{"id":10437,"date":"2024-04-03T11:49:49","date_gmt":"2024-04-03T08:49:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=10437"},"modified":"2024-04-17T11:17:54","modified_gmt":"2024-04-17T08:17:54","slug":"uutta-luonnonlakia-ehdotettu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2024\/04\/03\/uutta-luonnonlakia-ehdotettu\/","title":{"rendered":"Uutta luonnonlakia ehdotettu"},"content":{"rendered":"

Charles Darwin esitteli evoluutioteorian vuonna 1859 ilmestyneess\u00e4 kirjassaan Lajien synty<\/em>. Teoria aiheutti vallankumouksen tieteellisess\u00e4 ajattelussa.<\/p>\n

Darwin esitti, ett\u00e4 biologiset lajit muuttuvat ajan kuluessa. Muutos tapahtuu niin, ett\u00e4 lajeille kertyy niiden eloonj\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia.<\/p>\n

Selitt\u00e4minen ja ennustaminen ovat luonnontieteiden, kuten fysiikan, kemian ja biologian, keskeisi\u00e4 tavoitteita (B. Skyrms, Choice and Chance: An Introduction to Inductive Logic<\/em>, fourth edition, Wadsworth\/Thomson Learning, Belmont, CA 2000, 104). Luonnontieteet selitt\u00e4v\u00e4t luonnonilmi\u00f6it\u00e4 ja laativat niit\u00e4 koskevia ennusteita luonnonlakien eli luonnon k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 havaittavien s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksien perusteella.<\/p>\n

Luonnonlait ovat erityisesti fysiikan ilmi\u00f6it\u00e4 kuvaavia tieteellisi\u00e4 yleistyksi\u00e4, jotka on muotoiltu empiiristen havaintojen ja kokeellisen tutkimuksen perusteella. Luonnonlakien on oletettu olevan samanlaisia kaikkina aikoina ja kaikkialla maailmankaikkeudessa. Siten maailmankaikkeuden on oletettu olevan isotrooppinen eli tilastollisesti samanlainen kaikissa suunnissa. Tuoreet havainnot viittaavat kuitenkin siihen, ett\u00e4 luonnonvakiot eiv\u00e4t ehk\u00e4 olekaan samoja kaikkialla maailmankaikkeudessa<\/a>.<\/p>\n

Hiljattain on ehdotettu uutta luonnonlakia. Amerikkalaisten tutkijoiden Michael Wongin, Carol Clelandin, Daniel Arendin ja Robert Hazenin ehdotus kattaa Darwinin kuvaaman biologisen evoluution ja paljon muuta.<\/p>\n

Ehdotetun uuden luonnonlain mukaan evoluutio on esimerkki laajemmasta ilmi\u00f6st\u00e4, joka ilmenee atomeissa, mineraaleissa, ilmakehiss\u00e4, planeetoissa, t\u00e4hdiss\u00e4 ja muissa aineellisissa kokoonpanoissa. Kyseinen ilmi\u00f6 on se, ett\u00e4 monimutkaiset luonnon j\u00e4rjestelm\u00e4t kehittyv\u00e4t kohti suurempia kokoonpanoja sek\u00e4 suurempaa monimuotoisuutta ja monimutkaisuutta. Ehdotus uudesta luonnonlaista on julkaistu JUFO 3 -tason Proceedings of the National Academy of Sciences<\/em><\/a> -lehdess\u00e4 vuonna 2023.<\/p>\n

Uutta luonnonlakia ehdottavat tutkijat pit\u00e4v\u00e4t evoluutiota yleismaailmallisena prosessina. Tuo prosessi koskee sek\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 ett\u00e4 elottomia j\u00e4rjestelmi\u00e4, joiden monimuotoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy ja joiden rakenteet kasvavat ajan my\u00f6t\u00e4 (Wong ym. 2023, 3).<\/p>\n

\"\"Laki on nimetty lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n toiminnallisen informaation laiksi (law of increasing functional information<\/em>). Sen mukaan kehittyv\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4t, biologiset ja ei-biologiset, muodostuvat aina lukuisista vuorovaikutuksessa olevista rakennuspalikoista, kuten atomeista tai soluista. Er\u00e4\u00e4t prosessit, kuten solumutaatio, tuottavat useita erilaisia kokoonpanoja. Evoluutio ilmenee siin\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 erilaiset kokoonpanot valikoituvat ja s\u00e4ilyv\u00e4t hy\u00f6dyllisyytens\u00e4 vuoksi. Ne edustavat siis s\u00e4ilymisen suhteen hy\u00f6dyllisi\u00e4 toimintoja, joita moninainen informaatio ohjaa.<\/p>\n

\"\"Uutta luonnonlakia ehdottavien tukijoiden mielest\u00e4 kehittyvill\u00e4 j\u00e4rjestelmill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 universaali ominaisuus: j\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnallinen informaatio kasvaa eli j\u00e4rjestelm\u00e4 kehittyy, jos j\u00e4rjestelm\u00e4n erilaiset kokoonpanot altistuvat valinnalle yhden tai useamman toiminnon suhteen (Wong ym. 2023, 7).<\/p>\n

Yleisesti tunnustetut luonnonlait koskevat sellaisia ilmi\u00f6it\u00e4 kuin liikett\u00e4, painovoimaa, s\u00e4hk\u00f6magneettista vuorovaikutusta ja termodynamiikkaa eli energian muuttumista lajista toiseen (esim. l\u00e4mp\u00f6energiasta liike-energiaksi) (Wong ym. 2023, 2). N\u00e4m\u00e4 lait eiv\u00e4t kuitenkaan yksitt\u00e4in tai edes yhdess\u00e4 kuvaa tai selit\u00e4, miksi maailmankaikkeus muuttuu yh\u00e4 monimuotoisemmaksi ja mutkikkaammaksi atomien, molekyylien, mineraalien ja muiden tekij\u00f6iden mittakaavassa (Wong ym. 2023, 1). T\u00e4h\u00e4n tarttuu uusi\u00a0 luonnonlakiehdotus.<\/p>\n

Seuraavassa on pari esimerkki\u00e4 monimutkaisuuden ja toiminnallisen informaation lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Ensimm\u00e4inen t\u00e4htien sukupolvi syntyi maailmankaikkeuden aloittaneen alkur\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen noin 13,8 miljardia vuotta sitten. Tuossa vaiheessa vain vety ja helium olivat t\u00e4htien t\u00e4rkeimm\u00e4t ainesosat (Wong ym. 2023, 3).<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen sukupolven t\u00e4hdet muodostivat ytimiss\u00e4\u00e4n tapahtuneissa l\u00e4mp\u00f6ydinfuusioissa parikymment\u00e4 raskaampaa alkuainetta. Niit\u00e4 ovat muun muassa hiili, typpi ja happi. Nuo alkuaineet sinkoutuivat avaruuteen, kun t\u00e4hdet r\u00e4j\u00e4htiv\u00e4t elinkaarensa loppuvaiheessa. Edellisen sukupolven j\u00e4\u00e4nteist\u00e4 muodostunut seuraava t\u00e4htisukupolvi takoi samalla tavalla l\u00e4hes 100 uutta alkuainetta.<\/p>\n

Uusien rakenneosien ja kokoonpanojen syntyminen ei j\u00e4\u00e4nyt alkuaineita synnytt\u00e4viin t\u00e4htiin, vaan koskee my\u00f6s planeettojen, kuten maapallon, tapahtumia. Maapallolla syntyneet molekyylien kokoonpanot kehittyiv\u00e4t yh\u00e4 monimutkaisemmiksi. Monisoluinen el\u00e4m\u00e4 syntyi Maassa noin 4 miljardia vuotta sitten.<\/p>\n

Voimme kuvitella atomeista tai molekyyleist\u00e4 koostuvan j\u00e4rjestelm\u00e4n, joka voisi periaatteessa olla mukana triljoonissa eri kokoonpanoissa. Kuitenkin vain pieni osa kaikista mahdollisista kokoonpanoista toimii eli niill\u00e4 on edes jossain m\u00e4\u00e4rin hy\u00f6dyllinen teht\u00e4v\u00e4. Luonto suosii vain n\u00e4it\u00e4 toimivia kokoonpanoja.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 \u2019teht\u00e4v\u00e4\u2019 pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 v\u00e4lj\u00e4sti. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 kokoelma atomeja muodostaa vakaan, s\u00e4ilyv\u00e4n mineraalikiteen. \u2019Teht\u00e4v\u00e4\u2019 voi tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4hti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 dynaamisen rakenteensa. Lis\u00e4ksi \u2019teht\u00e4v\u00e4\u2019 voi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 eli\u00f6laji oppii uuden toimintatavan, jolla se voi kilpailla resursseista paremmin kuin naapurinsa.<\/p>\n

Suosimisen ajatukseen liittyy Darwinin ehdottama luonnonvalinnan k\u00e4site (Wong ym. 2023, 3). Se viittaa evoluutioprosessiin, jossa hy\u00f6dylliset perinn\u00f6lliset ominaisuudet runsastuvat ja haitalliset harvinaistuvat populaatiossa eri sukupolvien aikana. Uuden luonnonlain ehdottajat laajentavat valinnan koskemaan my\u00f6s ei-biologisia j\u00e4rjestelmi\u00e4, kuten ilmakehi\u00e4, planeettoja, t\u00e4hti\u00e4 ja galakseja.<\/p>\n

He erottavat kolme yleist\u00e4 valinnan k\u00e4sitett\u00e4 (universal concepts of selection<\/em>): staattinen s\u00e4ilyvyys (static persistence<\/em>), dynaaminen s\u00e4ilyvyys eli evoluution mahdollistavien aktiivisten prosessien s\u00e4ilyvyys (dynamic persistence<\/em>) ja uusien ominaisuuksien syntyminen niin, ett\u00e4 eli\u00f6 sopeutuu ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 entist\u00e4 paremmin (novelty generation<\/em>) (Wong ym. 2023, 1, 4\u20136, 10).<\/p>\n

Biologisia esimerkkej\u00e4 uusien ominaisuuksien syntymisest\u00e4 ovat eli\u00f6t, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t kyvyn uida, k\u00e4vell\u00e4, lent\u00e4\u00e4 tai ajatella. Oma lajimme syntyi sen j\u00e4lkeen, kun ihmisen evoluutiolinja erosi simpanssien linjasta ja sai monia uusia ominaisuuksia. N\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia ovat muun muassa pystyk\u00e4vely ja aivojen koon kasvu.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 esitelty uusi luonnonlakiehdotus on huomionarvoinen monesta syyst\u00e4. Yksi niist\u00e4 on se, ett\u00e4 laki piirt\u00e4\u00e4 kuvan maailmankaikkeudesta, joka on pohjimmiltaan toiminnallinen. T\u00e4llainen fokus eroaa esimerkiksi sellaisista todellisuusk\u00e4sityksist\u00e4, jotka keskittyv\u00e4t olioihin tai rakenteisiin.<\/p>\n

Huomionarvoista on my\u00f6s evoluution k\u00e4sitteen laajentaminen biologiasta kemiaan ja fysiikkaan (Wong ym. 2023, 3\u20134). T\u00e4m\u00e4 on linjassa sen kanssa, ett\u00e4 uskottavat teoriat ovat j\u00e4rjestelm\u00e4llisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 l\u00e4hitieteiden teorioihin. Erillisyys tieteenalojen kokonaisuudesta on sen sijaan n\u00e4enn\u00e4istieteiden tuntomerkki.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n toiminnallisen informaation laki kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s entropian ja informaation k\u00e4sitteiden v\u00e4liseen yhteyteen. Informaatio on negatiivista entropiaa eli lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4. Uuden luonnonlain ehdottajien mukaan informaatio voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 sek\u00e4 elottoman luonnon j\u00e4rjestelmiss\u00e4 ett\u00e4 el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 luonnossa. J\u00e4rjestys lis\u00e4\u00e4ntyy esimerkiksi ihmisen oppimisen ja tiedonhankinnan sek\u00e4 ty\u00f6nteon my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4rjestys lis\u00e4\u00e4ntyy energian voimalla, jota j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tai kokoonpanoon tulee sen ulkopuolelta. Maahan tulee energiaa Auringosta.<\/p>\n

Maailmankaikkeudessa on k\u00e4ynniss\u00e4 taistelu j\u00e4rjestyksen ja ep\u00e4j\u00e4rjestyksen v\u00e4lill\u00e4, jos t\u00e4llainen metafora sallitaan. Se on taistelua el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman, informaation ja entropian v\u00e4lill\u00e4. Kuolema ja entropia ovat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta ihminen voi arvostaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 sen mahdollistamaa tietojen ja taitojen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Evoluution my\u00f6t\u00e4 ihmiselle kehittynyt kyky muodostaa arvoarvostelmia on luonut edellytykset my\u00f6s eettisen informaation synnylle. Muun muassa n\u00e4in kulttuurievoluutio liittyy maailmankaikkeuden muodostavien fysikaalisten j\u00e4rjestelmien kehitykseen.<\/p>\n

Miten ihmiskunnan k\u00e4yk\u00e4\u00e4n, on parempi, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on tietoa, taitoa ja hyvyytt\u00e4, kuin ett\u00e4 niit\u00e4 ei olisi koskaan ollutkaan. Ilman ihmisi\u00e4 ja kulttuureja maailmasta puuttuisi monia hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina pidett\u00e4vi\u00e4 asioita. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 silm\u00e4t pit\u00e4isi sulkea el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvalta k\u00e4rsimykselt\u00e4 ja ihmisen aiheuttamalta pahalta. Ei siis tarvitse olla naiivi tai sinisilm\u00e4inen, jotta voi arvostaa tietoa, hyvyytt\u00e4 ja kauneutta \u2013 rakkaudesta puhumattakaan.<\/p>\n

Ehdotettu luonnonlaki tarjoaa uuden n\u00e4k\u00f6kulman siihen, miksi maailmankaikkeuden muodostavat fysikaaliset j\u00e4rjestelm\u00e4t kehittyv\u00e4t niin kuin kehittyv\u00e4t. Artikkelin kirjoittajien mukaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n toiminnallisen informaation laki mahdollistaa my\u00f6s ennusteet siit\u00e4, miten j\u00e4rjestelm\u00e4t kehittyv\u00e4t. Esimerkkin\u00e4 he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Saturnuksen Titan-kuun orgaanista kemiaa (Wong ym. 2023, 8\u20139). Kirjoittajien mukaan sen tutkiminen voi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 maan ulkopuolisen el\u00e4m\u00e4n tutkimusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laki koskee informaation lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 erilaisissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":10443,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-10437","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10437"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10437"}],"version-history":[{"count":101,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11296,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10437\/revisions\/11296"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10443"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}