Omistajuus kuulostaa abstraktilta. Se on sellaisen yksil\u00f6n tai ryhm\u00e4n ominaisuus, joka omistaa jotakin. Omistajuus on my\u00f6s sellaisen yksil\u00f6n tai ryhm\u00e4n ominaisuus, joka pit\u00e4\u00e4 tarkasteltavaa asiaa tai toimintaa itselleen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja merkityksellisen\u00e4.<\/p>\n
Omistajuudella on siis objektiivinen, omistukseen eli omistussuhteeseen perustuva ja subjektiivinen, tunteeseen tai asenteeseen perustuva merkitys. J\u00e4lkim\u00e4isess\u00e4 merkityksess\u00e4 omistajuus tarkoittaa yksil\u00f6n tai yhteis\u00f6n n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 tarkasteltava asia koskee juuri h\u00e4nt\u00e4 tai heit\u00e4. T\u00e4llainen asia (tai osa sit\u00e4) voi olla esimerkiksi rooli, teht\u00e4v\u00e4, ajattelu- tai toimintatapa, esine, paikka ja niin edelleen.<\/p>\n
Yksil\u00f6iden omistaman omaisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu vaihtelevat suuresti my\u00f6s sellaisissa maissa kuin Suomessa, jossa tulo- ja varallisuuserot ovat kaiken kaikkiaan suhteellisen pienet \u2013 painon ollessa suhteellisen-sanalla. Joku omistaa l\u00e4hinn\u00e4 vain omat ajatuksensa, kun taas toisella on rahaa tai muuta omaisuutta enemm\u00e4n kuin osaamme kuvitellakaan.<\/p>\n
Omistajuus viittaa kuitenkin monessa tapauksessa muuhun kuin rahassa tai muulla mittarilla mitattavaan omaisuuteen. Omistajuus voi koskea my\u00f6s ty\u00f6t\u00e4 ja teht\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4, kuten sanottu, ajattelu- ja toimintatapoja.<\/p>\n
Ty\u00f6t\u00e4 ja teht\u00e4vi\u00e4 koskevaan omistajuuteen voi liitty\u00e4 vahva kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 tuo ty\u00f6 tai teht\u00e4v\u00e4 tuntuu omalta, ellei jopa itselle sopivalta ja ik\u00e4\u00e4n kuin luonnostaan tai muulla perusteella itselle kuuluvalta.<\/p>\n
Ty\u00f6t\u00e4, josta tunnetaan omistajuutta tai jota pidet\u00e4\u00e4n omana, tehd\u00e4\u00e4n \u2013 n\u00e4in voisi olettaa \u2013 vastuuntuntoisesti ja uskollisesti. T\u00e4m\u00e4 ei aina tarkoita, ett\u00e4 ty\u00f6 olisi erityisen mukavaa ja innostavaa. Omistajuussuhde voi siis kest\u00e4\u00e4 vastoink\u00e4ymisetkin \u2013 sen ett\u00e4 omistajuuden kohde ei aina huvita.<\/p>\n
T\u00e4llaisesta ty\u00f6st\u00e4 voidaan my\u00f6s olla mustasukkaisia niin, ett\u00e4 jos Matti saakin sellaisen teht\u00e4v\u00e4n hoitaakseen, johon Maija tuntee omistajuutta, Maija voi olla k\u00e4\u00e4rmeiss\u00e4\u00e4n ja ajatella, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 kuuluisi h\u00e4nelle ja ett\u00e4 h\u00e4n osaisi hoitaa sen paremmin kuin kukaan muu.<\/p>\n
John Locken (1632\u20131704) mukaan omistus on ty\u00f6n synnytt\u00e4m\u00e4 suhde yksil\u00f6n ja omaisuuden v\u00e4lill\u00e4. Jos uudisraivaaja raivaa pellon omalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n, niin h\u00e4nest\u00e4 tulee tuon pellon omistaja. T\u00e4m\u00e4 idea ei toteudu palkkaty\u00f6ss\u00e4, jossa oikeudet ty\u00f6n tuloksiin ovat ty\u00f6nantajalla. Joka tapauksessa Locken teoriat yksityisen omistusoikeuden t\u00e4rkeydest\u00e4 ja valtion toiminnan minimoimisesta ovat luoneet pohjaa kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n perustelulle aina meid\u00e4n p\u00e4iviimme saakka.<\/p>\n
Joku markkinoinnin tai sosiologian graduntekij\u00e4 on varmaan jo selvitt\u00e4nyt, tunteeko S-ryhm\u00e4n asiakasomistajat suurempaa omistajuutta Prismassa ostoksilla k\u00e4ymisest\u00e4 kuin K-Plus -asiakkaat Citymarketissa k\u00e4ymisest\u00e4. Ent\u00e4 miten mahdolliset erot koetussa omistajuudessa vaikuttavat kuluttajak\u00e4ytt\u00e4ytymiseen?<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6aate, ilmastohuoli ja kasvisruokavalio ovat esimerkkej\u00e4 ajattelu- ja toimintatavoista, jotka j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kylmiksi ne, jotka eiv\u00e4t koe niihin omistajuutta. Niinp\u00e4 voidaan ajatella, ett\u00e4 omistajuus on ik\u00e4\u00e4n kuin my\u00f6nteinen v\u00e4ritys tai valo tarkasteltavan asian ymp\u00e4rill\u00e4. Yksi n\u00e4kee tuon valon tai v\u00e4rin ja toinen ei. Sill\u00e4, joka n\u00e4kee, on omistajuus puheena olevaan asiaan.<\/p>\n
Omistajuuden valon tai v\u00e4rin n\u00e4keminen riippuu monista tekij\u00f6ist\u00e4, kuten omista tai vertaishenkil\u00f6iden kokemuksista, hyvist\u00e4 esimerkeist\u00e4 tai ajanjaksosta, jolloin on ollut tekemisiss\u00e4 tarkasteltavan asian, kuten teht\u00e4v\u00e4n tai ajattelutavan, kanssa. Siten omistajuus riippuu my\u00f6s siit\u00e4, miten hyvin perill\u00e4 yksil\u00f6 on kyseisest\u00e4 asiasta.<\/p>\n
\u00c4skett\u00e4in toimin opettajana MBA-kurssilla, jossa er\u00e4s osallistuja totesi, ett\u00e4 omistajuus ja vastuullisuus eli vastuuntunto kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Voidaan my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 vastuullisuus edellytt\u00e4\u00e4 omistajuutta. Omistajuutta tarvitaan siihen, ett\u00e4 tarkasteltava asia olisi ihmiselle t\u00e4rke\u00e4 ja merkityksellinen. Juuri t\u00e4st\u00e4 on kyse subjektiivisessa omistajuudessa.<\/p>\n
Kaikki eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4e vastuullisuuden ja omistajuuden suhdetta samalla tavalla. Voi olla, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 suhteessa erot liittyv\u00e4t siihen, miten t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 eri yksil\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t omaisuutta ja omistamista.<\/p>\n
Omistajuudella perustellaan my\u00f6s kapitalistisen talousj\u00e4rjestelm\u00e4n paremmuutta kommunismiin n\u00e4hden. Omistajuuden ja sen mukanaan tuoman vastuullisuuden katsotaan puuttuvan kommunismista. Ajatuksena siis on, ett\u00e4 yksityisell\u00e4 omistajalla on oma intressi pit\u00e4\u00e4 omaisuudestaan huolta, kun taas yhteisomaisuus j\u00e4\u00e4 helposti hunningolle: vastuu yhteisomaisuudesta on ep\u00e4selv\u00e4. Lis\u00e4ksi nekin, jotka aluksi huolehtivat yhteisomaisuudesta, v\u00e4syv\u00e4t ja luovuttavat, jos muut eiv\u00e4t piittaa siit\u00e4 tuon taivaallista. Standardiperusteluna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n neuvostoajan rempallaan oloa. Voidaan kuitenkin kysy\u00e4, onko yksityisomistus todellakin omistajuuden peruskaava vai voisiko yhteisomistukseenkin liitty\u00e4 merkityksellisi\u00e4 kokemuksia omistajuudesta.<\/p>\n
Vuorisaarnaa pidet\u00e4\u00e4n klassisena esimerkkin\u00e4 omaisuuden ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 koskevasta kritiikist\u00e4. Sen mukaan Nasaretin mies, jota monet pit\u00e4v\u00e4t \u2013 oikein tai v\u00e4\u00e4rin \u2013 er\u00e4\u00e4nlaisena esikommunistina, sanoi seuraavasti: \u201dKatsokaa taivaan lintuja: eiv\u00e4t ne kylv\u00e4, eiv\u00e4t ne leikkaa eiv\u00e4tk\u00e4 kokoa varastoon, ja silti teid\u00e4n taivaallinen Is\u00e4nne ruokkii ne.\u201d (Matt. 6: 26) Vertaus palvelijoille uskotuista rahoista (Matt. 25: 14-30) antaa puolestaan toisenlaisen ohjeen. Sen mukaan omaisuus tulee sijoittaa tuottavasti. (Vertauksella on my\u00f6s teologinen merkitys, johon en t\u00e4ss\u00e4 mene.)<\/p>\n
K\u00e4sitykseni mukaan subjektiivinenkaan omistajuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edellyt\u00e4, ett\u00e4 omaisuutta tai omistamista sin\u00e4ns\u00e4 pidett\u00e4isiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Omistajuus liittyy pikemmin siihen, miten t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin itselle kuuluvana jotain asiaa tai toimintaa pidet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Edell\u00e4 esitetyn perusteella subjektiivinen omistajuus tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin mielenkiinto tai velvollisuudentunto. Omistajuutta on kuitenkin paria muutakin p\u00e4\u00e4tyyppi\u00e4: asiantuntemukseen ja ty\u00f6njakoon eli teht\u00e4v\u00e4nantoon perustuvaa.<\/p>\n
Objektiivisessa merkityksess\u00e4 omistajuus perustuu omistussuhteeseen, asiantuntemukseen tai teht\u00e4v\u00e4nantoon. Subjektiivisessa merkityksess\u00e4 omistajuus perustuu mielenkiintoon tai velvollisuudentuntoon. Eri perusteet voivat olla my\u00f6s p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 eli samanaikaisia.<\/p>\n
Yksil\u00f6ll\u00e4 tai ryhm\u00e4ll\u00e4 voi olla omia teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n ja asiantuntemustaan koskevia subjektiivisia uskomuksia, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaa todellisuutta. T\u00e4llaisille uskomuksille ja toiveajattelulle perustuva omistajuus on subjektiivista.<\/p>\n
Omistussuhteeseen perustuva omistajuus on yleens\u00e4 kaksiasentoista eli \u201dkyll\u00e4 tai ei\u201d -tyyppist\u00e4. Sen sijaan subjektiivinen omistajuuden tunne tai kokemus voi olla asteittaista. Henkil\u00f6n omistajuus eri asioiden suhteen voi siis olla vahvempaa tai heikompaa.<\/p>\n
Saman henkil\u00f6n eri omistajuudet voivat olla my\u00f6s ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n, kuten siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 h\u00e4n kokee omistajuutta sek\u00e4 kaukomatkailusta ett\u00e4 ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4st\u00e4 (lue: h\u00e4nt\u00e4 kiinnostaa kaukomatkailu, ja h\u00e4n kokee velvollisuudekseen hillit\u00e4 ilmastonmuutosta). T\u00e4llaisessa tilanteessa henkil\u00f6 saattaa kokea kognitiivista dissonanssia eli tiedon ja toiminnan v\u00e4list\u00e4 ristiriitaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Omistajuus on sukua omaisuuden ja omistamisen k\u00e4sitteille, mutta ei ole sama asia kuin kumpikaan niist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":11568,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-11565","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"