Niin tai n\u00e4in, itse en aina tied\u00e4, mit\u00e4 mielt\u00e4 olen \u2013 tai mit\u00e4 mielt\u00e4 pit\u00e4isi olla. T\u00e4h\u00e4n voin t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 niin ostoksilla kuin vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmienkin \u00e4\u00e4rell\u00e4. Voi k\u00e4yd\u00e4 niinkin, ett\u00e4 tied\u00e4n, mit\u00e4 mielt\u00e4 olen jostain asiasta, vasta kun olen kirjoittanut siit\u00e4.<\/p>\n
Jos taas yrit\u00e4n arvata muiden ihmisten mielipiteit\u00e4, voin osua oikeaan tai v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Varmempaa on kysy\u00e4 heilt\u00e4 suoraan. Siksi tutkijatkin selvitt\u00e4v\u00e4t mielipiteit\u00e4 haastattelujen ja kyselyjen avulla.<\/p>\n
Mielipide on yksil\u00f6kohtainen tai yhteis\u00f6lle ominainen n\u00e4kemys jostain asiasta. Yleinen mielipide on kansan enemmist\u00f6n tai suuren kansanosan n\u00e4kemys.<\/p>\n
Mielipide voi olla h\u00e4t\u00e4p\u00e4iss\u00e4\u00e4n keksitty ja harkitsematon. Se voi perustua tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen, mielikuviin, uskomuksiin tai jopa v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin. Mielipide voi kuitenkin olla my\u00f6s harkittu ja tietoon perustuva.<\/p>\n
Samoilla linjoilla on Nobel-palkittu psykologi Daniel Kahneman, joka erottaa nopean ja hitaan ajattelun. Vaistonvaraiset valintamme perustuvat nopeaan ajatteluun, jota Kahneman kutsuu j\u00e4rjestelm\u00e4 1:ksi. Vaistonvaraiset valinnat voivat osua usein, mutta eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina, oikeaan. Tarvitsemme kuitenkin my\u00f6s hidasta ajattelua eli j\u00e4rjestelm\u00e4 2:ta, kun etsimme valinnoillemme perusteita tai kun kyseenalaistamme intuitioitamme. Eettisess\u00e4 harkinnassa tarvitaan hidasta ajattelua esimerkiksi, kun yrit\u00e4mme vaihtaa n\u00e4k\u00f6kulmaa ja asettua toisen ihmisen asemaan.<\/p>\n
Joskus tarvitaan nopeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, ja se taas edellytt\u00e4\u00e4 nopeaa mielipiteen muodostamista, mik\u00e4 voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Savolainen sanonta \u201dsuattaapi olla ett\u00e4 on, vuan suattaapi olla, ett\u00e4 ei ookkaan\u201d kuvaa paitsi lupsakkaa venkoilua my\u00f6s mielipiteenmuodostuksen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon todellista vaikeutta. Perusteet p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle voivat olla riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, ep\u00e4varmat ja monimutkaiset. Mieli voi my\u00f6s ailahdella, ja mieliala voi nousta ja laskea.<\/p>\n
Mielipiteet liittyv\u00e4t ensinn\u00e4kin makuasioihin. Yhden mielest\u00e4 ruoka on liian suolaista, kun taas toinen jo kurkottaa suolasirotinta. Yksi moittii kylm\u00e4ksi huonetta, joka toisen mielest\u00e4 on ihan l\u00e4mmin.<\/p>\n
Sanotaan, ett\u00e4 makuasioista ei voi kiistell\u00e4. Kuulostaa sovinnolliselta, mutta on kyseenalaista. Nimenomaan makuasioista ei voi kuin kiistell\u00e4, ellei sitten osata lopettaa siihen, ett\u00e4 makuerot vain tunnustetaan.<\/p>\n
Yksi tykk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pitsassa on ananasta, mit\u00e4 taas toinen ei voi siet\u00e4\u00e4. Ananasta vieroksuva voi vedota niinkin hienoon asiaan kuin napolilaiseen pitsaperinteeseen.<\/p>\n
Henkil\u00f6n maku voi kuitenkin muuttua ja kehitty\u00e4. Muutos ei tapahdu kiistelyn vaan tottumisen ja mahdollisesti my\u00f6s uuden tilanteen ja tiedon my\u00f6t\u00e4. Ulkomaanmatkalla saattaa tehd\u00e4 sellainenkin ruoka kauppansa, jota kotioloissa ei s\u00f6isi. Uuteen makuun tottumiseen voidaan tarvita jopa parikymment\u00e4 maistelukertaa. T\u00e4m\u00e4 prosessi liittyy makumuistoon ja siihen, miten aivot reagoivat uusiin \u00e4rsykkeisiin.<\/p>\n
Mielipiteeksi kutsutaan my\u00f6s sellaista n\u00e4kemyst\u00e4, jonka merkityst\u00e4 tai uskottavuutta v\u00e4heksyt\u00e4\u00e4n. \u201dSe on vain mielipide\u201d, saatetaan v\u00e4heksy\u00e4 toisen henkil\u00f6n sanomisia. Mielipide, niin kuin sen esitt\u00e4j\u00e4kin, voidaan helposti leimata tyhm\u00e4ksi, yksinkertaiseksi ja ties miksik\u00e4.<\/p>\n
V\u00e4h\u00e4ttelyn huippua edustaa sanonta, ett\u00e4 \u201dmielipide on kuin persereik\u00e4 \u2013 jokaisella on omansa\u201d. Alatyylinen ilmaus vihjaa, ett\u00e4 aina on joku, joka vastustaa sit\u00e4, mit\u00e4 toinen pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 ja tavoiteltavana.<\/p>\n
Mielipidett\u00e4\u00e4n usein vaihtavaa kutsutaan tuuliviiriksi. Toisaalta henkil\u00f6\u00e4 voidaan arvostaa suuresti, jos h\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 erehtyneens\u00e4 ja vaihtaa mielipidett\u00e4\u00e4n uuden tiedon tai el\u00e4m\u00e4nkokemuksen perusteella.<\/p>\n
Sopivassa yhteydess\u00e4 mielipidett\u00e4 voidaan tivata. Joku voi kysy\u00e4 kumppaninsa mielipidett\u00e4 uudesta kampauksestaan. Tutkija taas voi ker\u00e4t\u00e4 kansalaisten mielipiteit\u00e4 esimerkiksi presidenttiehdokkaista. Ty\u00f6paikalla halutaan selvitt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n mielipiteit\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnista.<\/p>\n
Kaikissa n\u00e4iss\u00e4 mielipiteeseen liittyy puheena olevan asian tai ominaisuuden arviointi. Mielipiteet voivat siis olla evaluatiivisia eli arvottavia. Sellaisia ovat my\u00f6s mielipidekirjoitukset.<\/p>\n