{"id":10587,"date":"2024-02-07T10:47:04","date_gmt":"2024-02-07T08:47:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=10587"},"modified":"2024-02-09T14:48:56","modified_gmt":"2024-02-09T12:48:56","slug":"presidentti-arvojohtajana-kasitteellisia-huomioita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/02\/07\/presidentti-arvojohtajana-kasitteellisia-huomioita\/","title":{"rendered":"Presidentti arvojohtajana: k\u00e4sitteellisi\u00e4 huomioita"},"content":{"rendered":"

Vaalitenteiss\u00e4 nostettiin arvojohtaminen yhdeksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tasavallan presidentin teht\u00e4vist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vastaavan kansalaisten k\u00e4sityst\u00e4. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n valtuuskunnan syksyn 2023 arvo- ja asennetutkimuksessa<\/a> kysyttiin, millaista presidentti\u00e4 suomalaiset toivovat. L\u00e4hes 90 prosenttia vastaajista toivoi presidentin olevan arvojohtaja. Tutkimuksessa arvojohtajan teht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4riteltiin keskustelun her\u00e4ttely t\u00e4rkeist\u00e4 asioista ja niiden edist\u00e4minen arvovallalla.<\/p>\n

Arvojohtaja kuulostaa hienolta ja juhlalliselta, mutta samalla kovin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iselt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Ep\u00e4selvyys koskee yhdyssanan molempia osia. Sek\u00e4 arvo<\/em> ett\u00e4 johtaja<\/em> ovat monimerkityksisi\u00e4 sanoja.<\/p>\n

Arvojohtaminen on yksi johtamiskoulutuksen ja -tutkimuksen aiheista, joka on ollut pinnalla jo vuosikymmeni\u00e4. Arvojohtaminen samastetaan usein eettisen johtamisen kanssa, vaikka arvojohtaminen voi k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi taloudellisia ja teknisi\u00e4 arvoja, kuten tehokkuutta ja tuottavuutta.<\/p>\n

Arvojohtamista pidet\u00e4\u00e4n julkisen sektorin organisaatioille erityisen sopivana johtamisk\u00e4sityksen\u00e4, koska julkisen sektorin ydinteht\u00e4viin kuuluu my\u00f6s muiden kuin taloudellisten arvojen edist\u00e4minen: kansalaisten yhdenvertainen kohtelu, tasa-arvo ja syrjim\u00e4tt\u00f6myys, vain muutamia esimerkkej\u00e4 mainitakseni.<\/p>\n

Mit\u00e4 arvot ovat?<\/h4>\n

Arvon k\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ksi ehdotan seuraavaa: arvot ovat hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina pidettyj\u00e4 ominaisuuksia (ks. T. Lehtonen ja T. Taipale, \u201dSuomen suurimpien ty\u00f6nantajien arvot\u201d, kirjassa I. Halonen, P. Houni, M. Jakonen ja A. Mutanen (toim.), Ty\u00f6n j\u00e4rjestyksi\u00e4<\/em>, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, 2021, 24<\/a>). N\u00e4in ajatellen arvoksi sanotaan sit\u00e4, mink\u00e4 perusteella jotakin pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 ja tavoiteltavana. Arvot ovat siis arvostettuja ominaisuuksia, jotka ihanteina ja tavoitteina ohjaavat ihmisten tekoja ja toimintaa.<\/p>\n

\"\"T\u00e4m\u00e4 voidaan ilmaista kaavamaisesti niin, ett\u00e4 jos A:lla on ominaisuus F ja X arvostaa F:\u00e4\u00e4, F on arvo X:lle (I. Niiniluoto, \u201dArvot ja tosiasiat \u2013 samaa vai eri paria?\u201d, kirjassa E. Kilpinen, O. Kivinen ja S. Pihlstr\u00f6m (toim.), Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteiss\u00e4<\/em>, Gaudeamus 2008, 73).<\/p>\n

Arvojen nimet ovat adjektiiveista muodostettuja substantiiveja. Sellaisia ovat esimerkiksi kardinaalihyveiden nimet: viisaus<\/em>, itsehillint\u00e4<\/em>, rohkeus<\/em> ja oikeudenmukaisuus<\/em>.<\/p>\n

Monien organisaatioiden arvolistoilla on kuitenkin my\u00f6s muita sanoja kuin substantivoituja adjektiiveja. Arvoiksi saatetaan siis kutsua my\u00f6s muihin ontologisiin kategorioihin kuuluvia asioita kuin ominaisuuksia. Yleisi\u00e4 esimerkkej\u00e4 arvoiksi mainituista entiteeteist\u00e4 ovat asiakkaat, ymp\u00e4rist\u00f6 ja yhteisty\u00f6. Niill\u00e4 voi olla hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina pidettyj\u00e4 ominaisuuksia, ja entiteettien nimist\u00e4 voidaan johtaa susbstantivoituja adjektiiveja, kuten asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyys ja yhteisty\u00f6kyky. Osa arvoja koskevan keskustelun sekavuudesta saattaa johtua huojunnasta ominaisuuksien ja muihin ontologisiin kategorioihin kuuluvien entiteettien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina pidettyj\u00e4 ominaisuuksia voi olla niin yksil\u00f6ill\u00e4 kuin yhteis\u00f6ill\u00e4; valtioilla ja organisaatioilla; valtioiden v\u00e4lisill\u00e4 suhteilla; esineill\u00e4, koneilla ja rakennuksilla; elollisella ja elottomalla luonnolla. Tilanteesta ja asiayhteydest\u00e4 riippuen voimme arvostaa hyvin monenlaisia asioita \u2013 periaatteessa mit\u00e4 tahansa, mit\u00e4 emme pid\u00e4 moitittavana tai paheksuttavana.<\/p>\n

\"\"Arvoilla on sek\u00e4 yksil\u00f6kohtainen ett\u00e4 yhteis\u00f6lle ominainen puolensa. Muut ihmiset saattavat pit\u00e4\u00e4 jonkun mielest\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja tavoiteltavaa ominaisuutta omituisena ja kyseenalaisena. T\u00e4llaisissa tilanteissa voidaan t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 siihen, ett\u00e4 tarvitsemme my\u00f6s sellaista arvoa kuin suvaitsevaisuutta. On kuitenkin melko tavallista, ett\u00e4 eri yksil\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t samoja ominaisuuksia hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina. Se voi johtua esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 olemme saman yhteiskunnan j\u00e4seni\u00e4 ja saman kulttuurin kasvatteja.<\/p>\n

Me kaikki olemme kuitenkin ihmisi\u00e4. Monet arvostavat ihmisiss\u00e4 sellaisia ominaisuuksia kuin luotettavuus, reiluus ja yst\u00e4v\u00e4llisyys. My\u00f6s organisaatioiden, kuten yritysten ja laitosten, toiminnassa voidaan arvostaa n\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia. Organisaatiossa voidaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi taloudellista kannattavuutta, tehokkuutta ja ekologisuutta. Yhteiskunnan ominaisuuksina arvostetaan \u2013 perinteist\u00e4 ja kulttuurista riippuen \u2013 esimerkiksi demokratiaa, oikeudenmukaisuutta ja syrjim\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n

Vaikka tasavallan presidenttiin viitataan arvojohtajana erityisesti eettisist\u00e4 ja yhteiskunnallisista arvoista puhuttaessa, kaikki arvot eiv\u00e4t ole eettisi\u00e4 eli yleisesti velvoittavia, vaan on olemassa erilaisia arvoja: taloudellisia, teknisi\u00e4, ekologisia, esteettisi\u00e4 ja niin edelleen. Muun muassa eettiset ja esteettiset arvot ovat aina kulttuurisidonnaisia eli yhteis\u00f6ss\u00e4 vallitseviin perinteisiin ja uskomuksiin, tapoihin, tottumuksiin ja mieltymyksiin perustuvia. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita, etteiv\u00e4tk\u00f6 yhteis\u00f6lliset tavat ja uskomukset \u2013 ja niiden my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s arvot \u2013 voisi muuttua. Yleisesti ottaen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 arvot ovat suhteellisen pysyvi\u00e4 ja hitaasti muuttuvia.<\/p>\n

Erilaisia johtamisteht\u00e4vi\u00e4<\/h4>\n

My\u00f6s johtaminen on monitahoista, ja erilaisia johtamisteht\u00e4vi\u00e4 on lukuisia. Ensinn\u00e4kin on strateginen johtaminen, johon kuuluvat muun muassa tulevaisuuden- ja toimintasuunnitelmien tekeminen ja toiminnan edellytyksist\u00e4 huolehtiminen. Hallintoa koskevan johtamisen tunnetuimpia osa-alueita ovat yleishallinto, taloushallinto ja henkil\u00f6st\u00f6hallinto. Johtamiseen kuuluvat my\u00f6s ty\u00f6njohdolliset teht\u00e4v\u00e4t eli esimiesty\u00f6: ty\u00f6teht\u00e4vien jakaminen, ohjeiden antaminen ja teht\u00e4vist\u00e4 suoriutumisen arviointi. Johtajalla voi olla my\u00f6s kannustava ja valmentava teht\u00e4v\u00e4. Siihen kuuluu niin henkil\u00f6st\u00f6n motivointi kuin ty\u00f6yhteis\u00f6n ongelmien k\u00e4sittely.<\/p>\n

Arvojohtajan teht\u00e4v\u00e4n voi n\u00e4hd\u00e4 kytkeytyv\u00e4n strategiseen johtamiseen ainakin siin\u00e4, ett\u00e4 eri organisaatioille t\u00e4rkeit\u00e4 arvoja tunnistetaan ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n erityisesti strategian valmistelun yhteydess\u00e4. Arvojohtaminen liittyy kuitenkin vahvasti my\u00f6s johtamisen kannustavaan ja valmentavaan puoleen. Pit\u00e4isik\u00f6 tasavallan presidentti n\u00e4hd\u00e4 kansakunnan kannustajana ja valmentajana?<\/p>\n

Mit\u00e4 arvojohtaja muka tekee?<\/h4>\n

N\u00e4ist\u00e4 alustavista n\u00e4k\u00f6kohdista huolimatta arvojohtaminen saattaa edelleen kuulostaa ep\u00e4selv\u00e4lt\u00e4. Mit\u00e4 arvojohtaja tekee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n

Esimerkiksi yrityksiss\u00e4 ja muissa organisaatioissa voidaan sanoa, ett\u00e4 arvoilla johdetaan. Sill\u00e4 voidaan viitata ensinn\u00e4kin organisaatioarvojen valintaan ja m\u00e4\u00e4rittelyyn, joka tavallisesti tapahtuu \u2013 kuten todettu \u2013 strategian valmistelun yhteydess\u00e4. Toisekseen arvoilla johtamista tapahtuu johtajan tai muun johdon antamalla esimerkill\u00e4. Jos johto toimii toisin kuin strategia arvoineen opettaa, se antaa henkil\u00f6st\u00f6lle huonon ja ristiriitaisen mallin. \u201dTee niin kuin min\u00e4 sanon, \u00e4l\u00e4 niin kuin min\u00e4 teen\u201d, ei kuulu linjakkaan johtamisen periaatteisiin.<\/p>\n

Tasavallan presidentin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 arvojohtaminen voi tapahtua esimerkillisen toiminnan, kuten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen viisauden, itsehillinn\u00e4n ja rohkeuden, lis\u00e4ksi erityisten arvokannanottojen avulla. T\u00e4ss\u00e4 siis oletetaan, ett\u00e4 presidentti voi sanoillaan ja teoillaan vaikuttaa my\u00f6nteisesti ihmisten ajattelu- ja toimintatapoihin. H\u00e4nen voidaan olettaa vaikuttavan arvojohtajana my\u00f6s sis\u00e4politiikkaan, vaikka h\u00e4nell\u00e4 ei ole virallista asemaa siin\u00e4.<\/p>\n

Joku voi pit\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista arvojen ja asenteiden sek\u00e4 puheen ja esimerkin avulla tapahtuvaa vaikuttamista niin ep\u00e4suorana, ett\u00e4 vaikutuksen todentaminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Kansalaiset ja poliitikot voivat my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tai kiist\u00e4\u00e4 presidentin kannanottojen tai esimerkin vaikutuksen omiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiins\u00e4 ja tekoihinsa. Voidaan kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 pitk\u00e4lti samanlaista arvokasvatusta ja -vaikuttamista tapahtuu kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, joissa esimerkiksi opettajilla voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli arvojen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Arvokannanottoja presidentti voi esitt\u00e4\u00e4 seuraavilla p\u00e4\u00e4tavoilla: ensinn\u00e4kin tunnistamalla ja nostamalla esiin hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina pidettyj\u00e4 ominaisuuksia esimerkiksi kansalaisten, poliitikkojen tai viranomaisten toiminnassa, ja toiseksi muistuttamalla arvotavoitteiden huomioon ottamisen t\u00e4rkeydest\u00e4, kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n valtion tai kansakunnan kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 poliittisia kysymyksi\u00e4 tai kun ratkotaan vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia.<\/p>\n

T\u00e4llaiset kysymykset voivat liitty\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6markkinakiistojen sovitteluun, talouspolitiikan pitk\u00e4j\u00e4nteisyyden kehitt\u00e4miseen, rasismin vastaiseen ty\u00f6h\u00f6n ja oikeusvaltioperiaatteen puolustamiseen. Muun muassa n\u00e4iden yhteydess\u00e4 hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina pidettyj\u00e4 ominaisuuksia ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus, syrjim\u00e4tt\u00f6myys ja tasapuolisuus. N\u00e4ist\u00e4 muistuttamisen lis\u00e4ksi presidentti voi ottaa kantaa arvojen tapauskohtaiseen t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen, ja h\u00e4n voi asettaa arvopohdintoja ajankohtaiseen asiayhteyteen.<\/p>\n

Tasavallan presidentti voi erilaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa esitt\u00e4\u00e4 arvokantoja, joita kuullaan ja kuunnellaan presidentin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4n arvo- ja vaikutusvallan my\u00f6t\u00e4 tarkemmalla korvalla kuin Matti ja Maija Meik\u00e4l\u00e4isen postauksia. Suomessa tasavallan presidentin uudenvuoden puhetta on opittu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n arvojohtamisen n\u00e4yteikkunana. Tilaisuuksia presidentilliselle arvojohtamiselle on toki paljon muitakin.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyen monet pit\u00e4v\u00e4t suositeltavana, ett\u00e4 presidentti esitt\u00e4\u00e4 arvokantojaan vain valituissa yhteyksiss\u00e4. Kannanottojen vaikutus voi heikenty\u00e4, jos presidentti postaa someviestej\u00e4 jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

Miksi juuri presidentti sopisi arvojohtajaksi?<\/h4>\n

Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksia on riisuttu 1980-luvun lopulta l\u00e4htien. Presidentti voi siis ainakin periaatteessa panostaa entist\u00e4 enemm\u00e4n arvojohtamiseen. Vanhemmat sukupolvet muistavat kuitenkin erityisesti Kekkosen arvojohtajana, vaikka h\u00e4nen aikanaan presidentin valtaoikeudet olivat parlamentaarisen maan presidentin valtaoikeuksiksi hyvin laajat.<\/p>\n

Voidaan my\u00f6s korostaa, ett\u00e4 presidentti on puoluepolitiikan yl\u00e4puolella. Se voi tehd\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 itsen\u00e4isemm\u00e4n ja uskottavamman arvojohtajan kuin esimerkiksi puoluejohtajat, joiden arvokannanotot tulkitaan helposti puolueiden v\u00e4lisen kilpailun ja erottautumispaineen v\u00e4ritt\u00e4miksi. Arvojohtajaminen sopii tasavallan presidentille hyvin my\u00f6s, koska toisin kuin monet muut johtajat h\u00e4n voi valtaoikeudellisen riippumattomuutensa takia pit\u00e4\u00e4 uskottavasti esill\u00e4 muitakin kuin taloudellisia ja teknisi\u00e4 arvoja.<\/p>\n

Presidentin (tai h\u00e4nen avustajiensa) ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse keksi\u00e4 tai sommitella uusia arvoja. Pikemminkin odotetaan ja on luontevaa, ett\u00e4 presidentti toistaa ja tuo esiin samoja arvoja, joita kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme pidet\u00e4\u00e4n muutenkin yleisesti t\u00e4rkein\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kutsutaan unilukkarina toimimiseksi. Samaan tapaan kuin unilukkari her\u00e4tteli kirkossa nukkujia, tasavallan presidentti voi arvojohtajana olla muistuttamassa siit\u00e4, mit\u00e4 kulttuurissamme pidet\u00e4\u00e4n tai olisi syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja tavoiteltavana.<\/p>\n

Kuten sanottu, toinen puoli presidentin ty\u00f6t\u00e4 arvojohtajana on pohdiskella erilaisten poliittisten kysymysten ja yhteiskunnallisten ongelmien yhteydess\u00e4, mit\u00e4 hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina pidettyj\u00e4 ominaisuuksia tulisi erityisesti edist\u00e4\u00e4 ja ottaa huomioon ongelmia ratkottaessa.<\/p>\n

Joku saattaa kyynisesti kysy\u00e4, mainitaanko arvojohtajuus tasavallan presidentin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4, koska sis\u00e4politiikassa t\u00e4ll\u00e4 ei juurikaan ole valtaa. Voi siis her\u00e4t\u00e4 kysymys, onko puhe arvojohtajuudesta er\u00e4\u00e4nlainen Troijan hevonen: yritys laajentaa presidentin valtaa alueelle, joka ei h\u00e4nelle varsinaisesti kuulu.<\/p>\n

Alussa mainitun EVA:n tutkimuksen mukaan suomalaisten mielest\u00e4 on suotavaa, ett\u00e4 presidentti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arvovaltaansa my\u00f6s muissa yhteyksiss\u00e4 kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Toisaalta arvojohtajuus voi olla j\u00e4nnitteinen holhoamista, paternalismia ja vahvoja yksil\u00f6johtajia vierastavan kansanvallan idean kanssa.<\/p>\n

Kulloisenkin presidentin toiminta arvojohtajana riippuu suuresti h\u00e4nen taipumuksistaan, asenteistaan ja luonteenpiirteist\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n liittyy riski, ett\u00e4 presidentin esitt\u00e4m\u00e4t arvokannanotot ovat sis\u00e4ll\u00f6llisesti tai esitystavaltaan ongelmallisia tai esimerkiksi valtioneuvoston kanssa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n kannalta ongelmallisia. Mik\u00e4\u00e4n ei automaattisesti takaa, ett\u00e4 arvojohtaja johtaa hyvin ja eettisesti oikein.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuten \u201dkovina aikoina\u201d yleisemminkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 Suomessa \u2013 samoin kuin monessa muussa maassa \u2013 kaivataan niin sanottuja vahvoja johtajia. Nyt jos koskaan on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 niin kansa kuin johtajakin voi harhautua my\u00f6s arvokysymyksiss\u00e4. Historia, niin kuin nykyisyyskin, on t\u00e4ynn\u00e4 esimerkkej\u00e4 siit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Presidentinvaalien alla puhuttiin t\u00e4ll\u00e4kin kertaa paljon ehdokkaiden arvoista ja arvojohtamisesta.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":10589,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-10587","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10587"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10587"}],"version-history":[{"count":152,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10771,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10587\/revisions\/10771"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10589"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10587"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10587"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}