{"id":11703,"date":"2024-08-21T09:03:57","date_gmt":"2024-08-21T06:03:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=11703"},"modified":"2024-08-21T09:03:57","modified_gmt":"2024-08-21T06:03:57","slug":"utopiat-ja-dystopiat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/08\/21\/utopiat-ja-dystopiat\/","title":{"rendered":"Utopiat ja dystopiat"},"content":{"rendered":"

Mikko Karhu, Vaasan yliopiston tutkija, v\u00e4itteli aluetieteen alaan kuuluvasta aiheesta Utopiat ja utopiankaltaisuus aluekehitt\u00e4misess\u00e4<\/a> pari vuotta sitten. Samana vuonna julkaistiin Futura<\/em>-lehdess\u00e4 (2022, 41(2): 4\u201313) Mikon ja minun kirjoittamani artikkeli \u201dTulevaisuuteen suhtautumisen tavat ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa\u201d.<\/p>\n

Utopian k\u00e4site on kutkuttava ja monenlaisten tulevaisuustarkastelujen kannalta k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen. Seuraavassa esit\u00e4n aiheen perustietojen lis\u00e4ksi pienen k\u00e4siteanalyysin. Tulevaisuustarkastelut voivat koskea esimerkiksi ilmastonmuutosta ja muita luonnonkatastrofeja, sotia ja talousongelmia yht\u00e4 hyvin kuin YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita<\/a>.<\/p>\n

Utopia tuli tunnetuksi Thomas Moren samannimisest\u00e4 kirjasta (1516). More kertoo kuvitteellisesta saaresta, jossa el\u00e4m\u00e4 on parempaa kuin sotien, kulkutautien ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n runtelemassa Euroopassa.<\/p>\n

Utopia-sana on johdettu kreikan kielen ou<\/em> ja topos<\/em>-sanoista, jotka yhdess\u00e4 merkitsev\u00e4t ei-paikkaa eli olematonta paikkaa. Moren uskotaan sis\u00e4llytt\u00e4neen kirjansa nimeen kaksoismerkityksen, sill\u00e4 utopia-sana voidaan lausua kahdella tavalla. Se voi tarkoittaa paitsi olematonta paikkaa (outopos<\/em>) my\u00f6s onnellista paikkaa (eutopos<\/em>). N\u00e4iden merkitysten yhdistelm\u00e4n\u00e4 utopia ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n saavuttamattomaksi unelmaksi.<\/p>\n

Utopian k\u00e4site on siis monitulkintainen. Outopos<\/em>-merkityksess\u00e4 se voi tarkoittaa mit\u00e4 tahansa paikkaa tai asiaa, jota ei ole olemassa. N\u00e4in utopia kytkeytyy mahdollisen ja mahdottoman v\u00e4liseen rajank\u00e4yntiin, kuvittelukykyyn sek\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4misen edellytyksiin. Eutopos<\/em>-merkityksess\u00e4 utopian sis\u00e4lt\u00f6 laajenee normatiiviseksi. Silloin ei ole kyse ainoastaan siit\u00e4, mik\u00e4 on loogisesti mahdollista tai k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan my\u00f6s siit\u00e4, miksi jotain pit\u00e4isi tehd\u00e4 tai saada aikaan.<\/p>\n

Moren klassikon my\u00f6t\u00e4 syntyi utopiakirjallisuus. Siihen kuuluvat kirjat, joissa kuvataan kuvitteellista, parempaa tai ihanteellista yhteiskuntaa. Esimerkkej\u00e4 ovat Tommaso Campanellan Aurinkokaupunki<\/em> (1623), Francis Baconin Uusi Atlantis<\/em> (1627), William Morrisin Uutisia Ei-mist\u00e4\u00e4n<\/em> (1890) ja H. G. Wellsin Moderni utopia<\/em> (1905).<\/p>\n

My\u00f6hemmin syntyi utopioita kritisoivaa kirjallisuutta. Sellaisia kirjoja alettiin nimitt\u00e4\u00e4 antiutopioiksi, koska niiss\u00e4 kuvataan, miten hyv\u00e4ntahtoiset maailmanparannussuunnitelmat eiv\u00e4t toteudu, vaan saattavat tehd\u00e4 maailmasta entist\u00e4 pahemman. Dystopia-sana otettiin my\u00f6hemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viittaamaan kirjallisuuteen, joka maalaa tulevaisuudesta synk\u00e4n ja masentavan kuvan. Esimerkkej\u00e4 ovat Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma<\/em> (1932), George Orwellin Vuonna 1984<\/em> (1949), Ray Bradburyn Fahrenheit 451<\/em> (1953) ja Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini<\/em> (1962).<\/p>\n

Dystopia ja antiutopia ovat siis utopian vastakohtia. Niit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 toiveajattelun kritiikki. Dystopia ja antiutopia eroavat toisistaan utopiakriittisyyden ja tulevaisuuteen suuntautumisen asteessa. Dystopia on paha ja toivoton paikka tai tilanne, jota ei ainakaan viel\u00e4 ole olemassa, kuten ei utopiaakaan. Antiutopiaa taas pidet\u00e4\u00e4n todenmukaisena kuvauksena nykyisyydest\u00e4 tai tulevaisuudesta. Antiutopialla korostetaan utopian tavoittelun ep\u00e4realistisuutta ja vahingollisuutta.<\/p>\n

Kaikki dystopiat ovat antiutopioita, mutta kaikki antiutopiat eiv\u00e4t ole dystopioita. Antiutopia lievent\u00e4\u00e4 utopiaan liittyvi\u00e4 ylioptimistisia odotuksia.<\/p>\n

Tulevaisuuden uhista voidaan puhua my\u00f6s ilman pelottelua tai tappion lietsontaa. Antidystopia viittaakin n\u00e4kemykseen, jolla pyrit\u00e4\u00e4n torjumaan tappiomielialaa ja maailmanlopun maalailua.<\/p>\n

Olemme n\u00e4in saaneet haltuumme utopia- ja dystopiak\u00e4sitteist\u00f6n nelijaon: utopian ja dystopian sek\u00e4 antiutopian ja antidystopian. Utopian vastakohtia ovat dystopia ja antiutopia, kun taas dystopian vastakohtia ovat utopia ja antidystopia. Jos k\u00e4sitteet sijoitetaan janalle, niin p\u00e4\u00e4tepistein\u00e4 ovat utopia ja dystopia ja keskialueella antidystopia ja antiutopia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Utopia- ja dystopiak\u00e4sitteet ovat yhteydess\u00e4 tulevaisuudentutkimuksen skenaarioihin. Skenaarioksi kutsutaan mahdollisesti toteutuvaa tai toteutumatta j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuuskuvaa. Niin skenaarioita kuin utopioita ja dystopioitakin yhdist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 niiss\u00e4 kuvattu tilanne ei ole toistaiseksi todellisuutta. Skenaario voi kuitenkin olla utopiaa tai dystopiaa neutraalimpi, paremmin perusteltu ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisempi. Utopiat ja dystopiat ovat puolestaan vahvemmin arvojen ja tunteiden ohjaamia.<\/p>\n

Skenaariot pyrkiv\u00e4t kuvaamaan tulevaisuutta ainakin n\u00e4enn\u00e4isen puolueettomasti. Toisaalta skenaariolla on utopian tai dystopian piirteit\u00e4, jos sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n erityisen tavoiteltavana tai v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Utopiaa voidaan pit\u00e4\u00e4 toisaalta my\u00f6nteisen\u00e4 ja toisaalta ep\u00e4realistisena. My\u00f6s dystopioita moititaan ep\u00e4realistisiksi, mutta viel\u00e4 useammin pessimistisiksi. Skenaarioiden tavoitteena on esitt\u00e4\u00e4 realistisia, mutta saavutettavuudeltaan tai todenn\u00e4k\u00f6isyydelt\u00e4\u00e4n vaihtelevia tulevaisuuskuvia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Skenaarioihin liittyv\u00e4t ep\u00e4varmuudet ja todenn\u00e4k\u00f6isyyden asteet on t\u00e4rke\u00e4 tuoda p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa riitt\u00e4v\u00e4sti esille.<\/p>\n

Skenaariosta voi tehd\u00e4 utopian tai dystopian siihen liittyv\u00e4 arvoarvostelma: se, pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 skenaariota my\u00f6nteisen\u00e4 tai jopa ihanteellisena vai kielteisen\u00e4 tai jopa katastrofaalisena. Utopia on ihanteellisena pidetty, mutta vaikeasti toteutettava skenaario, ja dystopia on katastrofaalisena pidetty skenaario.<\/p>\n

Ehdotan, ett\u00e4 edell\u00e4 esitellyt utopia- ja dystopiak\u00e4sitteet formalisoidaan (eli niiden loogista rakennetta kuvataan ja havainnollistetaan) kahden operaattorin, \u201dutooppisen\u201d ja \u201ddystooppisen\u201d avulla. Formalisointi ei ole itsetarkoitus, vaan voi auttaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteiden v\u00e4lisi\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja.<\/p>\n

Tarkasteltavat operaattorit merkit\u00e4\u00e4n symboleilla U<\/em> (utooppinen) ja D<\/em> (dystooppinen). Lause Up<\/em> luetaan \u201don utooppinen skenaario, ett\u00e4 p<\/em>\u201d tai \u201don ihanteellista, ett\u00e4 p<\/em>\u201d. Dp<\/em> luetaan puolestaan \u201don dystooppinen skenaario, ett\u00e4 p<\/em>\u201d tai \u201don katastrofaalista, ett\u00e4 p<\/em>\u201d. Symboli p<\/em> viittaa tarkasteltavaan v\u00e4itteeseen.<\/p>\n

Utopia- ja dystopiaoperaattorit voidaan tulkita mahdollisten skenaarioiden avulla. Kyseess\u00e4 on kaikkien niiden skenaarioiden joukko, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tarkasteltavan v\u00e4itteen ilmaiseman asiaintilan ja ovat joko ihanteellisia tai katastrofaalisia. Jos aiheena on esimerkiksi ilmastomuutokseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen, Ui<\/em> on sellaisten skenaarioiden joukko, jossa ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t ongelmat ratkaistaan. Ui<\/em> tulkitaan t\u00e4ll\u00f6in \u201dtosi kaikissa ilmastonmuutoksen suhteen ihanteellisissa skenaarioissa\u201d. Esimerkkej\u00e4 mahdollisista v\u00e4itteist\u00e4, jotka voidaan sijoittaa i<\/em>:n paikalle, ovat \u201dihmiskunta onnistuu ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4\u201d, \u201dPariisin ilmastonsopimuksen tavoite saavutetaan\u201d ja \u201dmaapallon l\u00e4mp\u00f6tila nousee alle kaksi astetta\u201d.<\/p>\n

D\u00aci<\/em> on puolestaan sellaisten skenaarioiden joukko, jossa ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t ongelmat j\u00e4\u00e4v\u00e4t ratkaisematta. D\u00aci<\/em> tulkitaan silloin \u201dtosi kaikissa ilmastonmuutoksen suhteen katastrofaalisissa skenaarioissa\u201d. Esimerkkej\u00e4 v\u00e4itteist\u00e4, jotka voidaan sijoittaa \u00aci<\/em>:n paikalle, ovat \u201dihmiskunta ep\u00e4onnistuu ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4\u201d, \u201dPariisin ilmastonsopimuksen tavoite j\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti saavuttamatta\u201d ja \u201dmaapallon l\u00e4mp\u00f6tila nousee yli viisi astetta\u201d.<\/p>\n

Edell\u00e4 esitetyist\u00e4 tulkinnoista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 utopia- ja dystopiaoperaattorit ovat kvantifioituja: niihin sis\u00e4ltyy universalisoitavuuden eli yleistett\u00e4vyyden ajatus. Se paljastuu, kun sanotaan, ett\u00e4 \u201dkaikissa<\/strong> tarkasteltavan asian suhteen ihanteellisissa skenaarioissa\u201d tai \u201dkaikissa<\/strong> tarkasteltavan asian suhteen katastrofaalisissa skenaarioissa\u201d.<\/p>\n

Perusajatus on, ett\u00e4 tulevaisuutta koskevat tavoitteet m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t joukon tapoja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 asiat. Ihanteellista (utopistista) on se, mik\u00e4 johtaa tuohon tavoitteeseen (esim. ilmastonmuutoksen hillitsemiseen), ja katastrofaalista (dystooppista) on se, mik\u00e4 tuhoaa tuon tavoitteen (esim. ilmastonmuutoksen hillitsemisen).<\/p>\n

Tarkasteltavien yhdistelmien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on 2n<\/sup>, jossa n on muuttujien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4. Muuttujia on kaksi: tavoite (p<\/em>) ja sen negaatio (\u00acp<\/em>). Yhdistelmi\u00e4 on n\u00e4in ollen 22<\/sup> eli nelj\u00e4: utopia, antiutopia, antidystopia ja dystopia. N\u00e4iden k\u00e4sitteiden looginen muoto formalisoidaan seuraavassa k\u00e4ytt\u00e4en esimerkkin\u00e4 jatkuvan talouskasvun tavoitetta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yll\u00e4 olevasta voidaan n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 ihanteellisena pidetty skenaario (eli utopia) on eri asia kuin katastrofaalisena pidetyn skenaarion vastakohta (eli antidystopia). Vastaavasti katastrofaalisena pidetty skenaario (eli dystopia) on eri asia kuin ihanteellisena pidetyn skenaarion vastakohta (eli antiutopia).<\/p>\n

Antiutopia on utopian kontradiktorinen vastakohta eli ne eiv\u00e4t voi olla yht\u00e4 aikaa tosia eiv\u00e4tk\u00e4 yht\u00e4 aikaa ep\u00e4tosia. Dystopia on vuorostaan utopian kontraarinen vastakohta eli ne eiv\u00e4t voi olla yht\u00e4 aikaa tosia mutta voivat olla yht\u00e4 aikaa ep\u00e4tosia.<\/p>\n

Toisaalta voidaan havaita, ett\u00e4 antiutopia on utopiaa kohtaan v\u00e4hemm\u00e4n polaarinen eli vastakkainen kuin dystopia. Vastaavasti antidystopia on dystopiaa kohtaan v\u00e4hemm\u00e4n polaarinen kuin utopia.<\/p>\n

Antiutopiat eiv\u00e4t maalaile katastrofia toisin kuin dystopiat. Antiutopiat eiv\u00e4t siis ole tulevaisuudenkuvaltaan yht\u00e4 synkki\u00e4 kuin dystopiat.<\/p>\n

Antiutopioilla halutaan korostaa, ett\u00e4 parempaa tulevaisuutta ei saavuteta k\u00e4det ristiss\u00e4 odottamalla, vaan parempaan tulevaisuuteen voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 toimimalla m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja ottamalla vakavasti ep\u00e4onnistumisen mahdollisuus. Vastaavasti antidystopiat eiv\u00e4t maalaile niin auvoista tulevaisuutta kuin utopiat. Antiutopia ja antidystopia eroavat suhteessa siihen, mit\u00e4 ne torjuvat: antiutopia torjuu utopian, ja antidystopia torjuu dystopian.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapsena pelk\u00e4sin ydinsotaa ja toivoin rauhaa. Utopian ja dystopian ajatukset ruokkivat toisiaan.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":11700,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-11703","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11703"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11703"}],"version-history":[{"count":50,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11856,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11703\/revisions\/11856"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11700"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11703"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11703"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}