{"id":117,"date":"2015-04-15T07:31:55","date_gmt":"2015-04-15T04:31:55","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e4e32858c24c38e32811e49c62f36a44c4561d561d"},"modified":"2019-12-18T22:02:06","modified_gmt":"2019-12-18T20:02:06","slug":"yleinen-ja-yksityinen-etu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2015\/04\/15\/yleinen-ja-yksityinen-etu\/","title":{"rendered":"Yleinen ja yksityinen etu"},"content":{"rendered":"
Vaaleissa moni valitsee ehdokkaansa sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 uskoo t\u00e4m\u00e4n ajavan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n omaa asiaa.<\/div>\n

T\u00e4llaiseen \u00e4\u00e4nestysperusteeseen liittyy kuitenkin ongelmia. Perustuslain<\/a> mukaan eduskunta edustaa kansaa (2 \u00a7). Laki ei sano, ett\u00e4 eduskunta edustaa kutakin kansalaista.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 voidaan ilmaista my\u00f6s niin, ett\u00e4 eduskunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 laeista yleisen edun ja yhteisen hyv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Liberaaleissa demokratioissa kuten Suomessa kunnioitetaan kuitenkin my\u00f6s yksil\u00f6n oikeuksia ja vapauksia. Yleinen ja yksityinen etu pyrit\u00e4\u00e4n siksi sovittamaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhteen.<\/p>\n

Kansan etu on kuitenkin usein eri kuin kansalaisen yksityinen etu. Yleinen ja yksityinen voivat siis vet\u00e4\u00e4 eri suuntiin.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n yksityinen etu riippuu muun muassa ammatista, koulutuksesta ja taloudellisesta asemasta. Lis\u00e4ksi siihen vaikuttavat monet muut seikat kuten ik\u00e4, terveys ja asuinpaikka.<\/p>\n

Eduskunta voi huolehtia kansalaisten yksityisest\u00e4 edusta vain yleisesti: ottamalla huomioon eri ryhmien ja kansanosien tarpeet. Esimerkiksi palkansaajilla, yritt\u00e4jill\u00e4, el\u00e4kel\u00e4isill\u00e4 ja opiskelijoilla on erilaisia tarpeita. Yleisesti kuitenkin ajatellaan, ett\u00e4 oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa tulee kantaa erityist\u00e4 huolta huonoimmassa asemassa olevista.<\/p>\n

Filosofi Jean-Jacques Rousseau k\u00e4sitteli yleisen edun edellytyksi\u00e4 teoksessaan Yhteiskuntasopimuksesta<\/em> (1762). Rousseau arvosteli jyrk\u00e4sti yhteiskuntamallia, jossa yksil\u00f6t ja ryhm\u00e4t ajavat omaa etuaan enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6sten turvin. Kansanvalta toimii oikein vain, jos se ratkaisee yhteiskunnallisia ongelmia kansalaisten yleisen edun n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sit\u00e4 Rousseau sanoi yleistahdoksi ja se tahtoo tasa-arvoa.<\/p>\n

Voidaan kuitenkin kysy\u00e4, onko kansanvalta paras tapa ajaa yleist\u00e4 etua ja tasa-arvoa vai olisivatko asiantuntijat siin\u00e4 parempia ja osaavampia.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n voidaan ensinn\u00e4kin huomauttaa, ett\u00e4 my\u00f6s asiantuntijoiden voi olla vaikea saavuttaa yksimielisyytt\u00e4. Tuore esimerkki on suomalaisten taloustieteilij\u00f6iden keskustelu siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 valtion s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vai elvytt\u00e4\u00e4 voimakkaammin. Asiantuntijat ovat erimielisi\u00e4 ja heid\u00e4nkin k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n voidaan j\u00e4rkev\u00e4sti ep\u00e4ill\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 kansanvalta on oikeutettu kiistattomammin kuin asiantuntijavalta. T\u00e4m\u00e4 oikeutus tiivistet\u00e4\u00e4n usein Rousseaun periaatteeseen: ”Jokaisen, jonka on lakia noudatettava, on my\u00f6s voitava vaikuttaa sen s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen.” Sit\u00e4 paitsi kai kansanvaltakin kykenee hyviin ja j\u00e4rkeviin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 kuin arvonta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaaleissa moni valitsee ehdokkaansa sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 uskoo t\u00e4m\u00e4n ajavan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n omaa asiaa. T\u00e4llaiseen \u00e4\u00e4nestysperusteeseen liittyy kuitenkin ongelmia. Perustuslain mukaan eduskunta edustaa kansaa (2 \u00a7). Laki ei sano, ett\u00e4 eduskunta edustaa kutakin kansalaista. T\u00e4m\u00e4 voidaan ilmaista my\u00f6s niin, ett\u00e4 eduskunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 laeista yleisen edun ja yhteisen hyv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Liberaaleissa demokratioissa kuten Suomessa kunnioitetaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-117","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=117"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":350,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions\/350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=117"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=117"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=117"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}