On hienoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 avaamaan Viestint\u00e4tieteiden tutkimusryhm\u00e4n blogi t\u00e4ll\u00e4 syyskuun viikolla, jolloin viestint\u00e4alan koulutus ja alan tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t ovat puhuttaneet laajasti julkisuudessa.<\/p>\n
Helsingin Sanomissa julkaistiin 15., 16. ja 18.9. t\u00e4rkeit\u00e4 viestint\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 artikkeleita. Niiss\u00e4 esitetyt n\u00e4kemykset ovat huolestuttaneet ammattilaisia niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin yliopistoissa. Puutumme t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa erityisesti\u00a0niiden ty\u00f6llistymiseen liittyviin v\u00e4itteisiin, joiden mukaan Suomi kouluttaa v\u00e4ke\u00e4 heikosti ty\u00f6llist\u00e4ville aloille ja esimerkiksi yliopistotasoisen viestint\u00e4alan koulutuksessa olisi runsaasti v\u00e4hent\u00e4misen varaa.<\/p>\n
Maanantain jutusta<\/a> saattoi saada k\u00e4sityksen, ett\u00e4 viestint\u00e4tieteist\u00e4 valmistuu nuoria suoraan kortistoon. Vaasan yliopiston tilastojen ja oman kokemuksemme mukaan ongelma on kuitenkin p\u00e4invastainen: laajalle asiantuntemukselle ja osaamiselle on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niin paljon kysynt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat eiv\u00e4t aina ehdi tehd\u00e4 tutkintojaan valmiiksi ennen kuin tulevat imaistuksi t\u00f6ihin. My\u00f6s tilastojen mukaan<\/a> ty\u00f6tt\u00f6myysluvut ovat viime vuosina pysytelleet eritt\u00e4in alhaisina ja valmistuneet ovat ty\u00f6llistyneet koulutustaan vastaaviin teht\u00e4viin.<\/p>\n Artikkelissa 15.9. my\u00f6s esitettiin, ett\u00e4 media- ja viestint\u00e4alalla ty\u00f6llistyminen ei ole koskaan vaatinut alan koulutusta. Ei varmasti olekaan, mutta yht\u00e4 hyvin voisi kysy\u00e4, mit\u00e4 ongelmia t\u00e4st\u00e4 osaamisvajeesta on seurannut.<\/p>\n Korkeakoulututkintoa ei suoriteta lyhytn\u00e4k\u00f6isesti tietty\u00e4 ammattia ajatellen. Opiskelu antaa valmiuksia hyvin monenlaisiin asioihin. Viestint\u00e4alan tutkinto nimenomaan toimii \u201dyleisavaimena\u201d, joka on sovitettavissa moneen lukkoon. Viestinn\u00e4n teht\u00e4v\u00e4t kattavat useita erikoisaloja taloudesta teknologiaan, ja erikoistuminen tapahtuu yleens\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Arvokkainta yliopistotutkinnossa onkin sen tuottama syvempi ymm\u00e4rrys nykyisest\u00e4 hybridist\u00e4 mediaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja sen haasteista pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Helsingin Sanomat on my\u00f6s uutisoinut<\/a>, ett\u00e4 ministeri\u00f6iden viestint\u00e4\u00e4 halutaan keskitt\u00e4\u00e4 valtioneuvoston kansliaan s\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja tehostamisen nimiss\u00e4. Viestinn\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4minen aiheuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tilanteen, jossa viestint\u00e4\u00e4 on yksinkertaisesti v\u00e4hemm\u00e4n ja sen laatu, jota viestint\u00e4johtajat valvovat, todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4rsii.<\/p>\n Viestinn\u00e4ll\u00e4 voidaan vahvistaa luottamusta, ohjata toimintaa kriiseiss\u00e4 ja torjua v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa. Samaan aikaan sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s p\u00e4invastaisiin tarkoituksiin. Siksi viestinn\u00e4n merkitys kasvaa jatkuvasti \u2013 se on demokratian, yhteis\u00f6llisyyden ja toimintakyvyn perusta.<\/p>\n Viestint\u00e4tieteiden yliopistokoulutuksella on t\u00e4m\u00e4n toimintakyvyn kannalta t\u00e4rke\u00e4 rooli.<\/p>\n Id\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4nnest\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten helppoa viestinn\u00e4n ilmatilan valtaaminen on. T\u00e4ss\u00e4kin asiantuntijuus on tarpeen, kuten my\u00f6s kansalaisten hereill\u00e4 pit\u00e4minen.<\/p>\n Avoimesta ja laadukkaasta viestinn\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4minen n\u00e4kyy yhteiskunnassa, jos s\u00e4\u00e4st\u00f6talkoot eskaloituvat julkishallintoon laajemminkin. Kansalaisten tiedonsaannin kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viestint\u00e4 on ammattimaista ja eettist\u00e4.<\/p>\n Viestinn\u00e4n opintoja tarjoavat korkeakoulut ovat avainasemassa pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4 resilientti\u00e4 yhteiskuntaa, jossa disinformaatio ja propaganda osataan torjua.<\/p>\n Kirjoittajat:<\/strong><\/p>\n Tanja Sihvonen<\/a>, viestint\u00e4tieteen professori, Vaasan yliopisto<\/p>\n