{"id":190,"date":"2026-05-18T10:25:02","date_gmt":"2026-05-18T07:25:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/?p=190"},"modified":"2026-05-18T10:25:02","modified_gmt":"2026-05-18T07:25:02","slug":"kriittisen-ajattelun-taito-tutkimuksessa-ja-opiskelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/2026\/05\/18\/kriittisen-ajattelun-taito-tutkimuksessa-ja-opiskelussa\/","title":{"rendered":"Kriittisen ajattelun taito tutkimuksessa ja opiskelussa"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/strong><\/h3>\n

Pidin hiljattain Mediatutkimuksen teoria -kurssin viestint\u00e4tieteiden oppiaineessa, ja kev\u00e4\u00e4n aikana olen ohjannut my\u00f6s kandiseminaaria. Mediatutkimuksen teoria -kurssi on osa opiskelijoiden kandidaatin tutkintoa, ja sen osallistujat ovat p\u00e4\u00e4osin 2. vuoden opiskelijoita. Kanditutkielmaa tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 2. ja 3. opiskeluvuoden aikana. Teoriakurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat muutamiin keskeisiin mediatutkimuksen teorioihin, opettaa heit\u00e4 toimimaan teorioiden kanssa sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kriittisen ajattelun taitoa. Kandiseminaarissa opetellaan tekem\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti tutkimusta sek\u00e4 soveltamaan aiemmin opittuja teorioita. Ja jos t\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 edet\u00e4\u00e4n maisteriopintoihin, on niiden tarkoitus nimenomaan kriittisen ajattelun kehitt\u00e4minen.<\/p>\n

Etenkin Mediatutkimuksen teoria -kurssilla kytken teorioita ajankohtaisiin esimerkkeihin, jotta vanhaltakin tuntuvat teoriat on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 edelleen ajankohtaisina. Lis\u00e4ksi opiskelijat osoittavat teorioiden tuntemusta ja niiden soveltamista tentiss\u00e4 sek\u00e4 suunnittelemalla kuvitteellisen tutkimusaiheen, josta laaditaan posteri ja abstrakti. Koen, ett\u00e4 soveltavien esimerkkien ja oman konkreettisen tekemisen kautta teorioiden oppiminen on helpompaa ja rohkaisee opiskelemaan niit\u00e4. Samalla opiskelijat harjoittelevat toimimaan teorioiden kanssa kriittisesti. Kanditutkielmassa opiskelija p\u00e4\u00e4see k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 taitojaan.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 syntyi kimmoke pohtia ja spekuloida, mit\u00e4 oikeastaan tarkoittaa kriittinen ajattelu ja miten tutkimuksen teoriat liittyv\u00e4t niihin. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 en halua antaa mit\u00e4\u00e4n ehdotonta vastausta tai ohjeita n\u00e4ille asioille \u2013 toimivia tapoja on monia. Haluan pikemminkin her\u00e4tell\u00e4 keskustelua aiheesta sek\u00e4 tarkastella tutkijan ja opiskelijan suhdetta ty\u00f6ns\u00e4 keskeisiin osiin eli teorioihin, analyysiin ja ehk\u00e4 hieman tutkimustuloksiinkin. Ennen kaikkea haluan kannustaa pohtimaan, mit\u00e4 kriittisyys sinulle tarkoittaa: onko kriittisyys sinulle asenne, metodi vai jotain muuta?<\/p>\n

\"\"
Kuva 2: Onko kriittisyys sinulle asenne, metodi vai jotain muuta? Kuva tehty Canvalla.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kriittinen ajattelu ei tarkoita negatiivisuutta<\/strong><\/h3>\n

Kriittinen ajattelu tai kriittisyys saatetaan yleistajuisesti liitt\u00e4\u00e4 negatiivisuuteen ja ihmisen negatiiviseksi ominaisuudeksi. Negatiivisuus on kielteisyytt\u00e4; asia kuin asia vaikuttaa typer\u00e4lt\u00e4, synk\u00e4lt\u00e4 ja huonolta idealta. Negatiivisuus tarttuu ja imee muiltakin positiivista mielt\u00e4.<\/p>\n

Todellisuudessa kriittisyys ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 asioita tarkastellaan negatiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja niist\u00e4 tuodaan esiin etenkin niiden huonot puolet. Kriittinen ihminen pyrkii tarkastelemaan asiaa monipuolisesti useista eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Kriittinen ihminen kyseenalaistaa, arvioi ja tulkitsee uudelleen. T\u00e4m\u00e4 voi joillekin n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 toimintatapana, joillekin taas uuvuttavana asiana, jota on pakko harjoittaa sosiaalisen median sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja uutisia selatessa.<\/p>\n

Kriittiselle ajattelulle on monia metaforia, kuten peili, laatikko, kompassi, ty\u00f6kalu, siivil\u00e4. Ja idiomeja ja kuluneita fraaseja lienee yht\u00e4 monta kuin on metaforaakin: \u201cajatella laatikon ulkopuolelta\u201d (thinking outside the box), <\/em>\u201dlukea rivien v\u00e4list\u00e4\u201d (reading between the lines), <\/em>\u201dn\u00e4hd\u00e4 mets\u00e4 puilta\u201d (seeing the forest for the trees),<\/em> \u201duida vastavirtaan\u201d (thinking against the grain) <\/em>ja niin edelleen.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4n itse kriittisyydest\u00e4 usein metaforana kolikkoa: asialla on aina kaksi puolta, kolikon kruuna ja klaava, mutta moni unohtaa kolikon reunuksen, jolle j\u00e4\u00e4 asioita, joita ei voi t\u00e4ydellisesti sovittaa kumpaankaan puoleen. Reunus kiinnittyy ja kiinnitt\u00e4\u00e4 kuitenkin olennaisella tavalla molemmat puolet. Reunuksen huomioiminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta hahmotamme kolikon kokonaisuutena. Jos unohdamme kolikon reunan, katsomme asiaa mustavalkoisesti kahtena eri \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n\u00e4 ja unohdamme, ett\u00e4 v\u00e4liin mahtuvat kaikki harmaan eri s\u00e4vyt tai koko v\u00e4rien kirjo.<\/p>\n

Tutkija Fernando Naiditch (2016, luku 1) m\u00e4\u00e4rittelee kriittisen ajattelun taidoksi, jota voi harjoittaa ja kehitt\u00e4\u00e4. Yliopisto-opetuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ohjata opiskelijaa yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaista tietoa, luomaan uusia mahdollisuuksia sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovia ratkaisuja. Asioita on osattava katsoa monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja opettajalle t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa kriittisen ajattelun opettamista sis\u00e4ll\u00f6n kanssa; faktat yhdistet\u00e4\u00e4n taustatietoon, jotta asioista voi n\u00e4hd\u00e4 muutakin kuin yhden kulman. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Naiditch (2016, luku 1) korostaa, ettei kriittinen ajattelu ole faktojen ulkoa opettelua ja muistamista. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin ulkoa muistaminen on osata hakea tietoa, tunnistaa tiedoksi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 tieto ja osata soveltaa sit\u00e4. Milloin viimeksi olet tehnyt n\u00e4in etk\u00e4 luetellut asioita ulkomuistista?<\/p>\n

Naiditchin (2016, luku 1) mukaan sijoitamme kriittisen ajattelun taidon alle erilaisia alataitoja, kuten arvioinnin, j\u00e4rkeilyn, analysoinnin, tulkitsemisen, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja ongelmanratkaisun. Esimerkiksi medialukutaito on kyky\u00e4 lukea ja tulkita kriittisesti mediasis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja luoda sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 merkityksi\u00e4 sek\u00e4 niiden kuluttajana ett\u00e4 tuottajana (Naiditch, 2016, luku 1; Naiditch, 2013, s. 339).<\/p>\n

\"\"
Kuva 3: Miten harjoitat kriittist\u00e4 ajattelua? Kuva luotu Canvalla.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kriittinen ajattelu kehittyy teorioiden kanssa<\/strong><\/h3>\n

Emme useinkaan ajattele, kuinka paljon k\u00e4yt\u00e4mme p\u00e4ivitt\u00e4in jonkinlaista teoriaa ajattelumme perustana. Tutkijat Brett Mills ja David M. Barlow (2012, s. 7\u20139) huomauttavat, miten esimerkiksi toisten ihmisten k\u00e4yt\u00f6ksen arkip\u00e4iv\u00e4inen ihmettely on jo jonkinlaista teoreettista spekulointia: Miksi se teki noin? Tykk\u00e4\u00e4k\u00f6h\u00e4n se minusta? Mist\u00e4 se oikein suuttui?<\/em> T\u00e4t\u00e4 kutsutaan arkikielell\u00e4 usein keitti\u00f6psykologiaksi.<\/p>\n

Teoria on Millsin ja Barlowin (2012, s. 7\u20139) mukaan tapa ajatella maailmasta. Teoria on prosessi, joka syntyy keskustelussa ja v\u00e4ittelyss\u00e4. Se ei tarjoa absoluuttisia faktoja, vaan n\u00e4k\u00f6kulmia asioihin. Monet opiskelijat ovat esimerkiksi peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa tottuneet siihen, ett\u00e4 koulu tarjoaa faktoja, mutta yliopistossa painotetaan argumenttien ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja niihin vastaamista (Mills & Barlow, 2012, s. 7\u20139) \u2013 tai, kuten olen edell\u00e4 esitt\u00e4nyt, soveltamista.<\/p>\n

Teoria tarjoaa mallin jostakin ilmi\u00f6st\u00e4 tai fyysisen maailman ilmentym\u00e4st\u00e4 (Mills & Barlow, 2012, s. 7\u20139). Saamme sen kautta k\u00e4sitteet, joiden avulla tarkastelemme tutkimuskohdetta. Teorioihin liittyy aina spekulointia ja valistuneita arvauksia (Griffin ym., 2022, s. 6\u20139). Em Griffin ja kumppanit (2022, s. 6\u20139) listaavat teoriallekin eri metaforia, kuten verkon, linssin tai kartan: niiden avulla voidaan napata k\u00e4sitys maailmasta, niiden kautta katsotaan maailmaa tai niiden avulla suunnistetaan tuntemattomassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Teoria ei siten ole koko totuus, vaan yksi tapa ajatella ja suhtautua johonkin asiaan.<\/p>\n

Kriittist\u00e4 ajattelua ja medialukutaitoa on per\u00e4\u00e4nkuulutettu median ja viestinn\u00e4n tutkimuksessa jo hyv\u00e4n aikaa. Kriittinen tietoisuus mediasta, sen toiminnasta ja viestinn\u00e4n useista eri ulottuvuuksista on taito, jota voi ja tulee harjoittaa. Mediateorioiden opiskelu edist\u00e4\u00e4 ennen kaikkea kriittist\u00e4 ajattelua, kyky\u00e4 keskustella ja v\u00e4itell\u00e4 \u2013 teoriat ovat nimenomaan avoimia v\u00e4ittelylle (Mills & Barlow, 2012, s. 18\u201319).<\/p>\n

Millsin ja Barlowin (2012, s. 18\u201319) mukaan kriittisyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy esimerkiksi luovana ajatteluna, avoimuutena asioille ja kykyn\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ideoita. Mediateoriaa opetetaan heid\u00e4n mukaansa esimerkiksi siksi, ett\u00e4 opiskelijasta tulee avoimempi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle maailmalle ja sille, miten h\u00e4n itse asemoituu siin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 olla hyv\u00e4 ihminen ja osallistua siihen maailmaan, jota tuotamme.<\/p>\n

\"\"
Kuva 4: Miten voisit kriittist\u00e4 ajattelua harjoittamalla olla avoimempi maailmalle? Alkuper\u00e4inen kuva tehty Canvalla, muokattu Google Geminill\u00e4 impressionistiseksi.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Harjoituksen paikkoja: kysymisen taito ja kriittisyyden oikea kohdistaminen<\/strong><\/h3>\n

Kriittisen ajattelun t\u00e4rkeimpi\u00e4 harjoituspaikkoja on kysymysten esitt\u00e4minen. Kysymykset auttavat kohdistamaan kriittisyyden oikein. Voimme harjoitella t\u00e4t\u00e4 esimerkiksi pohtimalla, kehen tai mihin kriittisyys kohdistuu ja mihin se ei kohdistu: kohdistatko kritiikin teoriaan, aineistoon, tuloksiin vai itseesi ja miten?<\/p>\n

Itse esimerkiksi hy\u00f6dynn\u00e4n kriittisyytt\u00e4 ensin teorian tulkinnassa ja esit\u00e4n kysymyksi\u00e4: Olenko ymm\u00e4rt\u00e4nyt teorian ja sen alkuper\u00e4isen kontekstin oikein? Miten muut tutkijat ovat aiemmin tulkinneet ja k\u00e4ytt\u00e4neet t\u00e4t\u00e4 teoriaa? Miten teoriaa on kritisoitu? Millaisista teoreettisista ristiriidoista tai sudenkuopista muut tutkijat varoittavat? T\u00e4ll\u00e4 tavoin hahmotan kolikkoa kokonaisuutena.<\/p>\n

Teoriaa k\u00e4sittelevien kysymysten j\u00e4lkeen pohdin usein omaa analyysiani ja sit\u00e4, olenko tulkinnut aineistoa riitt\u00e4v\u00e4n monipuolisesti ja valitsemaani teoriaan tukeutuen. Yrit\u00e4n asettua jonkun toisen saappaisiin hetkeksi ja selvitt\u00e4\u00e4 itselleni, milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jostain toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna. Huonekin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaiselta riippuen suunnasta, josta sit\u00e4 katsoo.<\/p>\n

Joskus aineisto yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 niin sanotusti tottele tutkijaa; analyysiprosessin aikana ilmenee jotain, mit\u00e4 ei osannutkaan odottaa. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa, ett\u00e4 oletetut tulokset ovat jollain tapaa \u201dv\u00e4\u00e4ri\u00e4\u201d \u2013 aineisto ja teoria eiv\u00e4t keskustelekaan kesken\u00e4\u00e4n vaan hylkiv\u00e4t toisiaan. Mit\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in tulisi tehd\u00e4? Yleens\u00e4 vaarana on, ett\u00e4 aineistoa ryhdyt\u00e4\u00e4n jollain tavalla siivoamaan ja muokkaamaan sellaiseksi, ett\u00e4 se sopii paremmin teoriaan. T\u00e4m\u00e4 on tieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta ep\u00e4rehellist\u00e4 toimintaa. Joskus t\u00e4llainen poikkeama selitet\u00e4\u00e4n sivumennen, usein ala- tai loppuviitteiss\u00e4, eik\u00e4 siihen tartuta sen enemp\u00e4\u00e4. Joskus tutkija lamaantuu eik\u00e4 tied\u00e4, miten toimia asian kanssa.<\/p>\n

Markkinoinnin ja viestinn\u00e4n yksik\u00f6n dekaani Merja Koskela, joka kommentoi t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 ennen sen julkaisua, totesi minulle kysymysten roolin olevan t\u00e4ss\u00e4 juuri t\u00e4rke\u00e4 taito:<\/p>\n

\u201dKriittinen ajattelu on minusta sit\u00e4, ett\u00e4 osaa esitt\u00e4\u00e4 oikeat kysymykset v\u00e4\u00e4riss\u00e4 paikoissa ja p\u00e4invastoin. Esimerkiksi se, ett\u00e4 aineisto ja teoria eiv\u00e4t sovi yhteen, kertoo yleens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 on kysytty aineistolta v\u00e4\u00e4ri\u00e4 kysymyksi\u00e4.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Poikkeava havainto voi johtaa esimerkiksi siihen, ett\u00e4 teoria kaipaa kehitt\u00e4mist\u00e4; teoria ei ota riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon jotakin asiaa, vaan sit\u00e4 tulee korjata. Poikkeama voi liitty\u00e4 my\u00f6s aineiston kontekstiin, joka on todenn\u00e4k\u00f6isesti erilainen kuin miss\u00e4 k\u00e4ytetty teoria on syntynyt \u2013 sekin kertoo siit\u00e4, miten teoria on sellaisenaan sovellettavissa ja miss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 se ei toimi. T\u00e4ll\u00f6in voi pohtia, selitt\u00e4\u00e4k\u00f6 jokin muu teoria asiaa paremmin.<\/p>\n

Tutkijan oma kriittinen ajattelu korostuukin n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa valtavan paljon. On kysytt\u00e4v\u00e4, tarvitseeko teoriaa ja aineistoa v\u00e4kisin yritt\u00e4\u00e4 sovittaa toisiinsa, mitk\u00e4 ovat merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 teoreettinen valinta on oikeasti v\u00e4\u00e4r\u00e4 tai milloin aineisto on vain teoriaa monimutkaisempi asia.<\/p>\n

Luonnollisesti on my\u00f6s kriittisesti pohdittava tutkijan omaa osuutta tutkimuksessa. Joskus esimerkiksi liian l\u00e4heinen suhde aineistoon, tutkimusaiheeseen tai teoriaan voi heikent\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 arvioida kriittisesti oman analyysin tuloksia tai tehtyj\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n

Aineiston poikkeamat ja ennakoimattomat yhteensovittamattomuudet ovat kaikkein kiinnostavimpia seikkoja tutkimuksessa. Ne eiv\u00e4t ole aina ep\u00e4onnistumisia, vaan yleens\u00e4 ne johtavat herkullisiin tutkimustuloksiin \u2013 ja ne ovat nimenomaan niit\u00e4 hetki\u00e4, jolloin kriittist\u00e4 ajattelutaitoa tarvitaan. Mielest\u00e4ni tutkimuksellinen \u201dep\u00e4onnistuminen\u201d onkin hy\u00f6dyllisemp\u00e4\u00e4 tutkijalle tai opiskelijalle itselleen kuin t\u00e4ydellisesti onnistunut tutkimus \u2013 se kehitt\u00e4\u00e4 kriittist\u00e4 ajattelua ja itsereflektiota.<\/p>\n

\"\"
Kuva 5: Ent\u00e4 jos se pala, joka ei sovi, onkin kaikkein t\u00e4rkein? Kuva luotu Canvalla.<\/figcaption><\/figure>\n

Lopuksi<\/strong><\/h3>\n

Naiditchin (2016, luku 1) ilahduttavin ajatus lienee se, ett\u00e4 kriittisen ajattelun kehitt\u00e4minen johtaa voimaantumiseen: opiskelijoista tulee itsen\u00e4isempi\u00e4 ajattelijoita, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t valistuneita mielipiteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa ymm\u00e4rrykseen siit\u00e4, ett\u00e4 sinulla on \u00e4\u00e4ni, jolla on merkityst\u00e4 omassa yhteis\u00f6ss\u00e4 ja koko yhteiskunnassa. Kriittinen ajattelu lis\u00e4\u00e4 tietoisuutta maailmasta, mik\u00e4 johtaa vastuullisuuteen.<\/p>\n

Tulevaisuudentutkija Alvin Tofflerin (1970; Ks. my\u00f6s Naiditch, 2016, luku1) kirjoituksiin viitataan usein tulevaisuuden lukutaitoon liittyen: tulevaisuuden lukutaidottomia eiv\u00e4t ole ne, jotka eiv\u00e4t osaa lukea ja kirjoittaa, vaan ne, jotka eiv\u00e4t kykene oppimaan, poisoppimaan ja uudelleenoppimaan. Varsinkin teko\u00e4lyn aikakaudella n\u00e4m\u00e4 taidot tulevat korostumaan ja ennen kaikkea toimimaan viestint\u00e4tieteiden opiskelijoiden osaamisen valttikorttina. N\u00e4it\u00e4kin taitoja voi onneksi opetella, ja ne kehittyv\u00e4t ajan kanssa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 olen halunnut lyhyesti k\u00e4sitell\u00e4 kriittisen ajattelun taitoa ja sen kehitt\u00e4mist\u00e4 teorioiden kanssa niin tutkimuksessa kuin opinnoissakin. Paljon j\u00e4\u00e4 sanomatta seuraavaa kertaa varten. Totean kuitenkin viel\u00e4, ett\u00e4 toivon kaikille er\u00e4\u00e4nlaista metataitoa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 jatkuvaa ep\u00e4ilemist\u00e4 my\u00f6s omien ajatusten suhteen sek\u00e4 rohkeaa uskaltautumista tilanteisiin, joissa on siedett\u00e4v\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja sit\u00e4, ettei osaa viel\u00e4 ajatella riitt\u00e4v\u00e4n kriittisesti. Kriittinen ajattelu ja teorioiden kanssa keskustelu vaativat ennen kaikkea turvallista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 \u2013 kun on varaa virheille, harjoittelukin on mukavampaa. Yliopisto-opinnot antavat juuri t\u00e4h\u00e4n mahdollisuuden.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kiitokset<\/strong><\/h4>\n

L\u00e4mmin kiitos blogitekstini kommentoinnista Vaasan yliopiston Markkinoinnin ja viestinn\u00e4n yksik\u00f6n dekaani Merja Koskelalle.<\/p>\n

Bio ja yhteystiedot<\/strong><\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Lilli Sihvonen FT, ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina viestint\u00e4tieteiden tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 Vaasan yliopistossa. Sihvonen opettaa kursseja Media ja yhteiskunta<\/em>, Mediatutkimuksen teoria<\/em> sek\u00e4 ohjaa kandiryhm\u00e4\u00e4. Omassa tutkimuksessaan Sihvonen keskittyy muun muassa verkkokulttuuristen ilmi\u00f6iden ja objektien kuolemanj\u00e4lkeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n media-arkeologian n\u00e4k\u00f6kulmasta, pelikulttuureihin sek\u00e4 emotionaaliseen kest\u00e4vyyteen. H\u00e4n on tutkinut kulttuurituotteiden elinkaaria sek\u00e4 suunniteltua vanhentamista, jossa tuotteiden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 lyhennet\u00e4\u00e4n tarkoituksella.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/h4>\n

Griffin, E., Ledbetter, A., & Sparks, G. (2022).\u00a0A first look at communication theory<\/em>. McGraw Hill LLC.<\/p>\n

Mills, B., & Barlow, D. M. (2012).\u00a0Reading media theory: Thinkers, approaches and contexts<\/em>\u00a0(2nd ed.). Pearson.<\/p>\n

Naiditch, F. (2013). A media literate approach to diversity education. Journal of media literacy education<\/em>, 5(1), 337\u2013348. https:\/\/doi.org\/10.23860\/jmle-5-1-6<\/a><\/p>\n

Naiditch, F. (2016).\u00a0Developing critical thinking: From theory to classroom practice<\/em>. Rowman & Littlefield Publishers.<\/p>\n

Toffler, A. (1970). Future shock<\/em>. New York: Bantam Books.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/strong> Mit\u00e4 kriittinen ajattelu tarkoittaa sinulle, ja miten ajattelit harjoittaa sit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n? Kuva tehty Canvalla.<\/p>\n

Teko\u00e4ly:<\/strong> Kuvat on luotu Canvan ja Google Geminin avulla. Alustavaa rakennetta sparrailtu Clauden kanssa, mutta teksti, kirjallisuuden tulkinnat ja rakenteelliset ratkaisut ovat kirjoittajan omia.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kriittinen ajattelu n\u00e4ytt\u00e4ytyy tutkimuksessa ja yliopisto-opinnoissa joskus itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Pys\u00e4hdymme harvoin pohtimaan, mit\u00e4 se oikeasti tarkoittaa. Kriittinen ajattelukyky ei ole henkil\u00f6n ominaisuus, joka joillakin vain on ja toisilla ei. Se on taito, jota voi kehitt\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 tutkijatohtori Lilli Sihvonen pohtii kriittisen ajattelun taitoa niin tutkimuksessa kuin opiskelussa. <\/p>\n","protected":false},"author":586,"featured_media":203,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[41,37,38,42,39],"class_list":["post-190","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus","tag-akateeminen-tutkimus","tag-kriittinen-ajattelu","tag-kysymisen-taito","tag-opiskelu","tag-tutkimuksen-teoriat"],"acf":[],"post_meta":" Viestint\u00e4tieteiden tutkimusryhm\u00e4<\/a><\/span><\/span>Tutkijoiden mietteit\u00e4<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/190"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/586"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=190"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/190\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":214,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/190\/revisions\/214"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/media\/203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=190"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=190"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusviiva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=190"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}