{"id":111,"date":"2015-08-26T07:18:03","date_gmt":"2015-08-26T04:18:03","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e54ba971fb5c144ba911e59dcd13266ad879847984"},"modified":"2019-12-18T22:01:37","modified_gmt":"2019-12-18T20:01:37","slug":"yhteiskuntasopimuksen-monet-kasvot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2015\/08\/26\/yhteiskuntasopimuksen-monet-kasvot\/","title":{"rendered":"Yhteiskuntasopimuksen monet kasvot"},"content":{"rendered":"
P\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4n kariutunut yhteiskuntasopimushanke on hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa.<\/div>\n

Samaan joukkoon kuuluvat filosofian historiassa hahmotellut yhteiskuntasopimukset, joita niit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole koskaan toteutettu.<\/p>\n

Juha Sipil\u00e4 ilmoitti jo ennen viime kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaaleja haluavansa yhteiskuntasopimuksen ty\u00f6markkinaosapuolten ja etuj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Tavoitteena oli tuottavuusloikka, jolla alennetaan yksikk\u00f6ty\u00f6kustannuksia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viidell\u00e4 prosentilla. Hanke meni myttyyn jo toistamiseen.<\/p>\n

Yhteiskuntasopimus<\/em> on filosofisesta perinteest\u00e4 lainattu sana, jota on nyt k\u00e4ytetty ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen ohjaamiseen. Ongelma, jota yritet\u00e4\u00e4n ratkoa, on se, ett\u00e4 Suomessa palkkakulut ovat nousseet, vaikka maa on ollut taantumassa jo raamatulliset seitsem\u00e4n vuotta.<\/p>\n

Olisi hienoa, jos yhteisiin ongelmiin l\u00f6ytyisi hyvi\u00e4 ratkaisuja, joissa hy\u00f6dyt ja haitat jakautuisivat siedett\u00e4v\u00e4sti. Suomi ei voi devalvoida, koska olemme eurossa. Kun kukaan ei suostu alentamaan palkkaansa, asia pit\u00e4\u00e4 hoitaa muilla keinoilla. T\u00e4ss\u00e4 kuvaan astuu yhteiskuntasopimus.<\/p>\n

Yhteiskuntasopimuksen<\/em> historiallinen merkitys liittyy etiikan ja yhteiskuntafilosofian suuntaukseen, jonka mukaan moraali perustuu ihmisten keskin\u00e4iseen sopimukseen. T\u00e4ll\u00e4 sopimuksella hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n toimintaohjeiksi normit, jotka tukevat yhteisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamista ja ohjaavat sit\u00e4, miten ihmisten tulee kohdella toisiaan. J\u00e4rkiper\u00e4iset henkil\u00f6t suostuvat hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t keskin\u00e4isen hy\u00f6dyn takia sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 my\u00f6s muut seuraavat samoja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Yhteiskuntasopimusteoriaa kehittiv\u00e4t 1600- ja 1700-luvulla sellaiset filosofit kuin Hugo Grotius, Thomas Hobbes, John Locke, Charles Montesquieu ja Jean-Jacques Rousseau. He pohtivat my\u00f6s kysymyst\u00e4 valtiovallan oikeutuksesta. Thomas Hobbesin mukaan luonnontilassa ihmisten el\u00e4m\u00e4 on alituista taistelua hengiss\u00e4 pysymiseksi. Turvatakseen oman olemassaolonsa ihmiset luovuttava osan oikeuksistaan ja vapauksistaan sopimuksen kautta valtiolle, joka huolehtii yhteiskunnan turvallisuudesta.<\/p>\n

My\u00f6s John Locke esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sopimus valtiolle luovutetuista oikeuksista turvaa ihmisten hengen ja turvallisuuden. Locken yhteiskuntak\u00e4sityksen erityispiirteen\u00e4 on omistusoikeuden keskeinen asema. Sen pohjalta h\u00e4n luo teoreettisen perustan liberaalille yhteiskuntaj\u00e4rjestykselle. Se on l\u00e4ht\u00f6kohtana nykyiselle liberaalille ajattelulle, jossa demokratian keskeisen\u00e4 hyveen\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n sen suoma mahdollisuus vaihtaa hallitsijoita vaaleissa ja siten est\u00e4\u00e4 vallan keskittyminen.<\/p>\n

Jean-Jacques Rousseau korosti inhimillisen vapauden merkityst\u00e4 ja suhdetta yhteiskuntaan. H\u00e4nen mukaansa ihmiset ovat vapaita vain silloin, kun he tottelevat lakeja, jotka ovat itse itselleen s\u00e4\u00e4t\u00e4neet. Valtio, jossa ihmiset niin sanotun yleistahdon mukaisesti sopivat omaa toimintaansa rajoittavista laeista, ei Rousseaun mukaan rajoita heid\u00e4n todellista vapauttaan ja on siten hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 ajatuksella on yhtym\u00e4kohtia my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n marxilaiseen ajatteluun. Rousseaun sopimusteoria ei siis ole liberalistinen vaan alku vasemmistolaiselle ajattelulle.<\/p>\n

Yhteiskuntasopimusteoriat esitt\u00e4v\u00e4t idealisoituja perusteita yhteis\u00f6j\u00e4 ja yksil\u00f6it\u00e4 koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien j\u00e4rjestelm\u00e4lle. Sipil\u00e4n kaavailemassa yhteiskuntasopimuksessa ei ole kysymys sen paremmin liberaalista kuin rousseaulaisesta mallista, vaan jostain muusta: ty\u00f6reformista, keskitetyst\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuksesta tai sopimuksesta yksikk\u00f6ty\u00f6kustannusten alentamiseksi ty\u00f6aikaa pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Ty\u00f6reformilla<\/em> on huono kaiku ammattiyhdistysv\u00e4en ja sosiaalidemokraattien korvissa, keskitetty ty\u00f6ehtosopimus<\/em> on ty\u00f6nantajapuolelle kirosana, ja yksikk\u00f6ty\u00f6kustannusten alentaminen<\/em> kuulostaa palkanalennukselta. On siksi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 ei haluttu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sipil\u00e4n yhteiskuntasopimusta ja klassisia yhteiskuntasopimusteorioita yhdist\u00e4\u00e4 oikeastaan vain se, ett\u00e4 niit\u00e4 ei ole toteutettu. Yhteiskuntasopimusteoriat ovat ideaalimalleja, joilla ei sellaisenaan ole vastinetta todellisuudessa. Niin k\u00e4vi my\u00f6s Sipil\u00e4n sopimukselle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4n kariutunut yhteiskuntasopimushanke on hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa. Samaan joukkoon kuuluvat filosofian historiassa hahmotellut yhteiskuntasopimukset, joita niit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole koskaan toteutettu. Juha Sipil\u00e4 ilmoitti jo ennen viime kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaaleja haluavansa yhteiskuntasopimuksen ty\u00f6markkinaosapuolten ja etuj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Tavoitteena oli tuottavuusloikka, jolla alennetaan yksikk\u00f6ty\u00f6kustannuksia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viidell\u00e4 prosentilla. Hanke meni myttyyn jo toistamiseen. Yhteiskuntasopimus on filosofisesta perinteest\u00e4 lainattu sana, jota […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-111","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":344,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions\/344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}