{"id":116,"date":"2015-04-29T07:39:34","date_gmt":"2015-04-29T04:39:34","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e4ee29bc3880beee2911e4a2f71b43766497f397f3"},"modified":"2019-12-18T22:02:02","modified_gmt":"2019-12-18T20:02:02","slug":"tiede-ja-naennaistiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2015\/04\/29\/tiede-ja-naennaistiede\/","title":{"rendered":"Tiede ja n\u00e4enn\u00e4istiede"},"content":{"rendered":"
Tieteen valepuvussa esiintyy erilaisia tutkimukseen perustumattomia oppeja. Niit\u00e4 sanotaan n\u00e4enn\u00e4istieteeksi.<\/div>\n

Tiede voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ensinn\u00e4kin tunnuspiirteidens\u00e4 perusteella. Sellaisina mainitaan usein objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys. Toinen m\u00e4\u00e4rittelytapa perustuu tieteen ja n\u00e4enn\u00e4istieteen erottamiseen. Pintaa raaputtamalla voidaan havaita, ett\u00e4 n\u00e4enn\u00e4istieteelt\u00e4 puuttuvat tieteen tuntomerkit.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 n\u00e4enn\u00e4istieteest\u00e4 ovat astrologia, uskomusl\u00e4\u00e4kint\u00e4, kreationismi, new age ja ufologia. Yhteist\u00e4 niille on heikkoihin, virheellisiin tai v\u00e4\u00e4rin tulkittuihin perusteisiin nojaava usko tai toivo. Se kohdistuu johonkin, jonka tieteellinen tutkimus on kumonnut tai joka on tutkimuksista huolimatta j\u00e4\u00e4nyt vahvistamatta. Silti n\u00e4enn\u00e4istiede esiintyy tieteen nimiss\u00e4 tai jopa ”parempana” tieteen\u00e4.<\/p>\n

Uskonnon ja n\u00e4enn\u00e4istieteen suhteesta on erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4. On perusteltua ajatella, ett\u00e4 uskonnot eiv\u00e4t ole n\u00e4enn\u00e4istiedett\u00e4, jos ne eiv\u00e4t esiinny tieteen nimiss\u00e4 tai kilpaile sen kanssa. Voidaan my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Wittgensteinia seuraten, ett\u00e4 aito uskonnollinen usko syntyy muusta kuin todisteista – siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 pakottaa. ”Todisteleva” usko sen sijaan l\u00e4henee huuhaata.<\/p>\n

N\u00e4enn\u00e4istieteellisi\u00e4 oppeja esitet\u00e4\u00e4n tieteellisten k\u00e4sitysten kilpailijoina, korjaajina tai t\u00e4ydent\u00e4jin\u00e4. T\u00e4llainen on esimerkiksi \u00e4lykk\u00e4\u00e4n suunnittelun ”teoria”, joka on l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan kreationistinen oppi. Sen mukaan maailma elollisine olioineen on syntynyt luomistapahtumassa, josta todistavat maailmankaikkeuden monimutkaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset rakenteet.<\/p>\n

Toisenlaista n\u00e4enn\u00e4istiedett\u00e4 edustavat ufoharrastajat ja salaliittoteorioista kiinnostuneet. Usein he syytt\u00e4v\u00e4t tutkijoita ja tiedemaailmaa pimityksest\u00e4 ja todisteiden salailusta. Taustalla voi olla eri suuntiin vet\u00e4vi\u00e4 syit\u00e4: pessimismi\u00e4, auktoriteettikapinaa, j\u00e4nnityksen kaipuuta ja sankarien ihailua.<\/p>\n

Aikaisemmassa blogikirjoituksessani<\/a> v\u00e4itin, ett\u00e4 suuret lupaukset ovat yksi luotettavimmista huuhaan osoittimista. Huuhaalle on siten tyypillist\u00e4 tuotteiden ja palvelujen kaupittelu lupaamalla ihmeit\u00e4. Toinen tieteen ja n\u00e4enn\u00e4istieteen rajanvedolle t\u00e4rke\u00e4 kriteeri liittyy v\u00e4itteiden koeteltavuuteen.<\/p>\n

Karl Popperin mukaan tieteellisten v\u00e4itteiden t\u00e4rke\u00e4 tuntomerkki on, ett\u00e4 tied\u00e4mme, mik\u00e4 osoittaisi ne per\u00e4tt\u00f6miksi. V\u00e4ite on taas ei-tieteellinen, jos emme tied\u00e4, mik\u00e4 edes periaatteessa voisi kumota sen. Tieteelliset v\u00e4itteet ovat siis kumoutuvia, kun taas n\u00e4enn\u00e4istieteelliset opit pakenevat kritiikin otteesta kuin liukas saippua.<\/p>\n

Huuhaan puolustajat vetoavat usein ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiin todisteisiin, omiin ”asiantuntijoihinsa” ja kokemukseensa. He vetoavat my\u00f6s vastan\u00e4yt\u00f6n puutteeseen tai rajallisuuteen. Usein he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kriitikoilta puuttuu asian ymm\u00e4rt\u00e4miseen tarvittava oikea asenne. N\u00e4in on puolustettu esimerkiksi uskomushoitoja ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4n suunnittelun teoriaa.<\/p>\n

Kolmas tieteen ja n\u00e4enn\u00e4istieteen rajanvedon kriteeri liittyy teorioihin. Tieteellisiss\u00e4 teorioissa kuvataan ja selitet\u00e4\u00e4n tutkittavaa ilmi\u00f6t\u00e4 koskevia yleisi\u00e4 lakeja ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia. Lis\u00e4ksi teorioiden avulla voidaan ennustaa tulevaisuutta.<\/p>\n

Todellisuuden kuvaamisessa, selitt\u00e4misess\u00e4 ja ennustamisessa menestyksekk\u00e4iden teorioiden tuntomerkkej\u00e4 on useita. Varteenotettavan teorian tueksi on ensinn\u00e4kin empiirist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja teoriasta voidaan johtaa testattavia oletuksia. Toiseksi uskottavat teoriat ovat j\u00e4rjestelm\u00e4llisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 l\u00e4hitieteiden teorioihin. Erillisyys tieteenalojen kokonaisuudesta on sen sijaan n\u00e4enn\u00e4istieteellisten oppien tuntomerkki. Kolmanneksi teorian tulee kyet\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n havaittuja monimutkaisia ilmi\u00f6it\u00e4 yksinkertaisemmilla syill\u00e4 tai mekanismeilla. N\u00e4enn\u00e4istiede j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kriteerit kirkkaasti t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Huuhaan ja n\u00e4enn\u00e4istieteen voi siis tunnistaa mahtipontisista lupauksista, kritiikin v\u00e4lttelyst\u00e4 sek\u00e4 tieteen tunnusmerkkien ja tieteellisen keskusteluyhteyden puuttumisesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tieteen valepuvussa esiintyy erilaisia tutkimukseen perustumattomia oppeja. Niit\u00e4 sanotaan n\u00e4enn\u00e4istieteeksi. Tiede voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ensinn\u00e4kin tunnuspiirteidens\u00e4 perusteella. Sellaisina mainitaan usein objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys. Toinen m\u00e4\u00e4rittelytapa perustuu tieteen ja n\u00e4enn\u00e4istieteen erottamiseen. Pintaa raaputtamalla voidaan havaita, ett\u00e4 n\u00e4enn\u00e4istieteelt\u00e4 puuttuvat tieteen tuntomerkit. Esimerkkej\u00e4 n\u00e4enn\u00e4istieteest\u00e4 ovat astrologia, uskomusl\u00e4\u00e4kint\u00e4, kreationismi, new age ja ufologia. Yhteist\u00e4 niille on heikkoihin, virheellisiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-116","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=116"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":349,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116\/revisions\/349"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=116"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=116"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=116"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}