\u00e4k\u00f6kannan tunnetuin edustaja on Kant, jonka mukaan aika on ihmisten ajattelun apriorinen eli ennalta annettu toimintapa.<\/p>\n<p>Kuitenkin jo Augustinus katsoi, ett\u00e4 ajan mittaaminen perustuu inhmisen kykyyn ennakoida tulevaa, muistaa mennytt\u00e4 ja olla tietoinen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti havaittavasta nykyhetkest\u00e4. Ajan osat ovat siten olemassa mieless\u00e4, ja aika on todellista er\u00e4\u00e4nlaisena tietoisuuden sis\u00e4isen\u00e4 ulottuvuutena.<\/p>\n<p>Jo antiikissa pohdittiin, mik\u00e4 on tulevaisuuden kontingentteja (eli ei-v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4) tapahtumia koskevien lauseiden totuusarvo. Voidaan n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 sellaiset lauseet ovat \u201dAika laittaa tulevaisuus kuntoon\u201d -ajattelutavan koetinkivi. Jotkut sanovat, ett\u00e4 tulevaisuuden kontingentteja tapahtumia koskevien lauseiden totuusarvo on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen.<\/p>\n<p>Aristoteles katsoi, ett\u00e4 tosiseikat ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 silloin, kun ne tapahtuvat. Jos esimerkiksi istut t\u00e4t\u00e4 lukiessasi, niin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 istut, koska et voi yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 istua ett\u00e4 seist\u00e4. Aristoteles keskustelee t\u00e4st\u00e4 <em>Tulkinnasta<\/em>-teoksessaan ja tarkastelee esimerkkilausetta \u201dHuomenna tapahtuu meritaistelu\u201d (<em>De int.,<\/em> 9, 19a30). Jos huomenna puhkeaa meritaistelu, vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 kyseinen lause on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tosi jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n. N\u00e4ytt\u00e4isi siis silt\u00e4, ett\u00e4 jos hyv\u00e4ksymme tulevaisuuteen suuntautuvien lauseiden olevan tosia tai ep\u00e4tosia jo nykyisyydess\u00e4, joudumme hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n olleen aikojen alusta asti totta, ett\u00e4 huomenna puhkeaa meritaistelu. Niinp\u00e4 se, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n yrit\u00e4mme est\u00e4\u00e4 meritaistelun syttymist\u00e4 vaikuttaa yht\u00e4 turhalta kuin veden kantaminen kaivoon. T\u00e4m\u00e4 olisi eritt\u00e4in huono uutinen niille, joiden mielest\u00e4 on aika laittaa tulevaisuus kuntoon.<\/p>\n<p>Aristoteles kuitenkin kielt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisen fatalistisen tulkinnan. Siit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 joko v\u00e4ite tai sen kielto on tosi, ei seuraa, ett\u00e4 jompikumpi niist\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tosi. On siis mahdollista, ett\u00e4 meritaistelu syttyy tai on syttym\u00e4tt\u00e4. Vaikka se syttyisi, my\u00f6s toisen vaihtoehdon \u2013 syttym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4misen \u2013 olisi kuitenkin ollut mahdollista toteutua. Lauseella \u201dHuomenna tapahtuu meritaistelu\u201d on siis totuusarvo, mutta tiet\u00e4\u00e4ksemme, kumpi se on \u2013 tosi vai ep\u00e4tosi \u2013 on odotettava huomiseen.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 meid\u00e4n siis tulisi ajatella menneiden ja tulevien tapahtumien olemassaolosta? Ensinn\u00e4kin voimme todeta, ett\u00e4 mit\u00e4 tahansa muuta niist\u00e4 ajatellaan, menneisyyden ja tulevaisuuden v\u00e4lill\u00e4 on ero. Tuota eroa luonnehtii ensinn\u00e4kin se, ett\u00e4 aikaj\u00e4rjestys ja kausaalij\u00e4rjestys (eli syiden ja seurausten j\u00e4rjestys) ovat samansuuntaisia. Siten menneeseen ei voida vaikuttaa, mutta tuleviin asioihin kenties voidaan.<\/p>\n<p>Aikaisemman ja my\u00f6hemm\u00e4n erottaa muuttuva nyt-hetki. Kuten todettu, nyt-hetki liikkuu tai muuttuu vain yhteen suuntaan, ja kausaliteetilla eli syy\u2013seuraus-suhteella on sama suunta. Siksi monet (mm. David Hume) ovat katsoneet, ett\u00e4 aikamatkailu eli liikkuminen ajassa eteen- ja taaksep\u00e4in on mahdotonta. Tulevaa ei voida havaita toisin kuin nykyist\u00e4, ja vain menneisyyteen kuuluvien tapahtumien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa.<\/p>\n<p>Tulevaisuuden tiet\u00e4misen kysymyksiin liittyy l\u00e4heisesti tulevaisuuden ennustamisen ongelma. Tulevaisuuden ennustamisella on esitetty seuraavaa yleist\u00e4 rakennetta:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\"><em>L<sub>1<\/sub><\/em>, \u2026, <em>L<sub>n<\/sub><\/em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 yleisi\u00e4 lakeja<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\"><em>C<sub>1<\/sub><\/em>, \u2026, <em>C<sub>n<\/sub><\/em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 ennustettavaa asiaa koskevia alku- tai ennakkoehtoja<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\"><em>E<\/em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 ennustettavan asian kuvaus<\/p>\n<p>Ilmi\u00f6 <em>E<\/em> voidaan ennustaa tai selitt\u00e4\u00e4 alkutilanteen (<em>C<sub>1<\/sub><\/em>, \u2026, <em>C<sub>n<\/sub><\/em>) ja lainalaisuuksien (<em>L<sub>1<\/sub><\/em>, \u2026, <em>L<sub>n<\/sub><\/em>) perustella, jos alkuehdoista ja yleisist\u00e4 laeista voidaan loogisesti johtaa lopputilanne, jossa ilmi\u00f6 <em>E<\/em> esiintyy. <em>L<sub>1<\/sub><\/em>, \u2026, <em>L<sub>n<\/sub><\/em> ovat jos\u2013niin-muodossa olevia yleisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia (esim. \u201dJos asunnon myyji\u00e4 on enemm\u00e4n kuin ostajia, niin asuntojen hinnat laskevat\u201d). Ehdot <em>C<sub>1<\/sub><\/em>, \u2026, <em>C<sub>n<\/sub><\/em> vuorostaan osoittavat, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksien ehdot toteutuvat tarkasteltavassa tapauksessa. N\u00e4ist\u00e4 seuraa ennustettava asia <em>E<\/em>, mik\u00e4 voidaan esitt\u00e4\u00e4 kaavamaisesti n\u00e4in:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\">(<em>L<sub>1<\/sub><\/em>, \u2026, <em>L<sub>n<\/sub><\/em> &amp; <em>C<sub>1<\/sub><\/em>, \u2026, <em>C<sub>n<\/sub><\/em>) \u2192 <em>E<\/em><\/p>\n<p>Voimme esitt\u00e4\u00e4 ennustamisen yleisen rakenteen my\u00f6s niin, ett\u00e4 ennustettava asia <em>E<\/em> seuraa ennakkoehdosta <em>A<\/em> taustateorian <em>T<\/em> perusteella. Ennakkoehdosta <em>A<\/em> siis loogisesti seuraa, ett\u00e4 ennustus <em>E<\/em> on tosi, jos taustateoria <em>T<\/em> on tosi.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\"><em>A<\/em>\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 alkuehto<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\"><em>T<\/em>\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 taustateoria<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\"><em>E<\/em>\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 lopputilanne eli ennustettavan asian kuvaus<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\"><em>A<\/em> \u251c (T \u2192 E)<\/p>\n<p>Tulevaisuuden ennustaminen kausaalilakien perusteella saattaa kuitenkin \u2013 my\u00f6s varsin yksinkertaisissa tapauksissa \u2013 olla hyvin vaikeaa. Syyn\u00e4 on muun muassa se, ett\u00e4 lait ovat todenn\u00e4k\u00f6isyyslakeja ja tietomme alku- tai ennakkoehdoista voi olla puutteellista. Itse asiassa kaikki kokemukseen pohjautuva tieto on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4varmaa, likim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, kun yrit\u00e4mme laittaa tulevaisuutta kuntoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen suvessa oppii ja kokee kaikenlaista. Voi innostua jostain pikkujutustakin, sivuseikasta.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":11800,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-11794","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/08\/07\/aika-laittaa-tulevaisuus-kuntoon\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2024-08-07T12:05:07+03:00\">07.08.2024<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/08\/07\/aika-laittaa-tulevaisuus-kuntoon\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/08\/battle-of-lepanto-1571-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/08\/battle-of-lepanto-1571-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/08\/battle-of-lepanto-1571-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/08\/battle-of-lepanto-1571-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/08\/battle-of-lepanto-1571-1280x720.jpg 1280w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/08\/battle-of-lepanto-1571-1600x900.jpg 1600w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/08\/battle-of-lepanto-1571-1920x1080.jpg 1920w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/08\/battle-of-lepanto-1571-2048x1152.jpg 2048w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11794"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11794"}],"version-history":[{"count":55,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11794\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11881,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11794\/revisions\/11881"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11800"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}