Energiasiirtym\u00e4 tarkoittaa ensinn\u00e4kin asteittaista vapautumista fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta tuotannosta ja kulutuksesta. Siirtym\u00e4 tapahtuu \u00f6ljyst\u00e4, hiilest\u00e4 ja maakaasusta uusiutuvaan energiaan: tuulivoimaan, aurinkoenergiaan ja vesivoimaan sek\u00e4 bioenergiaan.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4t\u00f6voiman tarve kasvaa l\u00e4hitulevaisuudessa, koska tuuli- ja aurinkoenergian osuus s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta kasvaa. N\u00e4m\u00e4 energianl\u00e4hteet ovat s\u00e4\u00e4st\u00e4 riippuvaisia. Vesivoima on helpoin tapa tuottaa s\u00e4\u00e4t\u00f6voimaa, mutta s\u00e4hk\u00f6n varastointiin kehitett\u00e4v\u00e4t akut sek\u00e4 halvalla tuulivoimalla tapahtuva vedyn tuottaminen ja varastointi ovat osa ratkaisua. Korkeaan paineeseen puristettua ilmaa voidaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6voimana, ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 voidaan varastoida esimerkiksi kallioper\u00e4\u00e4n, hiekkaan ja saveen.<\/p>\n
Kysynt\u00e4joustolla tarkoitetaan kysynn\u00e4n mukauttamista s\u00e4hk\u00f6n saatavuuteen. Mukauttaminen tapahtuu rajoittamalla s\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan.<\/p>\n
P\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voivat ajoittaa s\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 ajankohtaan, jolloin s\u00e4hk\u00f6 on edullisimmillaan. T\u00e4llainen optimointi ei motivoidu niink\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6n saatavuuteen liittyvill\u00e4 huolilla kuin rahallisella s\u00e4\u00e4st\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi energiasiirtym\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 keskitetyst\u00e4 hajautetumpaan tuotantoon siirtymist\u00e4 sek\u00e4 liikenteen ja teollisuuden s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4mist\u00e4. Monet suomalaiset hankkivat aurinkopaneeleita ilmal\u00e4mp\u00f6pumppujen tai maal\u00e4mm\u00f6n tueksi. S\u00e4hk\u00f6autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen vauhdilla tai kituliaasti.<\/p>\n
Energiasiirtym\u00e4ll\u00e4 viitataan my\u00f6s ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 toiminnan tehostamiseen ja sivuvirtojen eli jalostusj\u00e4tteen ja ylij\u00e4\u00e4m\u00e4aineksien hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Niinp\u00e4 my\u00f6s kiertotalous kytkeytyy energiasiirtym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kiertotalous tarkoittaa, ettemme tuhlaa luonnonvaroja valmistamalla jatkuvasti lis\u00e4\u00e4 tavaroita ja hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen. Kiertotaloudessa materiaaleja ei lopuksi tuhota tai heitet\u00e4 j\u00e4tteeksi, vaan niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mahdollisimman monta kertaa uudestaan.<\/p>\n
Fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta, joka puolestaan on merkitt\u00e4v\u00e4 luonnon monimuotoisuutta uhkaava tekij\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on energiasiirtym\u00e4n keskeinen motiivi. Energiasiirtym\u00e4n tarkoitus on siis suojella ilmastoa ja luontoa ihmisen vahingoittavalta toiminnalta. T\u00e4h\u00e4n pyrkimykseen liittyy monia eettisen tarkastelun kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia.<\/p>\n
Eettisi\u00e4 ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevia kysymyksi\u00e4<\/h4>\n
Deontologisen etiikan mukaan on yleinen velvollisuus suojella ihmiskunnan ja muiden lajien elinehtoja. Ihminen ja muut lajit ovat kohtalonyhteydess\u00e4 toisiinsa. Energiasiirtym\u00e4\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ihmiskunnan eettisen\u00e4 velvollisuutena. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 energiasiirtym\u00e4ll\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4, ellei ratkaiseva rooli siin\u00e4, ett\u00e4 maapalloa estet\u00e4\u00e4n muuttumasta elinkelvottomaksi.<\/p>\n
Utilitaristisen seurausetiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeist\u00e4 energiasiirtym\u00e4ss\u00e4 ovat sen tuottamat hy\u00f6dyt. Siten siirtym\u00e4n perusperiaatteena voitaisiin pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 tulee tuottaa suurin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4 energiaa suurimmalle mahdolliselle joukolle. N\u00e4in mukaillaan Jeremy Benthamin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyn periaatetta. Sen mukaan teon oikeellisuuden kriteeri on teon tuottama hy\u00f6ty: suurin mahdollinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 suurimmalle mahdolliselle joukolle (J. Bentham, A Comment on the Commentaries and a Fragment on Government<\/em>, Oxford University Press 1977, 393, 440n).<\/p>\n
Energiasiirtym\u00e4\u00e4n sovellettuna hy\u00f6dyn periaatteeseen liittyy kuitenkin vakava ongelma: suurin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4 energiaa suurimmalle ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4lle voi olla tuhoisa tavoite. Sen mukanaan tuoma kulutuksen kasvu uhkaa ylitt\u00e4\u00e4 maapallon ekologisen kantokyvyn, vaikka samalla saavutettaisiinkin Kate Raworthin esitt\u00e4m\u00e4n ”donitsitalouden” alaraja: ihmisten perustarpeiden tyydytt\u00e4misen sosiaalinen minimi. (K. Raworth, Doughnut Economics: Seven Ways to Think Like a 21st Century Economist<\/em>, Cornerstone, London 2017<\/a>.)<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/02\/donitsi-150x150.png\")
Donitsitaloudessa tuotannon ja kulutuksen riitt\u00e4vyys (engl. sufficiency<\/em>) on kahden rajan v\u00e4liin muodostuva keskialue. Alarajana on ihmisten tarpeiden riitt\u00e4v\u00e4 tyydytt\u00e4minen eli sosiaalinen minimi. Yl\u00e4rajana on puolestaan ekologinen kest\u00e4vyys: kasvi- ja el\u00e4inlajien monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden s\u00e4ilyminen (