Lakkotalven ja -kev\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4 ovat tulleet tutuiksi maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen toisilleen esitt\u00e4m\u00e4t kiper\u00e4t kommentit vallanhalusta, joustamattomuudesta, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja ideologisesta yksisilm\u00e4isyydest\u00e4. Ammattiyhdistysv\u00e4ki on l\u00f6yt\u00e4nyt perinpohjaista kritisoitavaa hallituksen esityksist\u00e4 vientivetoiseksi palkkamalliksi ja paikallisen sopimisen laajentamiseksi. Lakot ja ammattiyhdistysliikkeen piirt\u00e4m\u00e4t suuntaviivat eiv\u00e4t ole puolestaan l\u00e4mmitt\u00e4neet mieli\u00e4 hallitusrintamassa. Onpa kuultu moitteita suoranaisista ajatteluvirheist\u00e4kin ja ontuvasta logiikasta. Niist\u00e4 puhuttaessa huomio kiinnittyy toimintaan, jota kutsutaan p\u00e4\u00e4ttelyksi.<\/p>\n
Vihjeeksi annan, ett\u00e4 kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota siihen, mihin eri osapuolet vetoavat n\u00e4kemystens\u00e4 tueksi. Seuraako esitetyist\u00e4 perusteista todellakin esitetyn kaltaisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? Ent\u00e4 mit\u00e4 mahdollisia lis\u00e4oletuksia tarvittaisiin, jotta seuraisi?<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ttely on toimintaa, jossa yhdest\u00e4 ilmauksesta (tai ilmausten joukosta) johdetaan toinen. Ilmauksia, joista johdetaan toinen ilmaus, kutsutaan p\u00e4\u00e4telm\u00e4n premisseiksi eli perusteiksi, ja johdettua ilmausta kutsutaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseksi.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ttely\u00e4 on n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen kahta tai kolmea p\u00e4\u00e4lajia, mutta seuraavassa keskityn vain yhteen niist\u00e4: deduktiiviseen p\u00e4\u00e4ttelyyn. P\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4 kutsutaan deduktiiviseksi, jos premissien eli p\u00e4\u00e4telm\u00e4n perusteiden totuus takaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen totuuden. T\u00e4llaista p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4 kutsutaan yleisest\u00e4 yksityiseen johtavaksi, mutta on osuvampaa luonnehtia sit\u00e4 validiksi eli p\u00e4tev\u00e4ksi, sitovaksi ja totuuden s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n
P\u00e4tev\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 monilla, toisiinsa kytkeytyvill\u00e4 tavoilla kuten seuraavassa:<\/p>\n
N\u00e4ill\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmill\u00e4 on kaksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seurausta. Ensinn\u00e4kin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ep\u00e4totuus osoittaa, ett\u00e4 ainakin yksi premisseist\u00e4 on ep\u00e4tosi. Toisekseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen totuus ei takaa premissien totuutta, vaan ep\u00e4tosistakin premisseist\u00e4 voi seurata tosi johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, kuten seuraavassa: \u201dKaikki kissat ovat lintuja, ja kaikki joutsenet ovat kissoja. Siis: kaikki joutsenet ovat lintuja.\u201d P\u00e4\u00e4telm\u00e4 voidaan esitt\u00e4\u00e4 allekkain seuraavasti:<\/p>\n
P\u00e4\u00e4telm\u00e4n premissit ovat viivan yl\u00e4puolella ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s viivan alapuolella.<\/p>\n
On syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 premissien totuus on eri asia kuin p\u00e4\u00e4ttelyn p\u00e4tevyys. Loogisesti p\u00e4tev\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelyss\u00e4 voidaan n\u00e4et k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 millaisia premissej\u00e4 tahansa: tosia, ep\u00e4tosia (kuten yll\u00e4 olevassa esimerkiss\u00e4) tai ep\u00e4varmoja. Siksi ei voi riitt\u00e4v\u00e4sti korostaa seuraavan periaatteen t\u00e4rkeytt\u00e4: P\u00e4\u00e4ttelyn looginen p\u00e4tevyys takaa vain sen, ett\u00e4 jos<\/strong> premissit ovat tosia, niin my\u00f6s johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on tosi.<\/p>\n Olen logiikan kurssilla havainnollistanut p\u00e4\u00e4ttelyn p\u00e4tevyyden ja premissien totuuden eroa seuraavalla p\u00e4\u00e4telm\u00e4ll\u00e4. Kyseess\u00e4 on p\u00e4tev\u00e4 eli sitova p\u00e4\u00e4telm\u00e4. Jos siis p\u00e4\u00e4ttelij\u00e4ll\u00e4 on oikeus hyv\u00e4ksy\u00e4 viivan yl\u00e4puolella olevat premissit eli perusteet (ts. p\u00e4\u00e4ttelyn l\u00e4ht\u00f6kohdat), niin h\u00e4nell\u00e4 on oikeus hyv\u00e4ksy\u00e4 my\u00f6s viivan alapuolella oleva johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n P\u00e4\u00e4telm\u00e4 on viritt\u00e4nyt opiskelijat pohtimaan premissien totuutta \u2013 erityisesti ensimm\u00e4isen premissin totuutta \u2013 erilaisissa tilanteissa (eli tulkinnoissa). Opiskelijat ovat huomauttaneet, ett\u00e4 vaikka yleens\u00e4 onkin niin, ett\u00e4 sade kastelee kadun, voi erityistapauksissa, kuten katetuilla ostoskaduilla tai erityisiss\u00e4 tuuliolosuhteissa, k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 katu ei kastukaan, vaikka sataisi. Sit\u00e4 paitsi sataa voi my\u00f6s sellaisissa paikoissa, kuten metsiss\u00e4 ja er\u00e4maissa, joissa ei ole kadun katua kastumassa. Niinp\u00e4 opiskelijat ovat esitt\u00e4neet ett\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 voisi lis\u00e4t\u00e4 se, ett\u00e4 lause \u201dKatu kastuu\u201d vaihdetaan lauseeseen \u201dMaa kastuu\u201d.<\/p>\n Kerran er\u00e4s opiskelija keksi, ett\u00e4 amerikkalaisen rockyhtyeen Creedence Clearwater Revivalin (eli CCR:n) laulussa kysyt\u00e4\u00e4n kertos\u00e4keess\u00e4 \u201dHave you ever seen the rain, comin\u2019 down on a sunny day?\u201d. Opiskelija totesi \u2013 kenties oman kokemuksensa perusteella \u2013 ett\u00e4 aurinkoisen p\u00e4iv\u00e4n sade ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kastele katua.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 ovat sin\u00e4ns\u00e4 kiinnostavia pohdintoja, mutta eiv\u00e4t muuta perusperiaatetta, joka on t\u00e4m\u00e4 (ja jota on syyt\u00e4 toistaa toistamasta p\u00e4\u00e4sty\u00e4kin): P\u00e4\u00e4ttelyn looginen p\u00e4tevyys takaa vain sen, ett\u00e4 jos<\/strong> premissit ovat tosia, niin my\u00f6s johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on tosi. P\u00e4\u00e4ttelyn p\u00e4tevyys ei takaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen totuutta, sill\u00e4 yksi tai useampi premisseist\u00e4 voi olla ep\u00e4tosi. Premissien totuus on siis eri asia kuin p\u00e4\u00e4ttelyn p\u00e4tevyys.<\/p>\n Creedence Clearwater Revivalin hienoon kappaleeseen palaan pian.<\/p>\n Edell\u00e4 esitetty \u201dJos sataa, niin katu kastuu\u201d -p\u00e4\u00e4telm\u00e4 edustaa p\u00e4\u00e4ttelymuotoa, jota kutsutaan modus ponensiksi<\/em>; se on latinaa ja tarkoittaa \u201dtapaa, joka vahvistaa\u201d eli \u201dvahvistavaa tapaa\u201d. Nimitys viittaa siihen, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 premissin\u00e4 toimivan implikaation \u201dJos p<\/em>, niin q<\/em>\u201d nojalla toinen premissi eli implikaation etuj\u00e4sen p<\/em> vahvistaa takaj\u00e4senen q<\/em>, joka on siis p\u00e4\u00e4telm\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s:<\/p>\n Edell\u00e4 k\u00e4ytetyss\u00e4 esimerkiss\u00e4 lause \u201dSataa\u201d sijoitetaan p<\/em>:n paikalle ja lause \u201dKatu kastuu\u201d sijoitetaan q<\/em>:n paikalle. P\u00e4iv\u00e4npolttavana esimerkkin\u00e4 niiden paikalle voitaisiin sijoittaa my\u00f6s lauseet \u201dAmmattiyhdistysliike on haluton neuvottelemaan vientivetoisesta palkkamallista\u201d ja \u201dHallituksen on valmisteltava mallista lakiehdotus\u201d.<\/p>\n\n
\n