Suomalaiset yliopistot t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 menness\u00e4. Hiilineutraalius tarkoittaa, ett\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuotetaan enint\u00e4\u00e4n sen verran kuin niit\u00e4 voidaan sitoa hiilinieluihin. Hiilinieluja ovat mets\u00e4maa, puusto ja suot sek\u00e4 merien ja muiden vesist\u00f6jen pintakerrokset.<\/p>\n
Oli kyseess\u00e4 yksil\u00f6 tai organisaatio, todellinen hiilijalanj\u00e4lki on aina suurempi kuin nolla. Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6 vaatii aina ainetta ja energiaa, kuluttaa luonnonvaroja, tuottaa j\u00e4tett\u00e4 ja aiheuttaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Siten p\u00e4\u00e4st\u00f6t saadaan nollaan vain, jos toiminta loppuu.<\/p>\n
Suomen edellinen hallitus linjasi, ett\u00e4 maamme olisi hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. T\u00e4h\u00e4n oletettiin p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielujen avulla. Suomessa maank\u00e4ytt\u00f6sektori (eli maank\u00e4ytt\u00f6, maank\u00e4yt\u00f6n muutokset ja mets\u00e4talous) on muuttunut nettonielusta nettop\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi<\/a>. Samalla Suomen ja suomalaisten korkeakoulujen hiilineutraaliustavoitteet ovat karkaamassa k\u00e4sist\u00e4.<\/p>\n T\u00e4lt\u00e4 on n\u00e4ytt\u00e4nyt viime vuosina. Tilastokeskuksen tuoreen ennakkoraportin<\/a> mukaan Suomessa maank\u00e4ytt\u00f6sektorin (LULUCF: land use, land use change and forestry<\/em>) p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja poistumien summa vuonna 2023 oli -1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli kyseinen sektori oli nettonielu. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 uutinen, ja suunta on oikea, vaikka siihen liittyy viel\u00e4 paljon ep\u00e4varmuutta. T\u00e4m\u00e4 nettonielu ei kuitenkaan riit\u00e4 kompensoimaan p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 Suomessa, vaan nielun pit\u00e4isi olla yli kolmikymmenkertainen: 40,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Sen verran olivat vuoden 2023 kasvihuonekaasujen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomessa. Kun nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielu on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, miten p\u00e4\u00e4st\u00f6t voitaisiin hyvitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio tarkoittaa hyvityst\u00e4, joka ostetaan tai toteutetaan korvauksena aiheutuneista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Kompensaatiot, kuten metsityshankkeet ja investoinnit muihin hiilinieluihin, ovat kuitenkin vasta vihonviimeinen keino hiilineutraaliuden tavoittelussa. Ensisijaisia keinoja ovat kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen, energian ja luonnonvarojen s\u00e4\u00e4st\u00e4minen esimerkiksi laitteiden ja rakennusten energiatehokkuutta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen uusiutuvalla energialla. N\u00e4iden keinojen vahvistamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4 my\u00f6s Vaasan yliopiston kampuskehityshanke (2019\u20132024). On my\u00f6s mahdollista hankkia sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden hiilijalanj\u00e4ljen on valmistaja tai myyj\u00e4 jo kompensoinut.<\/p>\n Kompensaatiokysymys puhututtaa yliopistoja erityisesti siksi, ett\u00e4 ilman kompensaatioita niiden on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta saavuttaa hiilineutraaliutta. Er\u00e4ill\u00e4 yliopistoilla on kompensaatioista jo kokemusta; n\u00e4in on ainakin Helsingin yliopistolla ja Hankenilla. Kokemukset eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n my\u00f6nteisi\u00e4. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on linjannut, ett\u00e4 yliopistoille my\u00f6nnettyj\u00e4 verovaroja ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kompensaatiomaksuihin.<\/p>\n V\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4tt\u00e4 hiilineutraaliustavoitteen merkityst\u00e4 on mahdollista, ellei j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, ajatella, ett\u00e4 yliopistojen t\u00e4rkein ilmastoteko on omien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4ltt\u00e4minen ja v\u00e4hent\u00e4minen sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskeva tutkimus ja koulutus. T\u00e4t\u00e4 perustelee ja siihen kannustaa my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskeva eurooppalainen osaamiskehys (GreenComp)<\/a>.<\/p>\n Yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei siis ole hiilineutraaliuden saavuttaminen keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Sen sijaan niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tutkitun tiedon lis\u00e4\u00e4minen sek\u00e4 valveutuneiden ja vastuuntuntoisten kansalaisten kasvattaminen. Siin\u00e4 onnistuminen on osa yliopistojen k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 eli positiivista vaikutusta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan. Yliopistolaki<\/a> luonnehtii tuota j\u00e4lke\u00e4 antamalla yliopistoille teht\u00e4v\u00e4ksi \u201dkasvattaa opiskelijoita palvelemaan is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa\u201d.<\/p>\n Ehdotan, ett\u00e4 Vaasan yliopisto korvamerkitsisi osan omasta sis\u00e4isest\u00e4 tutkimusrahoituksestaan ESG-asioita\u00a0edist\u00e4vien tai YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden<\/a> toteutumista edist\u00e4vien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. ESG-lyhenne viittaa ymp\u00e4rist\u00f6- ja yhteiskuntavastuuseen sek\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n hallintoon (environmental, social and corporate governance<\/em>). T\u00e4llaisia hankkeita voi olla kaikilla tieteenaloilla.<\/p>\n Vaasan yliopistossa on vuosittain laskettu hiilijalanj\u00e4lki vuodesta 2019 alkaen. Laskenta on kehittynyt, eiv\u00e4tk\u00e4 eri vuosien laskelmat ole ihan vertailukelpoisia. Hiilijalanj\u00e4ljen laskenta ei ole itsetarkoitus, vaan v\u00e4line, joka auttaa hahmottamaan, miten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vuonna 2022 Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lki oli noin 2,62 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Se on noin 435 kiloa yliopistolaista, opiskelijaa ja ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohden. Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa, ett\u00e4 kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on ilmaistu kuin ne olisivat kaikki hiilidioksidia.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6huutokaupassa hiilidioksidiekvivalenttitonnin hinta on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 75 euroa. Siten Vaasan yliopiston p\u00e4\u00e4st\u00f6jen 2022 kompensointi maksaisi l\u00e4hes 200 000 euroa.<\/p>\n K\u00e4ytetyin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten laskemiseen kehitetty standardi on GHG Protocol<\/a> (Greenhouse Gas Protocol<\/em>) eli Kasvihuonekaasuprotokolla. Siin\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t jaetaan kolmeen luokkaan:<\/p>\n Scope 1 -luokkaan kuuluvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t, joihin organisaatio voi suoraan vaikuttaa ja joita se voi helpoimmin itse kontrolloida. P\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 organisaation oman toiminnan seurauksena.<\/p>\n Scope 2 -luokkaan kuuluvat tuotannon ja muun toiminnan ep\u00e4suorat ostoenergiaan liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n kulutuksesta.<\/p>\n Scope 3 -luokkaan kuuluvat tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet p\u00e4\u00e4st\u00f6t eli kaikki ep\u00e4suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Niit\u00e4 ovat muun muassa j\u00e4te- ja vesihuolto sek\u00e4 tavaroiden hankinnan ja kuljetusten p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n Vaasan yliopiston laboratorioista (VEBIC ja Technobothnia) syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t sek\u00e4 yliopiston pakettiauton p\u00e4\u00e4st\u00f6t kuuluvat Scope 1 -luokkaan. Yliopistokampuksen ja -kiinteist\u00f6jen s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n kulutus kuuluu Scope 2 -luokkaan. Suurin osa yliopiston p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 kuuluu Scope 3 -luokkaan.<\/p>\n Suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6luokat vuonna 2022 olivat hankinnat (46 %) ja kiinteist\u00f6t (35 %; Scope 2: 5 %, Scope 3: 30 %). Niiden osuus p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on yhteens\u00e4 yli 80 prosenttia. Hankintoihin sis\u00e4ltyv\u00e4t muun muassa laitteet, huonekalut, toimistotarvikkeet ja tulostuspaperi. Kiinteist\u00f6jen p\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyiv\u00e4t rakennusten ja kampuksen yll\u00e4pidosta ja remontoinnista sek\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n, s\u00e4hk\u00f6n ja veden kulutuksesta. Matkustamisen osuus p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 vuonna 2022 oli noin kaksi prosenttia.<\/p>\n Edell\u00e4 olen tarkastellut p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioita varovaisen kriittisesti. Er\u00e4s kompensaatioiden muoto on niin sanotut sis\u00e4iset kompensaatiot, joissa on kyse organisaation omaan toimintaan kohdistuvasta, hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 pienent\u00e4v\u00e4st\u00e4 investoinnista. Vaasan yliopiston tapauksessa sellainen voisi olla esimerkiksi opiskelijoiden ja henkil\u00f6kunnan talvipy\u00f6r\u00e4ily\u00e4 tukemaan rakennettava py\u00f6r\u00e4talli. Py\u00f6r\u00e4talli-investointi voisi lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 opiskelijoiden ett\u00e4 henkil\u00f6kunnan py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 kodin ja kampuksen v\u00e4lill\u00e4. Jos t\u00e4m\u00e4 toteutuisi, v\u00e4henisiv\u00e4t kodin ja kampuksen v\u00e4lisest\u00e4 liikkumisesta aiheuttavat p\u00e4\u00e4st\u00f6t, jotka kuuluvat Scope 3 -luokkaan. Investoinnin suuruus voitaisiin laskennallisesti sitoa vuosittain aiheutuvien kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen keskiarvoon.<\/p>\n Kuten todettu, ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kumotaan kasvattamalla hiilinieluja tai rakentamalla uusiutuvaa energiaa, jolla v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n tulevia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s hiilik\u00e4denj\u00e4ljen k\u00e4site. Hiilik\u00e4denj\u00e4ljest\u00e4 puhutaan tavallisimmin yritysten yhteydess\u00e4. K\u00e4denj\u00e4ljell\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut voivat pienent\u00e4\u00e4 asiakkaan \u2012 yksil\u00f6n tai toisen organisaation \u2012 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 (VTT ja LUT University, Carbon Handprint Guide<\/a>, 2018, s. 4\u20135, 9\u201311).<\/p>\n Jos hiilijalanj\u00e4ljen laskemiseen liittyy monia kysymyksi\u00e4, niin viel\u00e4 enemm\u00e4n niit\u00e4 liittyy hiilik\u00e4denj\u00e4ljen laskemiseen. Helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 on kysymys, miten arvioida p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joita ei synny eli jotka v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n tarjottavan tuotteen tai palvelun avulla. T\u00e4h\u00e4n vastataan, ett\u00e4 on verrattava p\u00e4\u00e4st\u00f6tilannetta ennen kuin tarjottava tuote tai palvelu otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton j\u00e4lkeen. Erotus kertoo hiilik\u00e4denj\u00e4ljen.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6tilannetta ennen kuin tuote tai palvelu otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kutsutaan l\u00e4ht\u00f6kohdaksi (baseline<\/em>). Sen m\u00e4\u00e4rittely ei kuitenkaan ratkaise kaikkia hiilik\u00e4denj\u00e4ljen arviointiin ja laskentaan liittyvi\u00e4 ongelmia. Miten varmistua, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n juuri oletetusta eik\u00e4 muusta syyst\u00e4? Onhan mahdollista, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notetun tuotteen tai palvelun sijasta tai ohella muu tekij\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Hiilik\u00e4denj\u00e4lki mittaa siis tuotteen, toiminnan tai palvelun ilmastohy\u00f6tyj\u00e4 eli p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskyky\u00e4. Se esitt\u00e4\u00e4 arvion siit\u00e4, miten paljon muut toimijat, kuten asiakkaat, voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n yrityksen tarjoamien koneiden, laitteiden, tietojen tai uusien toimintatapojen avulla. T\u00e4ss\u00e4 olennaista on vaatimus, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla kolmas osapuoli eli asiakas tai muu toimija. Organisaation omien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen ei kasvata hiilik\u00e4denj\u00e4lke\u00e4.<\/p>\n Joku saattaisi ehdottaa, ett\u00e4 korkeakoulujen tuottama uusi tieto ja osaaminen pit\u00e4isi lukea niiden k\u00e4denj\u00e4ljeksi. Esimerkiksi LUT-yliopistossa on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tutkimuksen rahoitusmalli, jossa yliopisto tukee omien tutkijoidensa sellaista tutkimusta, jonka voidaan odottaa tuottavan tuloksia, jotka auttavat kolmansia osapuolia eli tutkimustulosten hy\u00f6dynt\u00e4ji\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa tai muiden hiilijalanj\u00e4lke\u00e4.<\/p>\n Ongelmana on, ett\u00e4 uuden tiedon ja osaamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysvaikutusta on hyvin vaikea, ellei mahdotonta, mitata: v\u00e4hennys, jos sit\u00e4 on, tapahtuu usein ep\u00e4suorasti ja mahdollisesti vasta vuosikymmenten kuluttua. Yhdenlainen tieto ja osaaminen, kuten v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isen teknologian kehitt\u00e4minen ja entist\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n kulutukseen tyytyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan edist\u00e4minen, voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Kaikki uusi tieto ja osaaminen ei kuitenkaan vaikuta n\u00e4in. Voi k\u00e4yd\u00e4 niinkin, ett\u00e4 uuden tiedon avulla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 yht\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun taas toisaalla hiilijalanj\u00e4lki vain kasvaa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 iso osa kehittyneiden maiden kulutusvaikutuksista on ulkoistettu muualle. Suomessakin kehitetty\u00e4 v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 teknologiaa varten saadaan raaka-aineet monessa tapauksessa muista maista. Raaka-aineiden hankinnasta sek\u00e4 teknologian valmistamisesta ja kuljettamisesta syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja monet muut ongelmat j\u00e4\u00e4v\u00e4t tuottajamaiden ja niiss\u00e4 asuvien ihmisten huoleksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalaisten yliopistojen hiilineutraaliustavoitteeseen liittyy eettinen pulma: haluttaisiin tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kuin mihin rahkeet riitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":11531,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-11528","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"