{"id":11435,"date":"2024-05-15T12:07:19","date_gmt":"2024-05-15T09:07:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=11435"},"modified":"2024-05-16T14:13:26","modified_gmt":"2024-05-16T11:13:26","slug":"ylikulutuspaiva-oli-ja-meni","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/05\/15\/ylikulutuspaiva-oli-ja-meni\/","title":{"rendered":"Ylikulutusp\u00e4iv\u00e4 oli ja meni"},"content":{"rendered":"

Global Footprint Network<\/a> laskee vuosittain maailman ja valtioiden ylikulutusp\u00e4iv\u00e4t. Planeetallamme kulutetaan 1,7 maapallon uusiutuvat luonnonvarat joka vuosi. Luku kuulostaa hurjalta, jopa uskomattomalta. Luulisi, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kulutustahdilla tulee sein\u00e4 vastaan nopeasti, ellei sitten luonnonvarojen uusiutumiskykykin kasva samassa tahdissa. Vai onko kyseess\u00e4 laskuvirhe?<\/p>\n

Osa vastauksesta piilee siin\u00e4, ett\u00e4 laskennallinen ylikulutus on eri asia kuin efektiivinen ylikulutus. Huomioon pit\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s se, ett\u00e4 olosuhteet ja kulutuksen vaikutukset eri puolilla maailmaa ovat hyvin erilaiset. Joka tapauksessa nykymeno ei voi globaalisti jatkua loputtomiin.<\/p>\n

Suomen ylikulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna 12. huhtikuuta. Olemme siis reilussa kolmessa kuukaudessa kuluttaneet laskennallisen osuutemme maailman t\u00e4m\u00e4n vuoden uusiutuvista luonnonvaroista. Kulutamme uusiutuvia luonnonvaroja nelj\u00e4 kertaa enemm\u00e4n kuin on kest\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Eik\u00e4 siin\u00e4 kaikki. Olemme my\u00f6s kuluttaneet laskennallisen osuutemme luonnon kyvyst\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 tuottamamme j\u00e4tteet. J\u00e4tteit\u00e4 ovat esimerkiksi kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n

Joku voi esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ylikulutusta koskevan arvion pit\u00e4isi mahdollisimman tarkasti vastata koettua todellisuutta, jotta arvio olisi uskottava. Jos suomalaisten v\u00e4itet\u00e4\u00e4n vuodesta toiseen kuluttavan uusiutuvat luonnonvarat jo huhtikuussa, mutta kaikki toimii t\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyvin loppuvuodestakin, varoitus kaikuu kuuroille korville.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00f6in j\u00e4\u00e4 tietysti huomaamatta, ett\u00e4 iso osa suomalaisten kulutusvaikutuksista on ulkoistettu maamme rajojen ulkopuolelle. Monet, elleiv\u00e4t useimmat, ostamamme tuotteet on valmistettu ulkomailla, ja moniin Suomessa valmistettuihin tuotteisiin saadaan raaka-aineet muista maista. Raaka-aineiden hankinnasta sek\u00e4 tavaroiden valmistamisesta ja kuljettamisesta syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja monet muut ongelmat j\u00e4\u00e4v\u00e4t tuottajamaiden ja niiss\u00e4 asuvien ihmisten huoleksi.<\/p>\n

Ajatellaanpa vaikka vesipulassa k\u00e4rvistelev\u00e4\u00e4 espanjalaista tomaatinviljelij\u00e4\u00e4, joka elinkeinonsa vuoksi tarvitsee my\u00f6s suomalaisia kuluttajia tuotteilleen. N\u00e4rpi\u00f6n tomaattien hiilijalanj\u00e4lki on merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi kuin Espanjan Aurinkorannikon tomaattien. Vaikka lentotomaatti peittoaa kotimaisen hiilijalanj\u00e4ljess\u00e4, veden kulutuksessa kotimainen tomaatti on ylivoimaisen kest\u00e4v\u00e4<\/a>. Espanjassa v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 vesivaroja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n runsaasti kasvisten ja hedelmien viljelyyn, kun taas Suomessa on runsaasti vett\u00e4, josta ammentaa.<\/p>\n

Suomalaiset ovat EU:ssa korkealla sijalla asukasta kohden lasketussa kulutuksessa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme samoilla sijoilla. Esimerkiksi Norjassa laskennallinen ylikulutusp\u00e4iv\u00e4 on sama kuin Suomessa.<\/p>\n

Suurimmat syyt suomalaisten ylikulutukseen ovat energiantuotannon, liikenteen ja ruoantuotannon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t. Tarpeittemme tyydytt\u00e4minen vaatii paljon luonnonvaroja ja maa-alaa niin kotimaasta kuin ulkomailta.<\/p>\n

Suomen ylikulutuksesta kaksi kolmasosaa selittyy kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4. Loput ylikulutuksesta syntyy viljelysmaan ja laidunmaan tarpeesta.<\/p>\n

Suomen kulutusper\u00e4isist\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 noin 60 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Ihmisten henkil\u00f6kohtaisilla ratkaisuilla, jotka liittyv\u00e4t asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen, on siis suuri merkitys.<\/p>\n

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyv\u00e4\u00e4kin. Suomalaisten kulutuksen hiilijalanj\u00e4lki on l\u00e4hes puolittunut 2000-luvulla. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke) arvioi<\/a>, ett\u00e4 vuonna 2021 kunkin suomalaisen hiilijalanj\u00e4lki oli keskim\u00e4\u00e4rin 7,7 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun vuonna 2000 luku oli noin 14 tonnia.<\/p>\n

My\u00f6nteisest\u00e4 kehityksest\u00e4 huolimatta olemme viel\u00e4 kaukana globaalisti kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6tasosta. Sitran selvityksen<\/a> mukaan globaalisti kest\u00e4v\u00e4ksi arvioitu hiilijalanj\u00e4lki vuoteen 2030 menness\u00e4 olisi 2,5 tonnia henkil\u00f6\u00e4 kohden vuodessa.<\/p>\n

Tarkastelujaksolla 2000\u20132021 eniten ovat v\u00e4hentyneet asumisen ja siihen liittyv\u00e4n energiankulutuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6t, noin 60 prosenttia. Liikkumisen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet 43 prosenttia, tavaroiden ja palveluiden kulutuksen 32 prosenttia ja elintarvikkeiden 17 prosenttia.<\/p>\n

Kulutuksen hiilijalanj\u00e4ljen pieneneminen ei kuitenkaan ole tapahtunut kotitalouksien ansiosta. Kiitos kuuluu sen sijaan tuotannolle ja teollisuudelle. Tuotannon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 ulkomailla.<\/p>\n

Suomessa etenkin energiasektori on puhdistunut, mik\u00e4 v\u00e4littyy kaikkeen tuotantoon. Kotitalouksien kasvava kulutus on kuitenkin pienent\u00e4nyt tuotannon puhdistumisen vaikutusta. Lis\u00e4ksi kotitalouksien kulutus suuntautuu aiempaa enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttaviin tuotteisiin ja palveluihin, kuten lent\u00e4miseen.<\/p>\n

Ylikulutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen on onneksi olemassa keinoja. Ensinn\u00e4kin voimme muuttaa omia elintapojamme. Osa, ellei moni, meist\u00e4 voi valita pienemm\u00e4n kodin, kun seuraavan kerran muuttaa. Joku voi lopettaa lent\u00e4misen kokonaan, ja toinen voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lentomatkoja esimerkiksi puolella. On my\u00f6s mahdollista siirty\u00e4 kasvipohjaiseen ruokavalioon, tai sy\u00f6d\u00e4 kanaa ja kalaa punaisen lihan sijaan.<\/p>\n

Voimme my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 kiertotaloutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sen avulla. Esimerkiksi tavaroiden korjaaminen, huoltaminen ja tuunaaminen hillitsee ylikuluttamista.<\/p>\n

Ylikulutuksen hillitseminen ei kuitenkaan ole vain yksil\u00f6iden vastuulla. Tarvitsemme lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, joka tukee yrityksi\u00e4 ja kotitalouksia toimimaan kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Silloin kaikkien on helpompi tehd\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 valintoja.<\/p>\n

Kulutusta tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdistaa tavaroiden sijasta palveluihin. T\u00e4ll\u00e4 olisi my\u00f6s Suomen ja suomalaisten taloudelle my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia.<\/p>\n

Palvelut ovat tyypillisesti kotimaisia, jolloin eurot j\u00e4\u00e4v\u00e4t Suomeen ja suomalaisia ty\u00f6llistyy. Monet tavarat taas ovat tuontituotteita, jolloin talous- ja ty\u00f6llisyysvaikutukset tapahtuvat pitk\u00e4lti Suomen rajojen ulkopuolella.<\/p>\n

Vaikka kotitalouksien eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen tavarankulutus on pysynyt tasaisena, on tavaroiden osuus hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 kasvanut. Tavaroiden hiilijalanj\u00e4lki on tyypillisesti korkeampi kuin palveluiden.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ylikulutus jatkuu, mutta on sent\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4kin uutisia: suomalaisten hiilijalanj\u00e4lki on pienentynyt.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":11437,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-11435","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11435"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11435"}],"version-history":[{"count":89,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11435\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11527,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11435\/revisions\/11527"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11435"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11435"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11435"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}