{"id":106,"date":"2015-10-29T09:36:39","date_gmt":"2015-10-29T07:36:39","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e57e0fcad3d1c07e0f11e596c5cb64ba0bc032c032"},"modified":"2019-12-18T22:01:11","modified_gmt":"2019-12-18T20:01:11","slug":"letkeytta-rouva-ministeri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2015\/10\/29\/letkeytta-rouva-ministeri\/","title":{"rendered":"Letkeytt\u00e4 rouva ministeri!"},"content":{"rendered":"
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.<\/div>\n

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen paimentaa kirjeell\u00e4\u00e4n<\/a> suomalaisia yliopistoja tuottavuusloikkaan. Mill\u00e4 ehdoilla loikka onnistuisi, jos inhimillisesti katsoen kaikki panokset ovat jo peliss\u00e4?<\/p>\n

Teollisuudessa tehokkuuden paranemisella tarkoitetaan esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 panoksella saadaan aikaan enemm\u00e4n. Mill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 onnistuisi yliopistoissa? Ministeri ehdottaa suurempia yksikk\u00f6j\u00e4 ja resurssien uudelleen kohdentamista.<\/p>\n

Tutkijoiden \u00e4lykkyys ei kasva siit\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4 kootaan suuriin yksikk\u00f6ihin. Isossa yksik\u00f6ss\u00e4 voi kuitenkin synty\u00e4 innostavaa p\u00f6hin\u00e4\u00e4: ideat kulkevat suusta ja huoneesta toiseen. Luova ja kriittinen keskustelu kukoistaa. Tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 entist\u00e4 parempia hankkeita. Syntyy tutkimusperinteit\u00e4, jotka huomataan maailmalla.<\/p>\n

Yht\u00e4 mahdollista on kuitenkin, ett\u00e4 kaikki t\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 toteutumatta. Huoneiden ovet voivat pysy\u00e4 kiinni suurellakin laitoksella. Tutkijat verkottuvat kukin mill\u00e4kin tavalla. Monet tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 omissa verkostoissaan. N\u00e4m\u00e4 tutkijayhteydet ovat syntyneet esimerkiksi konferenssien, tutkimusvierailujen ja -hankkeiden kautta. Verkottumiseen ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita yhteist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4. Lentoliput ja nettiyhteys saattavat riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Resurssien uudelleen kohdentamisella eri tieteenalojen v\u00e4lill\u00e4 lis\u00e4tt\u00e4isiin tutkimusta yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja v\u00e4hennett\u00e4isiin toisaalla. Se ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paranna tutkimuksen laatua. Thomas Kuhn kiinnitti huomiota siihen, ett\u00e4 tieteen menestykseen vaikuttavat my\u00f6s tutkimuksen ulkopuoliset tekij\u00e4t kuten suostuttelu- ja lobbaustoiminta ministeri\u00f6iss\u00e4 ja kahvip\u00f6ydiss\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisia on noin 0,75 promillea maailman reilusta 7,3 miljardista ihmisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on keskeinen syy, miksi emme ole tutkimuksessa maailman huipulla.<\/p>\n

Suomessakin v\u00e4est\u00f6n \u00e4lykkyys ja ahkeruus ovat kansainv\u00e4list\u00e4 keskitasoa. On turha itke\u00e4 sellaisen erinomaisuuden per\u00e4\u00e4n, jota ei ole eik\u00e4 tule. Emme juokse kovempaa kuin muut. Geneettiset ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t eiv\u00e4t mahdollista sit\u00e4. Miss\u00e4 nurkissa muka piileskelev\u00e4t ne j\u00e4rjen j\u00e4ttil\u00e4iset, joita t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4isi olla enemm\u00e4n kuin t\u00e4rkeimmiss\u00e4 verokkimaissamme? Tehottomuudessakin olemme todenn\u00e4k\u00f6isesti keskinkertaisia.<\/p>\n

Opetusministerin kirjeess\u00e4 maalailtu tuottavuusloikka on toiveajattelua. Toivon merkityst\u00e4 ei silti pid\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Toivo voi olla parasta realismia, sill\u00e4 pienikin toivo on ihmisen toimintakyvylle parempi kuin toivottomuus. Toivon lis\u00e4ksi tarvitaan kuitenkin my\u00f6s muuta.<\/p>\n

Parhaansa tekeminen on ennen muuta itsens\u00e4 voittamista. Se ei kuitenkaan synny hampaat irvess\u00e4 ja pelon vallassa. Tarvitaan rentoutta ja j\u00e4ntevyytt\u00e4. Sille on suomen kieless\u00e4 osuva nimi: letkeys. Letkeytt\u00e4 rouva ministeri!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen paimentaa kirjeell\u00e4\u00e4n suomalaisia yliopistoja tuottavuusloikkaan. Mill\u00e4 ehdoilla loikka onnistuisi, jos inhimillisesti katsoen kaikki panokset ovat jo peliss\u00e4? Teollisuudessa tehokkuuden paranemisella tarkoitetaan esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 panoksella saadaan aikaan enemm\u00e4n. Mill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 onnistuisi yliopistoissa? Ministeri ehdottaa suurempia yksikk\u00f6j\u00e4 ja resurssien uudelleen kohdentamista. Tutkijoiden \u00e4lykkyys ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":339,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions\/339"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}