{"id":109,"date":"2015-09-23T11:56:45","date_gmt":"2015-09-23T08:56:45","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e561d1046e53a261d111e5951f5dcd1781f888f888"},"modified":"2019-12-18T22:01:28","modified_gmt":"2019-12-18T20:01:28","slug":"ikaros-ja-feeniks","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2015\/09\/23\/ikaros-ja-feeniks\/","title":{"rendered":"Ikaros ja feeniks"},"content":{"rendered":"
Kreikka l\u00e4hti lainarahalla lentoon, mutta putosi kuin Ikaros. J\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 nousee uusi Kreikka.<\/div>\n

Kreikan historia on pitk\u00e4 ja rikas. Sen suuria lahjoja maailmalle ovat klassinen sivistys ja demokratia.<\/p>\n

Kreikkalainen tarusto on ehtym\u00e4t\u00f6n aarrearkku. Monet tarut ovat syv\u00e4llisi\u00e4 ja surkuhupaisia. Ne ilmaisevat arkkityyppisi\u00e4 totuuksia el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmisest\u00e4.<\/p>\n

Muistat varmaan tarun Ikaroksesta, joka lensi liian l\u00e4helle aurinkoa. Ikaroksen is\u00e4 Daidalos oli suunnitellut labyrintin Kreetan kuningas Minokselle. Kuningas sulki sinne Minotauroksen – sekasiki\u00f6n, jolla oli miehen p\u00e4\u00e4 ja sonnin ruumis. T\u00e4lle hirvi\u00f6lle uhrattiin ateenalaisia nuoria. Lopulta Ateenan tuleva kuningas Theseus surmasi Minotauroksen ja lopetti Kreetan sortotoimet. Theseus suunnisti labyrintissa lankaker\u00e4n avulla, jonka h\u00e4n oli saanut Kreetan prinsessa Ariadnelta.<\/p>\n

Kuningas Minos alkoi pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 Daidalos tekisi uuden labyrintin jollekin muulle hallitsijalle. Sen est\u00e4\u00e4kseen h\u00e4n vangitsi labyrinttiin sen suunnittelijan ja t\u00e4m\u00e4n pojan Ikaroksen.<\/p>\n

Paetakseen labyrintista Daidalos suunnitteli itselleen ja pojalleen siivet sulista ja mehil\u00e4isvahasta. Ikaroksen valmistautuessa matkaan is\u00e4 varoitti t\u00e4t\u00e4 lent\u00e4m\u00e4st\u00e4 liian l\u00e4helle aurinkoa, koska vaha voisi sulaa.<\/p>\n

Ikaros kuitenkin lumoutui lent\u00e4misest\u00e4 niin, ett\u00e4 unohti is\u00e4ns\u00e4 neuvot. H\u00e4n kohosi yh\u00e4 korkeammalle ja joutui liian l\u00e4helle aurinkoa, jolloin siivet sulivat. Ikaros sy\u00f6ksyi mereen ja hukkui. Paikka tunnetaan Ikarianmeren\u00e4, joka sijaitsee Egeanmeren it\u00e4osassa.<\/p>\n

Tarun Ikarosta voidaan verrata nyky-Kreikkaan. Maan viimeaikaisessa taloustragediassa Daidalosta eli labyrintin ja siipien suunnittelijaa edustavat kreikkalaisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien lis\u00e4ksi rahoittajatahot, joita on pitk\u00e4 lista: euromaat, Euroopan keskuspankki ja monet muut pankit, el\u00e4kerahastot ja yksityiset sijoittajat sek\u00e4 Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto.<\/p>\n

Vajoava Kreikka joutuu h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 turvautuman Euroopan ja muun maailman apuun. My\u00f6s mytologioista esikuvia haettaessa kannattaa etsint\u00e4 ulottaa kotipiiri\u00e4 kauemmas.<\/p>\n

Kreikka on kenties kuin egyptil\u00e4isen taruston feeniks-lintu. Tarinan mukaan kuoleman l\u00e4hestyess\u00e4 feeniks rakentaa kanelipuun oksista pes\u00e4n ja sytytt\u00e4\u00e4 sen tuleen. Pes\u00e4 ja lintu palavat poroksi, mutta tuhkasta nousee uusi lintu. Olisiko t\u00e4st\u00e4 luovasta tuhosta mallia Kreikan euroerolle?<\/p>\n

Kerrotaan, ett\u00e4 feeniks tulee aina apuun, kun sit\u00e4 kipeimmin tarvitaan, ja ett\u00e4 sen kyyneleet parantavat jopa kuolemasta. Antiikin Kreikan lahjat ihmiskunnalle – sivistys ja demokratia – ovat l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ja lohdutusta, jotka uusiutuvat feeniks-linnun tavoin. T\u00e4st\u00e4 muistuttaa itkev\u00e4 Kreikka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kreikka l\u00e4hti lainarahalla lentoon, mutta putosi kuin Ikaros. J\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 nousee uusi Kreikka. Kreikan historia on pitk\u00e4 ja rikas. Sen suuria lahjoja maailmalle ovat klassinen sivistys ja demokratia. Kreikkalainen tarusto on ehtym\u00e4t\u00f6n aarrearkku. Monet tarut ovat syv\u00e4llisi\u00e4 ja surkuhupaisia. Ne ilmaisevat arkkityyppisi\u00e4 totuuksia el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmisest\u00e4. Muistat varmaan tarun Ikaroksesta, joka lensi liian l\u00e4helle aurinkoa. Ikaroksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":342,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/342"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}