{"id":1076,"date":"2020-06-17T07:14:08","date_gmt":"2020-06-17T04:14:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=1076"},"modified":"2020-06-17T09:51:46","modified_gmt":"2020-06-17T06:51:46","slug":"tarinan-opetus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2020\/06\/17\/tarinan-opetus\/","title":{"rendered":"Tarinan opetus"},"content":{"rendered":"<p>Tarina on lyhyt ja helppo muistaa:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\">Kauan sitten nelj\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4 saapui Kaakkois-Australiaan. Kolme harppoi mantereen muihin osiin, mutta nelj\u00e4s kyykistyi paikoilleen. Sen ruumis muuttui tulivuoreksi nimelt\u00e4\u00e4n Budj Bim, ja sen hampaista tuli laavaa, jota tulivuori sylki ulos.<\/p>\n<p>Suullisesti sukupolvelta toiselle kulkeneen <a href=\"https:\/\/www.sciencemag.org\/news\/2020\/02\/aboriginal-tale-ancient-volcano-oldest-story-ever-told\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">tarinan arvellaan olevan 37 000 vuotta vanha<\/a>. Tarinan uskotaan viittaavan todelliseen tapahtumaan, <a href=\"https:\/\/www.environment.gov.au\/heritage\/places\/national\/budj-bim\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Budj Bimin eli Mount Ecclesin syntyyn<\/a>. Se on Victoriassa Kaakkois-Australiassa sijaitseva tuliper\u00e4inen vuoren tynk\u00e4 (178 m), jonka oletetaan nousseen maasta kuin sieni vulkaanisen toiminnan tuloksena.<\/p>\n<p>Tapahtuma lumosi katsojansa. <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=_2T7bc81s7c\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Syntyi legenda<\/a>, jonka rinnalla maailman vanhin runoelma, mesopotamialainen Gilgamesh on tuore kuin eilisen lehti \u2013 \u201dvain\u201d nelisen tuhatta vuotta vanha.<\/p>\n<p>Samalta seudulta kuin Budj Bim (\u2019Korkea p\u00e4\u00e4\u2019) tunnetaan my\u00f6s yksi ihmiskunnan varhaisimmista rakennelmista: joen rantaan kivist\u00e4 ladottu <a href=\"https:\/\/www.abc.net.au\/news\/2020-01-19\/fire-reveals-further-parts-of-6600-year-old-aquatic-system\/11876228\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">kalanviljelylaitos<\/a>, jonka <a href=\"https:\/\/whc.unesco.org\/en\/list\/1577\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">arvioidaan olevan 6 600 vuotta vanha<\/a>, vanhempi kuin Egyptin pyramidit.<\/p>\n<p>Australian aboriginaalit tunnetaan my\u00f6s filosofisesta kiinnostuksesta. Melbournelaisen Deakin yliopiston <a href=\"https:\/\/www.abc.net.au\/news\/2020-03-05\/how-indigenous-thinking-can-save-the-world\/12024218?nw=0\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">lehtori Tyson Yunkaporta<\/a> kertoo kirjassaan <em>Sand Talk: How Indigenous Thinking Can Save the World<\/em> (The Text Publishing Company, Melbourne 2019, 269-270) viidest\u00e4 tiedon hankinnan tavasta. Ne erotetaan Wik Mungkanissa, joka on pieni Queenslandissa puhuttu aboriginaalikieli, nyky\u00e4\u00e4n alle 500 ihmisen \u00e4idinkieli.<\/p>\n<p>Wik Mungkanin puhujat erottavat seuraavat tiedonhankinnan tavat: tarkkaavainen havainnointi ja toiselle n\u00e4ytt\u00e4minen; auttaminen niin, ett\u00e4 auttaja siirtyy v\u00e4hitellen sivuun; jutustelu; huolellinen kuuntelu ja ulkoa opettelu; ajattelu, pohdinta ja ymm\u00e4rt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Itse olen Vaasan yliopiston filosofian luennoilla opettanut nelj\u00e4st\u00e4 tiedon l\u00e4hteest\u00e4: havainnosta, muistista, j\u00e4rjest\u00e4 ja toisista ihmisist\u00e4. Havaintoon kuuluu sek\u00e4 ulkoista todellisuutta koskeva havaitseminen ett\u00e4 introspektio eli omien mielentilojen havainnointi. J\u00e4rkeen taas kuuluu niin intuitio (sis\u00e4inen n\u00e4kemys, vaistonvarainen tajuaminen) kuin p\u00e4\u00e4ttelykin.<\/p>\n<p>Havainto, muisti ja j\u00e4rki ovat yksil\u00f6n kykyj\u00e4. Muilta ihmisilt\u00e4 opittu edustaa tiedon yhteis\u00f6llist\u00e4 puolta.<\/p>\n<p>Silti my\u00f6s havainnoissa, muistamisessa ja j\u00e4rkeilyss\u00e4 on paljon yhteis\u00f6llist\u00e4. Niihin liittyv\u00e4t kieli ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat yhteis\u00f6llisesti jaettuja. Keskustelu, sopiminen ja matkiminen ovat tapoja, joilla tietoa jaetaan ja toisilta opitaan (M. Kusch, <em>Knowledge by Agreement<\/em>, Oxford: Clarendon Press, 2002, 15).<\/p>\n<p>Yll\u00e4tys tai ei, aboriginaalien tiedonhankinnan tavat ovat samoja kuin H\u00e4rm\u00e4ss\u00e4. Olisi sensaatio, jos aboriginaaleilla olisi t\u00e4ysin omintakeinen ja muulle maailmalle tuntematon tiedonhankinnan tapa.<\/p>\n<p>Yksi asia korostuu aboriginaaleilla. He hehkuttavat tiedon hankkimista muiden avulla ja heid\u00e4n kanssaan. Se selitt\u00e4\u00e4, miksi tarina kivettyneest\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isest\u00e4 on el\u00e4nyt kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 voimme oppia t\u00e4st\u00e4? \u2013 Pari asiaa tulee heti mieleen: Opiskelijan ja opettajan syventymist\u00e4 yhteisen ongelman \u00e4\u00e4relle ei ole korvattavissa muulla kasvatuksellisella menetelm\u00e4ll\u00e4. Muistamista auttaa opittavan asian pukeminen tarinan muotoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhteis\u00f6llisyyden voimasta todistaa se, ett\u00e4 maailman vanhinta tarinaa kerrotaan edelleenkin.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":1084,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-1076","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2020\/06\/17\/tarinan-opetus\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2020-06-17T07:14:08+03:00\">17.06.2020<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2020\/06\/17\/tarinan-opetus\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/06\/crater_of_mount_eccles_victoria-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/06\/crater_of_mount_eccles_victoria-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/06\/crater_of_mount_eccles_victoria-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/06\/crater_of_mount_eccles_victoria-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/06\/crater_of_mount_eccles_victoria-1280x720.jpg 1280w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/06\/crater_of_mount_eccles_victoria-1600x900.jpg 1600w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/06\/crater_of_mount_eccles_victoria-1920x1080.jpg 1920w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/06\/crater_of_mount_eccles_victoria-2048x1152.jpg 2048w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1076"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1076"}],"version-history":[{"count":97,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1076\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1174,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1076\/revisions\/1174"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1084"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1076"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1076"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1076"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}