Vanhan virren mukaan Suomi on niin pieni maa ja suomalaiset niin pieni joukko, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 lihaksilla ei maailmaa pelasteta. Hoitakoot kiinalaiset ja amerikkalaiset ilmastonmuutoksen ja luontokadon, kun ovat ne aiheuttaneetkin. My\u00f6s Euroopassa l\u00e4hes kaikki muut maat ovat suurempia saastuttajia kuin Suomi.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n virren keskeytt\u00e4\u00e4 Maailman luonnons\u00e4\u00e4ti\u00f6n (WWF) ja Bain & Companyn tuore Fair Finnish Footprint -raportti<\/a>. Sen mukaan Suomen materiaalijalanj\u00e4lki on Euroopan suurin ja ylitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden rajat yli seitsenkertaisesti. Suomessa materiaalijalanj\u00e4ljen suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea hiekan- ja soranotto sek\u00e4 kaivannaisten louhiminen.<\/p>\n Eik\u00e4 siin\u00e4 kaikki. Suomen ekologinen jalanj\u00e4lki ylitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden rajat yli kolmenkertaisesti. Lis\u00e4ksi Suomen asukasta kohden laskettu luonnonvarojen kulutus ylitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden rajat kaikissa tarkastelluissa kategorioissa. Ne ovat materiaali-, biomassa-, typpi-, fosfori- ja ekologinen jalanj\u00e4lki. Havainnolliset kuvat niist\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n raportin sivulla 7.<\/p>\n Raportissa verrataan suomalaista luonnonvarojen kulutusta muihin Euroopan maihin ja globaaleihin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen rajoihin. Suomalainen luonnonvarojen kulutus on sek\u00e4 maailman ett\u00e4 Euroopan maiden v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa selv\u00e4sti keskiarvoa korkeampaa.<\/p>\n Ylikulutuksemme aiheuttamia kielteisi\u00e4 luontovaikutuksia ei voida selitt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pohjoisella sijainnilla, suomalaisen teollisuuden profiililla tai sill\u00e4, ett\u00e4 maa on harvaan asuttu. Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yksinkertaisesti liikaa raaka-aineita. Keskeinen kysymys on, kuinka paljon v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 tulisimme toimeen ja mill\u00e4 ehdoilla.<\/p>\n Raportin mukaan luontokadon seuraukset vaikuttavat maailmanlaajuisesti jo miljardien ihmisten hyvinvointiin. Arvioidaan, ett\u00e4 menetettyjen ekosysteemipalveluiden ihmiselle aiheuttamat kustannukset vastaavat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymment\u00e4 prosenttia maailman vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Ekosysteemipalvelut tarkoittavat eli\u00f6yhteis\u00f6jen ja niiden ymp\u00e4rist\u00f6n muodostamien toiminnallisten kokonaisuuksien tuottamia aineellisia ja aineettomia hy\u00f6tyj\u00e4. Luonnonvarojen ylikulutus on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 luontokadon ja ilmastonmuutoksen syist\u00e4.<\/p>\n Jos on ongelma suuri, niin on ratkaisukin l\u00e4hell\u00e4 \u2013 ainakin teoriassa. Suomi on YK:n luontosopimuksessa (UNDP Nature Pledge<\/a>) (2022) sitoutunut v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnonvarojen kulutusta oikeudenmukaisella tavalla vuoteen 2030 menness\u00e4. Sopimuksessa esitet\u00e4\u00e4n politiikkatoimia, joilla luonnonvarojen ylikulutus voitaisiin lopettaa. Politiikkatoimet on jaettu nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n ja 23 tavoitteeseen<\/a>. Tarvittavan muutoksen keskeisiksi ulottuvuuksiksi esitet\u00e4\u00e4n seuraavat:<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 muutossuunnat ottavat huomioon kest\u00e4vyyden eri ulottuvuudet: ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen. Mutta kuten kunnianhimoisille tavoitteille on tyypillist\u00e4, helpommin sanottu kuin tehty. Suomessa ja varmaan muuallakin vaikeinta on saada aikaan todellisia k\u00e4ytt\u00e4ytymismuutoksia. Vaikealta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s luonnonp\u00e4\u00e4oman ja sen heikkenemisen ottaminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa tehokkaasti huomioon.<\/p>\n Ehk\u00e4 vaikuttavin tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ylikulutusta olisi laittaa luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6lle ja siit\u00e4 aiheutuville haitoille riitt\u00e4v\u00e4n iso hintalappu. Poliittisen yksimielisyyden saavuttaminen siit\u00e4 on kuitenkin pitkiss\u00e4 puissa. Samalla tulisi huolehtia kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n oikeudenmukaisesta toteutumisesta. My\u00f6s kiertotaloutta tulisi voimakkaasti vahvistaa.<\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luonnonvarojen ylikulutuksen lopettaminen tarkoittaa hyvinvoinnin edellytysten turvaamista. Suomella ja suomalaisilla on kaikki mahdollisuudet muuttaa nykyist\u00e4 toimintatapaansa ja silti el\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 kest\u00e4vyyden rajoissa.<\/p>\n Askelia oikeaan suuntaan ovat esimerkiksi kasvipainotteinen ruokavalio, siirtyminen v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6iseen liikenteeseen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen. Kuulostaa yksinkertaiselta, vai mit\u00e4?<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tuskin tulee yll\u00e4tyksen\u00e4, ett\u00e4 me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja poikkeuksellisen paljon.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":11778,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-11759","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"\n