{"id":10484,"date":"2024-01-24T12:34:48","date_gmt":"2024-01-24T10:34:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=10484"},"modified":"2024-01-26T18:30:03","modified_gmt":"2024-01-26T16:30:03","slug":"indonesialainen-koulu-kulttuurierojen-ja-yhtalaisyyksien-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/01\/24\/indonesialainen-koulu-kulttuurierojen-ja-yhtalaisyyksien-nakokulmasta\/","title":{"rendered":"Indonesialainen koulu kulttuurierojen ja yht\u00e4l\u00e4isyyksien n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"<p>Tunnus saattaa tuoda mieleen my\u00f6s globalisaation eli maailmanlaajuiseksi, ylikansalliseksi markkina-alueeksi muuttumisen. Globalisaation tunnukseksi voisi sopia \u201dmoninaisuuden yhten\u00e4ist\u00e4j\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Vaasan yliopisto on mukana kansainv\u00e4lisess\u00e4 konsortiossa, jossa seitsem\u00e4n yliopistoa viidest\u00e4 maasta \u2013 Intiasta, Kiinasta, Taiwanista, Indonesiasta ja Suomesta \u2013 tutkii, millaisia vaikutuksia globalisaatiolla on kouluopetukseen. Tutkimusaineisto koostuu kansallisista opetussuunnitelmista sek\u00e4 opettajien ja koululaisten haastatteluista. Kymmeni\u00e4 koululaisia opettajineen on haastateltu kaikissa osallistujamaissa.<\/p>\n<p>Osallistuin hankkeen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n konferenssiin Salatigassa, Indonesiassa. Kaupunki on Jaava-kahvin kotisaarella.<\/p>\n<p>Oli liikuttavaa kuulla, miten paikalliset opettajat kertoivat ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Heist\u00e4 huokui paneutuminen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja stoalainen tyyneys.<\/p>\n<p>Suomalaisella koululla on edelleen kova maine Indonesiassa. Viimeisimm\u00e4t PISA-tulokset eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 kantautuneet tapaamilleni opettajille. Sain juurta jaksain selitt\u00e4\u00e4 PISA-tulosten taustatekij\u00f6it\u00e4 ja suomalaista keskustelua peruskoulun kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Ei niink\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4en k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 indonesialainen kouluopetus, kuten opetus Aasiassa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, on vahvasti opettajavetoista. Opettaja on arvostettu auktoriteetti, jota oppilaat kuuntelevat. Ty\u00f6rauha s\u00e4ilyy tavallisesti hyvin indonesialaisissa luokissa, eik\u00e4 oppilaiden sallita tuovan k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4 kouluun.<\/p>\n<p>Er\u00e4s opettajaksi opiskeleva kertoi, ett\u00e4 opettajan ty\u00f6n arvostus ei n\u00e4y palkassa. Indonesiassa opettajan ty\u00f6 on kutsumus, jonka antaa pitk\u00e4n mutta kapean leiv\u00e4n.<\/p>\n<p>L\u00e4hes 90 prosenttia indonesialaisista on muslimeja. Islamilaisten koulujen ensimm\u00e4isill\u00e4 luokilla Koraanin ja \u00e4idinkielen opetus korostuvat. Vieraat kielet, kuten englanti, tulevat mukaan vasta ylemmill\u00e4 luokilla. Matematiikkaan, luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin sek\u00e4 historiaan tutustutaan v\u00e4hitellen jo alakoulussa. Suomessa on laajempi oppiainevalikoima erityisesti alakoulussa.<\/p>\n<p>Kaikki tapaamani opettajat olivat naisia. He k\u00e4yttiv\u00e4t hiukset ja kaulan peitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hijab-huivia.<\/p>\n<p>Tutkimushankkeessa on mukana islamilainen yliopisto Indonesiasta. Islam n\u00e4kyy my\u00f6s yliopistolla monin tavoin. Siell\u00e4kin naiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hijabia.<\/p>\n<p>Opettajaksi opiskelevien joukossa tapasin my\u00f6s miehi\u00e4. Heid\u00e4n osuutensa oli korkeintaan kymmenen prosenttia. Indonesiassa opettajan ammatti on vahvasti naisvaltainen.<\/p>\n<p>Konferenssin indonesialaiset j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t aloittivat puhujien esittelyn aina arabiankielisell\u00e4 tervehdyksell\u00e4 <em>as-salamu \u2019alaikum<\/em>, \u201drauha kanssanne\u201d. Se on tapa toivottaa puhuja tervetulleeksi.<\/p>\n<p>J\u00e4i vaikutelma, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t suhtautuvat uskontoon hartaudella. Se ei ole vain tapa, vaan ilmaisee vakavaa el\u00e4m\u00e4nasennetta. Vakavasti suhtaudutaan my\u00f6s Indonesian valtioon.<\/p>\n<p>Akateemiset tilaisuudet avataan yliopistolla aina rukouksella ja kansallislaululla. My\u00f6s Indonesian lippu on n\u00e4kyvill\u00e4. N\u00e4in kansalaisuskonto ja kansallisaate kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n<p>Indonesiassa islamin tulkinta on maltillista. Silti uusia vaikutteita arvioidaan aina my\u00f6s sen perusteella, ovatko ne islamin mukaisia vai vastaisia. Arviointia ohjaa maan uskontoministeri\u00f6.<\/p>\n<p>Salatigasta l\u00e4htiess\u00e4ni sanoimme j\u00e4rjest\u00e4jien kanssa toisillemme kaikkea hyv\u00e4\u00e4 ja toivottavasti n\u00e4emme pian uudelleen. Lopuksi is\u00e4nt\u00e4ni totesi: <em>in\u0161allah<\/em>, \u201djos Jumala suo\u201d. Globalisaation vaikutusta on sekin, ett\u00e4 eri maista tulevat ihmiset eri tapoineen ja perinteineen voivat kohdata entist\u00e4 useammin.<\/p>\n<p>Indonesialaisten opettajien mielest\u00e4 globalisaatio n\u00e4kyy kouluissa englannin opetuksen t\u00e4rkeydess\u00e4, internetin roolissa uusien vaikutteiden levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 maahanmuuttajaoppilaiden kasvavassa m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Opetussuunnitelmassa globalisaatio n\u00e4kyy kansainv\u00e4lisyyskasvatuksen korostuksessa sek\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 oppilaita halutaan valmentaa kansainv\u00e4lisille ty\u00f6markkinoille. Kaikki t\u00e4m\u00e4 kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin Suomessa.<\/p>\n<p>Indonesialaiset koululaiset ja opiskelijat ovat kokemukseni perusteella kilttej\u00e4 ja kohteliaan yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4. Kaukaa Suomesta tullut vieras kiinnosti heit\u00e4. Aluksi h\u00e4nt\u00e4 katsottiin ujosti matkan p\u00e4\u00e4st\u00e4. Kun viimein joku nuorista rohkaistui kysym\u00e4\u00e4n, saisiko ottaa yhdess\u00e4 valokuvan, lopulta kaikki halusivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 samaan kuvaan vieraan kanssa. Ihmetyksen kohteena mietin, t\u00e4lt\u00e4k\u00f6 tuntuu el\u00e4intarhan el\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n<p>Indonesialaisten, varsinkin keski-ik\u00e4isten ja ik\u00e4\u00e4ntyneiden, englannin osaaminen on yleens\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Opettajien mukaan syyn\u00e4 on virheiden pelko ja sanojen loppumisen pelko. Se saa oppilaat varomaan suunsa avaamista vieraalla kielell\u00e4. Kuulostaako tutulta? Poikkeuksiakin toki on, ja oppilaiden kielitaito on yleisesti parantunut internetin ja sosiaalisen median my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Mainitsin jo opettajien arvostuksen. Kun tutkimushankkeessa kysyttiin viiden maan koululaisilta, mit\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t globalisaatiosta, Suomi erottui joukosta \u2013 ei tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 vaan asenneilmaisulla. Suomi oli ainoa maa, jossa muutama yl\u00e4koululainen kirjoitti seuraavasti: \u201dEn tied\u00e4, mit\u00e4 globalisaatio tarkoittaa, eik\u00e4 v*ttu kiinnosta\u201d.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 suhteessa suurin vastakohta oli Intia, jossa paikallisen tutkijan mukaan oppilaat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunteneet globalisaatio-sanaa. He kuitenkin kiittiv\u00e4t opettajaansa siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli tuonut heid\u00e4n tietoonsa uuden t\u00e4rke\u00e4n sanan ja ilmi\u00f6n.<\/p>\n<p>Voidaan ajatella, ett\u00e4 suomalaisten oppilaiden vastaus heijastelee matalien hierarkioiden lis\u00e4ksi oppilaiden avoimuutta ja suorapuheisuutta. Intialainen vastaus taas saattaa kuulostaa opettajan mielistelylt\u00e4.<\/p>\n<p>Toisaalta voi ajatella suomalaisvastauksen ilmaisevan tapojen ja kunnioituksen puutetta, lyhytj\u00e4nteisyytt\u00e4 ja h\u00e4ll\u00e4 v\u00e4li\u00e4 -asennetta opiskelua kohtaan.<\/p>\n<p>Niin tai n\u00e4in, erot aasialaisten oppilaiden ja suomalaisten oppilaiden vastauksissa heijastelevat opettajien erilaista asemaa. Aasian maissa, kuten Indonesiassa, oppilaat eiv\u00e4t kiroile opettajalle. Suomalaisissa kouluissa kirosanat voivat kulkea oppilaiden mukana siin\u00e4 miss\u00e4 k\u00e4nnyk\u00e4tkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Indonesian tunnuslause on \u201dmoninaisuudessaan yhten\u00e4inen\u201d. Se viittaa maan eri etnisiin, kielellisiin ja uskonnollisiin ryhmiin.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":10519,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-10484","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/01\/24\/indonesialainen-koulu-kulttuurierojen-ja-yhtalaisyyksien-nakokulmasta\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2024-01-24T12:34:48+02:00\">24.01.2024<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/01\/24\/indonesialainen-koulu-kulttuurierojen-ja-yhtalaisyyksien-nakokulmasta\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/01\/indonesian-tunnus-e1704890481535-640x360.png\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/01\/indonesian-tunnus-e1704890481535-640x360.png 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/01\/indonesian-tunnus-e1704890481535-320x180.png 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2024\/01\/indonesian-tunnus-e1704890481535-1024x576.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10484"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10484"}],"version-history":[{"count":93,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10586,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10484\/revisions\/10586"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10519"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}